Toisen akun asennus

Kyseesä on 50 hv Mercury 4-t.

Voltti kirjoitti:

Kyseesä on 50 hv Mercury 4-t.

Joo tuossa on hieman yli 10 A lataus virta mutta
se löytyy suurella kierrosnopeudella.
Eli siitä pystyt arvioimaan tyhjän akun lataus
ajan suunnilleen. Eli melkoisen hidasta puuhaa
ajamalla varsinkin kun lataus teho on pienempi
matalemmilla kierroksilla.
Itse ehkä pysyisin yhdessä akussa ilman diodeja
sun muita jako kytkimiä, mahdollisesti isontaisin
sitä yhtä akkua muutaman 10Ah verran isommaksi.
Tämä ei tietenkään auta siihen jos kulutus on
suurempi kuin laturin tuotto.
Jos ratkaisusi on kaksi akkua niin valitsisin apu
akuksi melko pienen akun jonka voi "vaivatta"
kantaa lataukseen jos ei veneen lataus riitä.
6 neliön johto riittää jos johdon pituus on alle
6m ja apulaitteiden kuluttama virta ei ylitä
n.10A virtaa.
Johto saa olla mielummin 10 neliön jos pituus
menee yli 6m tai apulaitteet kuluttavat enemmän
virtaa.
Koita saada lainaksi tai osta oma A-mittari ja
katso mikä moottorisi todellinen lataus virta on
kun apulaitteet ovat päällä niin sen jälkeen voit
harkita uudelleen apu akun hankintaa /
kannattavuutta

Erikoisakun hinta ei välttämättä nostata hiuksia
pystyyn. Esim. Jyväskylässä Vartan 60 Ah:n
monitoimiakku tällä hetkellä Varaosamaailmassa
269mk (tarkoitettu juuri tälläiseen käyttöön).
Kyseessä on pienvirta-akku, muttei tosin
hyytelöakku. Joka tietenkin olisi venekäytössä
paras, mutta se on kallis.

hommat nämä hoituu. Olen itsekin miettinyt vara-
akkua ja yksinkertaista kytkintä, joka kytkisi
akut järjestelmään kunkin erikseen tai yhdessä.
(Kyseessä on muuten keskimoottori, jossa auton
laturia vastaava laturi.) Tapahtuuko homma siten,
että startatessa ja normaalissa ajossa molemmat
akut ovat kytkettynä ja esim. lämppäriä yöllä
käytettäessä toinen starttiakku kytketään irti -
vai?

Mitenkäs tämä rele tai diodi hoitaisi starttiakun
tyhjentymisen, vai ovatko ne virranohjaajina vain
latauksessa.

Jätän kyllä asennuksen muiden heiniksi, mutta
voisin tutkailla vempainten hintoja ja
suunnitella asennuspaikkoja.

Lotja kirjoitti:

hommat nämä hoituu. Olen itsekin miettinyt vara-
akkua ja yksinkertaista kytkintä, joka kytkisi
akut järjestelmään kunkin erikseen tai yhdessä.
(Kyseessä on muuten keskimoottori, jossa auton
laturia vastaava laturi.) Tapahtuuko homma siten,
että startatessa ja normaalissa ajossa molemmat
akut ovat kytkettynä ja esim. lämppäriä yöllä
käytettäessä toinen starttiakku kytketään irti -
vai?

Mitenkäs tämä rele tai diodi hoitaisi starttiakun
tyhjentymisen, vai ovatko ne virranohjaajina vain
latauksessa.

Jätän kyllä asennuksen muiden heiniksi, mutta
voisin tutkailla vempainten hintoja ja
suunnitella asennuspaikkoja.

Lue lisää

Alkuperäisessä ongelmassa on ollut kysymys mitä
ilmeisimmin kalastusveneestä (pieni pulpettivene,
varustus). 4-tahtikoneella tulee silloin melko
paljon tunteja, vaikkakin tyhjäkäynnillä, ja
tuolloin on mahdollista, että pienikin latausteho
riittää. Keskustelussa onkin käsitelty virran
riittämistä ylipäätään, mikä on katkonaisessa
ajossa ongelma. Ymmärsin, että järjestelmästä
haetaan apua juuri näihin virran loppumisiin.


