Talvi- ja jatkosodan kertomuksissa vilisee paljon suomenkielisiä paikkojen ja kylien nimiä. Ei vaan ole mitään hajua missä nämä tarkalleen sijaitsevat, koska ovat nyt Venäjän puolella.
Olisko linkkejä hyviin karttoihin netissä mistä voisi paikan nimellä etsiä? Saa toki ehdottaa jotain karttakirjaakin mistä näitä löytyisi.
Olisko linkkejä hyviin karttoihin netissä mistä voisi paikan nimellä etsiä? Saa toki ehdottaa jotain karttakirjaakin mistä näitä löytyisi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/kuntalista.php
KARJALAN KARTAT - Matka sinne, mitä ei enää ole
KUNTALISTA
Antrea
Harlu
Heinjoki
Hiitola
Impilahti
Johannes
Joutseno
Jääski
Kanneljärvi
Kaukola
Kesälahti
Kirvu
Kitee
Kivennapa
Koivisto
Kuolemajärvi
Kurkijoki
Käkisalmi
Lahdenpohja
Lumivaara
Metsäpirtti
Muolaa
Nuijamaa
Parikkala
Pyhäjärvi
Pälkjärvi
Rautjärvi
Ruokolahti
Ruskeala
Räisälä
Saari
Simpele
Soanlahti
Sortavala
Suistamo
Terijoki
Uukuniemi
Uusikirkko
Vahviala
Valkjärvi
Viipuri
Äyräpää
Sotahistoriaa on turhaa koettaa harrastaa nykyisillä kartoilla jo pelkästään tiestön ja rautateitten muuttumisen vuoksi. Moni asia saa selityksen kun katsoo senaikaisia karttoja. esimerkkinä vaikkapa Suomussalmen taistelut, jotka ymmärtää paljon paremmin kun huomattuaan kuinka vähän siellä oli tuolloin teitä nykyisen tiheän tieverkon sijasta.
MAAILMAN KARTTA
Maapallo ja tähtitaivas kartoin, sanoin ja kuvin
Werner Söderström osakeyhtiö Porvoo ja Helsinki, 1935
Kartat on painettu Tukholmassa Bengtsonin litografisessa laitoksessa 1935
Kartassa on esimerkiksi Pohjoismaat jaettu 4*3 ruudukkoon ja ne kattavat alueen Norjasta Arkangelin radalle saakka ja toiseen suuntaan Baltian maista Jäämerelle! Jokaisesta ruudusta on karttalehdet 1:1600 000 eli 1 cm on kartalla 16 km. Kaikki karttalehdet on väreissä ja erikseen liimattu kirjan "runkoon". Jopa merien osalta on merkitty syvyyslukemia kohtuullisen tiheään ja syyvyysalueet on rannikoilla värisävyin erotettavissa.
Kartassa on paikannimet Suomeksi siltä osin kuin sellaisia on ollut esim. Karjalassa. Pelkästään suomenkielisiä paikannimiä kerrotaan kirjassa olevan 10700, suomalaiseen tai suomalaista oikeinkirjoitusta vastaavassa muodossa.
Paras tapa nimien löytämiseen on, Sotahistorian laitoksen toimittama Jatkosodan historian paikannimihakemisto. Se löytyy 6-osan lopusta.
Suomen Jatkosodan historia 1-6 -teoksen kartoista on sanottava että ne on HUONOJA!
Kirjoitin Jarmo Niemisen blokiin jutun ja lainaanpas "karttaosan" siitä tännekin. Koko juttu on siellä kommnettiosiossa.
12.5.2010 22:11 Virheen Synnystä (ei kirjautunut)
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/05/11/taavetti-heikkinen-rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944
.
.
.
Tuossa uudemmassa Suomen Jatkosodan historia 1-6 -teoksessa on valtavasti enemmän isoja valokuvia ja erilaisia tilastoja ja välisivuja. Valokuvia, isoja ja pieniä, on lähes jokaisella sivulla ja tekstimäärät on kutistuneet olemattomin verrattuna tuohon ensimäiseen sotahistoriikkiin. Samoin tekstin koko on suurempaa ja paperin vahvuus on paksumpaa. Kaiken kaikkiaan tietomäärä tekstin osalta verrattuna on tuossa uudemmassa 6 -osaisessa sarjassa ällistyttävän pieni verrattuna tuohon 11 -osaiseen sotahistoriikkiin. Suomen Sota 1941-1945 I-XI -teoksen karttaliitteet on upeita verrattuna tähän uudempaan sotahistoriikkiin.
Kartat on tässä uudemmassa laitoksessa ensiluokkaisen kehnoja ja surkeita! Paikannimiä saat hakea, koska niitä ei ole karttoihin juurikaan merkitty. Minimivaatimuksena luulisi olevan, että niissä kartoissa, joita esitellään eri tapahtumien yhteydessä, olisi edes sen paikan nimet merkittynä, joita tekstissä käsitellään.
Itse käyttäisin paremminkin termiä Suomen Jatkosodan tynkähistoria 1-6. Vanhassa on vara parempi ja uudempaa laitosta voi käyttää vanhemman kanssa ja vertaillen kerrontaa.
Inttifani on oikeassa. Jatkosodan historiassa on erinomainen paikannimihakemisto. Ehkä karttaliitteet ovat vanhemmassa teoksessa loistavia, mutta hakemisto Js 6:ssa on todella hyvä.
toinen tyttärestä.Vaikkakin minulla löytyy kirjahyllystä kaikki Suomen Sota I-XI osaa, niin pitäisin sarjan heikoimpana puolena karttojen alkeellisuutta.Vanhana tykkimiehenä nuo Matti Koskimaan kirjat olivat jotain kuin Liisa olisi astunut uuteen ihmemaahan.
Havainnollisuudessa Jatkosodan historia pesee Suomen sodan mennen tullen.
Ettei vain tuo kaipuu Suomen sodan suuntaan juontaisi siitä, että patamusta fennomaani Kuus-saari kirjoitti pitkiä pätkiä sarjaan.
Toki Koskimaan ja Raunion kartat ovat tasoltaan aivan toista luokkaa kuin Kuussaaren kuvat ja onhan painotekniikassakin puolen vuosisadan eron.
>Vaikkakin minulla löytyy kirjahyllystä kaikki Suomen Sota I-XI osaa<
Kyllä ne on täälläkin hyllyssä, jokainen osa. Samoin on Koskimaan kirjatkin ja usimmat muutkin "viralliset" historiikit.
Esimerkiksi osan 7 karttaliite on aivan omaa luokkaansa, etenkin 1944 suurhyökkäyksen etenemisen osalta. Siinä päivä päivältä piirretty kartat 9.6.1944 tapahtumien osalta ja niitä karttasivuja onkin todella runsaasti.
Minua ainakin huvittaa se suomalaisten sotakirjojen orjallinen "karttakielto", joka jatkui 1990 -luvun alkuun saakka. NL:n alueen karttoja ei siis kirjoisssa juurikaan ollut enne NL:n romahdusta. Hätinä Tarton rajojen alueita uskallettiin näyttää, kuten Kannasta tai Laatokan-Karjalaa.
Venäjän Karjala.
Kielletyt kartat. 3 : Itä-Karjala 1941-1944 / Pentti Martimo, Risto Pekkanen ja Timo Tarkka; teksti: Veli-Matti Syrjö] AtlasArt, 2009 (Porvoo : WS Bookwell)
Luovutettu alue mistä löytyy mahdollisuus hakea paikan nimellä.
http://www.karjalankartat.fi/