Itselläni on myös pulpettivene mökkiveneenä ja
eräs keskeisiä valintakriteereitä oli konetta
hankkiessani sen 40 A latausvirran tuotto. En ole
tarvinnut ylimääräisiä latauksia
yhdelläkään akulla, vaikka kyseinen härveli vaatii
melkoisesti sähköä ruiskuille käynnistyäkseen.
Perämoottoreissa on yleensä täysin riittämätön ja
mitätön. Isommissakin koneissa saattaa huipputeho
olla jopa vain 20 A, millä pyörittää normaalisti
lähinnä starttimoottoria ja kulkuvaloja.

Paikallisakut eivät pidä suurista huippuvirroista,
mutta pienemmät koneet lähtevät toki niilläkin
käyntiin. Varauksen ollessa vähissä
kolmitiekytkimellä voidaan toki käyttää molempia
akkuja käynnistykseen. Siinä onkin käsikytkimen
yksi keskeinen etu, mutta silloin tarvitaan
paksummat kaapelit.

Toinen etu on toisen akun vioittuminen, jolloin
viallisen akun voi pudottaa pois verkosta. Olen
nähnyt muutaman tapauksen, jossa on ihmetelty
laturin "rikkoutumista", mutta syntipukki olikin
toinen akku, jossa oli kenno mennyt oikosulkuun.
Sähkötekniikkaa taskulaskimella harrastaneet
tietävät, että se yksin takaa, että järjestelmä ei
toimi kunnolla, ellei tuota akkua saada
pudotetuksi verkosta. Käsikytkin riittävän tarkoin
volttimittarein voi siis parhaassa tapauksessa
varoittaa ja ehkäistä vahingon, joka saattaa koko
venekunnan ja veneen vakavaan vaaraan.

Ajossa laturin ollessa päällä molemmat akut
pitäisivät olla latauksessa.

Oikealla kytkennällä starttiakkua ei todellakaan
käytetä normaalisti apulaitteisiin. Sillä
varmistetaan aamulla käynnistys. Lyijyakkujen
taipumus vioittua tyhjänä ollessaan voidaan tosin
estää väliaikaisesti juuri tuolla käsikytkimellä,
jolloin voidaan hetkellisesti ottaa tehoa myös
starttiakusta.

Releen/diodin tarkoitus on juuri ehkäistä näitä
molempien akkujen tyhjentymisiä. Normaalisssa
matkavenekäytössä ei kyllä mielestäni ole paljoa
järkeä pitää muita kuin starttiakkuja, sillä
niiden käynnistyskyky on omaa luokkaansa (ellei
hyytelöakkuja lasketa). Sillä varmistetaan aamulla
käyntiin lähtö. Varsinaista tyhjentymistä se ei
ehkäise, kuten tässäkin keskustelussa muualla
epäsuorasti todetaan, mutta sillä saavutetaan se,
että erottamalla yksi starttiakku yöksi/muun
kulutuksen ajaksi verkosta, jäljelle jääneellä
akulla varmistetaan matkan jatkuminen.

Sunnuntaiveneilijä kirjoitti:

Alkuperäisessä ongelmassa on ollut kysymys mitä
ilmeisimmin kalastusveneestä (pieni pulpettivene,
varustus). 4-tahtikoneella tulee silloin melko
paljon tunteja, vaikkakin tyhjäkäynnillä, ja
tuolloin on mahdollista, että pienikin latausteho
riittää. Keskustelussa onkin käsitelty virran
riittämistä ylipäätään, mikä on katkonaisessa
ajossa ongelma. Ymmärsin, että järjestelmästä
haetaan apua juuri näihin virran loppumisiin.


Itselläni on myös pulpettivene mökkiveneenä ja
eräs keskeisiä valintakriteereitä oli konetta
hankkiessani sen 40 A latausvirran tuotto. En ole
tarvinnut ylimääräisiä latauksia
yhdelläkään akulla, vaikka kyseinen härveli vaatii
melkoisesti sähköä ruiskuille käynnistyäkseen.
Perämoottoreissa on yleensä täysin riittämätön ja
mitätön. Isommissakin koneissa saattaa huipputeho
olla jopa vain 20 A, millä pyörittää normaalisti
lähinnä starttimoottoria ja kulkuvaloja.

Paikallisakut eivät pidä suurista huippuvirroista,
mutta pienemmät koneet lähtevät toki niilläkin
käyntiin. Varauksen ollessa vähissä
kolmitiekytkimellä voidaan toki käyttää molempia
akkuja käynnistykseen. Siinä onkin käsikytkimen
yksi keskeinen etu, mutta silloin tarvitaan
paksummat kaapelit.

Toinen etu on toisen akun vioittuminen, jolloin
viallisen akun voi pudottaa pois verkosta. Olen
nähnyt muutaman tapauksen, jossa on ihmetelty
laturin "rikkoutumista", mutta syntipukki olikin
toinen akku, jossa oli kenno mennyt oikosulkuun.
Sähkötekniikkaa taskulaskimella harrastaneet
tietävät, että se yksin takaa, että järjestelmä ei
toimi kunnolla, ellei tuota akkua saada
pudotetuksi verkosta. Käsikytkin riittävän tarkoin
volttimittarein voi siis parhaassa tapauksessa
varoittaa ja ehkäistä vahingon, joka saattaa koko
venekunnan ja veneen vakavaan vaaraan.

Ajossa laturin ollessa päällä molemmat akut
pitäisivät olla latauksessa.

Oikealla kytkennällä starttiakkua ei todellakaan
käytetä normaalisti apulaitteisiin. Sillä
varmistetaan aamulla käynnistys. Lyijyakkujen
taipumus vioittua tyhjänä ollessaan voidaan tosin
estää väliaikaisesti juuri tuolla käsikytkimellä,
jolloin voidaan hetkellisesti ottaa tehoa myös
starttiakusta.

Releen/diodin tarkoitus on juuri ehkäistä näitä
molempien akkujen tyhjentymisiä. Normaalisssa
matkavenekäytössä ei kyllä mielestäni ole paljoa
järkeä pitää muita kuin starttiakkuja, sillä
niiden käynnistyskyky on omaa luokkaansa (ellei
hyytelöakkuja lasketa). Sillä varmistetaan aamulla
käyntiin lähtö. Varsinaista tyhjentymistä se ei
ehkäise, kuten tässäkin keskustelussa muualla
epäsuorasti todetaan, mutta sillä saavutetaan se,
että erottamalla yksi starttiakku yöksi/muun
kulutuksen ajaksi verkosta, jäljelle jääneellä
akulla varmistetaan matkan jatkuminen.

Lue lisää

Alkuperäisellä kyselijällä oli tarkoitus käyttää
ylimääräisiä sähkölaitteita mm. sähköperämoottoria
kakkosakulla. Siitä syystä suosittelen edelleen
asian vakavaa harkintaa, riittääkö latausteho
alkuunkaan mihinkään kun "dynamo" on oletettavasti
niin pieni latausteholtaan ja kannattaako alkaa
kytkeä diodeilla ja muilla vehkeillä. Akun voi
ladata myös maissa/maasähköllä. Näin
allekirjoittanut on hrrastanut tuulastusta
lisäkaukovalonheittimellä jo vuosia kun 4 Hv
prutassa on 3 A dynamo.

Katsastusmies kirjoitti:

Alkuperäisellä kyselijällä oli tarkoitus käyttää
ylimääräisiä sähkölaitteita mm. sähköperämoottoria
kakkosakulla. Siitä syystä suosittelen edelleen
asian vakavaa harkintaa, riittääkö latausteho
alkuunkaan mihinkään kun "dynamo" on oletettavasti
niin pieni latausteholtaan ja kannattaako alkaa
kytkeä diodeilla ja muilla vehkeillä. Akun voi
ladata myös maissa/maasähköllä. Näin
allekirjoittanut on hrrastanut tuulastusta
lisäkaukovalonheittimellä jo vuosia kun 4 Hv
prutassa on 3 A dynamo.

Lue lisää

Pienten perämoottoreiden lataustehoilla ei
juurikaan sähköperämoottoreita pyöritellä. Niiden
lataus kuitenkin riittää normaalisti startteihin,
kulkuvaloihin ja peruselektroniikkaan.

Käytettäessä pitkiä aikoja sähköperämoottoreita
akut tyhjentyvät nopeasti eikä pieni laturi jaksa
ladata sitä. Sama ongelma tulee valonheittäjän
kanssa tuulastettaessa.

Tunnen kuitenkin kavereita, jotka "asuvat"
uisteluveneissään ja heillä kuvaamani systeemit
ovat olleet aivan käyttökelpoisia. Mikä sopii
yhdelle, ei sovi toiselle. 3 A riittää
kulkuvaloihin, 10 A riittää lataamaan akut, jos
uistelua harjoitetaan pitkiä aikoja ilman
kulku-, kartta- ja muita valoja ym. kulutusta.
Useimmilla tuntemillani kavereilla on tosin veneen
päälle asennettu nippu aurinkopaneeleita, joilla
varsinainen lataus hoituu itsekseen työpäivinä.
Pari aurinkoista työpäivää ja kuollutkin akku on
taas priimakunnossa.

Meitä on joka lähtöön. Itse kalasta useimmiten
lähikaupan kalatiskillä ja hyvin on tärpännyt.

Eli kannattaako koko homma ollenkaan? Kun
latausteho on noin pieni, 10 A, niin ei akkujen
lukumäärä tai kapasiteetti ratkaise mitään.
Kaikki riippuu tietenkin käyttötuntimäärästä.
Luulisin että perämoottorin käyttötunnit jäävät
vähiin.
Kun 60 Ah akku on ns. tyhjä, eli kapasiteetista
on puolet käytetty, sen lataamiseen tarvitaan
enemmän kuin 30 Ah virtaa. Syynä vastukset sun
muut syyt. Koneesi laturi antaa 10 A, josta
ensiksi menee koneen käymiseen tarvittava virta
(sytytysjärjestelmä). Eli edes teoriassa ei
sinulla ole 10 A:ia käytössäsi. Toiseksi, kun
akun varaustila kasvaa, nousee niinsanottu
vastajännite akussa, joka ohjaa laturin antamaa
latausvirtamäärää. Mitä täydempi akku, sitä
pienemmällä virtamäärällä sitä lataat.
Siis nuo puuttuvat 30 Ah:ta eivät täyty 3h * 10A
= 30 Ah. Käytännössä tarvitaan ainakin
kaksinkertainen aika akun täyttöön, eli 6 h.
Ajatko näin paljon käyttökertojen välillä?
Itselläni on 60 A laturi koneessa ja kaksi 110
Ah;n akkua, ja laturin hihnat kovilla ja niitä
vaihdetaan kesän mittaan pariin kertaan. Laturi
vinkuu täysillä kun ajoajat kuitenkin jäävät aika
vähiin suhteessa siihen mitä akkujen lataus
vaatii. Porkkala - Kotka väli esimerkiksi 4
tuntia ajoa ei lataa tyhjiä akkuja täyteen
mitattuna ominaispainomittarilla.
Ratkaisu on olemassa, sen nimi on maasähkö! Eli
ladataan akkuja aina kun on mahdollista
akkulaturilla valtakunnanverkosta.
Mikäli sinulla on mahdollisuus ladata akkuja
maasähköllä asia on täysin toinen. Silloin et
vain tarvitse mitään monimutkaisia kytkentöjä
koneen ja akkujen väliin, vaan yksinkertainen
kolmitiekatkaisin ajaa asian.