Uuden auton sisäänajo ?

Miten on uuden auton sisäänajo ?

Tarvitaanko ?

Jos auto on pieni, eikä ole kierroslukumittaria...
353666
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Ei ongelmaa, pieni auto on helppo ajaa sisälle talliin. Ei tarvitse kierroslukumittaria

Äänestä
  • vastauksesi pelasti päivän.

    Muuten vain...
    Vanhaan aikaan opetettiin, että uusi auto täytyy sisäänajaa käyttäen kaasujalkaa maltillisesti ja välttäen kovaa revittämistä. Nyt on esillä vastakkainen ajattelutapa, jossa ajatus on, että esim. männänrenkaat hioutuvat ja asettuvat paremmin jos moottorille antaa kunnolla hanaa. Mitä mieltä raati on asiasta?

    Äänestä

  • oliko näin.... kirjoitti:

    vastauksesi pelasti päivän.

    Muuten vain...
    Vanhaan aikaan opetettiin, että uusi auto täytyy sisäänajaa käyttäen kaasujalkaa maltillisesti ja välttäen kovaa revittämistä. Nyt on esillä vastakkainen ajattelutapa, jossa ajatus on, että esim. männänrenkaat hioutuvat ja asettuvat paremmin jos moottorille antaa kunnolla hanaa. Mitä mieltä raati on asiasta?

    Mikä auton valmistaja suosittelee ensimmäisillä kilometreillä ryntäyttää konetta, jotta männänrenkaat hioutuisivat (älytön ajatuskin) ja asettuisivat paremmin?

    Kyllä se niin on, että moottorin osien työstöstä ja asennuksesta johtuen moottori ei ole parhaimmassa iskussa täysin uutena, joten sisäänajoa suosittelee varmasti kaikki, jotka haluavat pitkäikäisen moottorin. Kyllä sitä kerkeää sitten luukuttaa kun pari tuhatta kilsaa on ajettu, ja lastuinen moottoriöljy kertaalleen vaihdettu.

    T: ei mikään vanhakanta-autoilija, vaan ihan realisti

    Äänestä

  • Repeautossa kirjoitti:

    Mikä auton valmistaja suosittelee ensimmäisillä kilometreillä ryntäyttää konetta, jotta männänrenkaat hioutuisivat (älytön ajatuskin) ja asettuisivat paremmin?

    Kyllä se niin on, että moottorin osien työstöstä ja asennuksesta johtuen moottori ei ole parhaimmassa iskussa täysin uutena, joten sisäänajoa suosittelee varmasti kaikki, jotka haluavat pitkäikäisen moottorin. Kyllä sitä kerkeää sitten luukuttaa kun pari tuhatta kilsaa on ajettu, ja lastuinen moottoriöljy kertaalleen vaihdettu.

    T: ei mikään vanhakanta-autoilija, vaan ihan realisti

    50-luvun autoja ei tarvi enää sisäänajaa

    Äänestä

  • oliko näin.... kirjoitti:

    vastauksesi pelasti päivän.

    Muuten vain...
    Vanhaan aikaan opetettiin, että uusi auto täytyy sisäänajaa käyttäen kaasujalkaa maltillisesti ja välttäen kovaa revittämistä. Nyt on esillä vastakkainen ajattelutapa, jossa ajatus on, että esim. männänrenkaat hioutuvat ja asettuvat paremmin jos moottorille antaa kunnolla hanaa. Mitä mieltä raati on asiasta?

    Niin, se fiksu ja PERUSTELTU ohjehan oli, että moottoria pitää kuormittaa, muttei kierrättää "tappiin asti". Kuomitushan hoituu vaikka "ohituskiihtyvyystestillä" eli kiihdytystä isolla vaihteella. Ja tämä pitää tehdä ensimmäisten 100 km aikana, jotta männänrenkaat puristuvat täydellä voimalla (kun kaasu on lähes täysin auki = palotapahtuman aikana paineet sylinterissä maksimissaan) sylinterien seinämiin ja hiuotuvat tarkalleen niiden muotoa vastaaviksi.

    Täsmälleen väärä menetelmä on soveltaa esson baarin oppeja jostain 50-luvulta eli nyhvätä pintakaasulla. Em. hioutuminen jää tapahtumatta ja tuloksena on öljyä syövä moottori.

    Nämä "lastujen lentelyt" ovat sitten leikkikoulun apuluokka tasoa, kun puhutaan siitä, mille tasolle pinnat nykyään työstetään.

    Äänestä

  • vaan vedättämistä kirjoitti:

    Niin, se fiksu ja PERUSTELTU ohjehan oli, että moottoria pitää kuormittaa, muttei kierrättää "tappiin asti". Kuomitushan hoituu vaikka "ohituskiihtyvyystestillä" eli kiihdytystä isolla vaihteella. Ja tämä pitää tehdä ensimmäisten 100 km aikana, jotta männänrenkaat puristuvat täydellä voimalla (kun kaasu on lähes täysin auki = palotapahtuman aikana paineet sylinterissä maksimissaan) sylinterien seinämiin ja hiuotuvat tarkalleen niiden muotoa vastaaviksi.

    Täsmälleen väärä menetelmä on soveltaa esson baarin oppeja jostain 50-luvulta eli nyhvätä pintakaasulla. Em. hioutuminen jää tapahtumatta ja tuloksena on öljyä syövä moottori.

    Nämä "lastujen lentelyt" ovat sitten leikkikoulun apuluokka tasoa, kun puhutaan siitä, mille tasolle pinnat nykyään työstetään.

    Kyllä ne sylinterin seinämät kerkeää kiillottua aika monen miljoonan edestakaisin liikkeen ansiosta. Ei sitä tarvitse yhtään nopeuttaa.

    Ja jos nyt noin ylistät nykyistä työstötarkkuutta, niin mitä helvetin ideaa siinä olisi, ettei niitä sittenkään työstetä sopiviksi, vaan konetta täytyy kuormittaa? Puhut sekavia. Joko osataan, ja tehdään sen mukaisesti, tai sitten ei. Joten mitä mieltä nyt sitten oletkaan?

    Edelleenkin kysyn, että mikä auton valmistaja suosittelee tuollaista? Merkkin ja mallin kun kerrot, niin tieto saadaan varmistettua.

    Miten voi olla, että se kone pitää ensimmäisen sadan kilometrin aikana hioa hyväksi, tai muuten syö öljyä tulevaisuudessa? Miten se nopea hiominen auttaa? Kyllä sen ymmärrän, että ellei heti hioudu hyväksi, niin sen ajan kun se moottori on karkea, niin syö öljyä. Mutta miten ihmeessä se nopea hiominen voi vaikuttaa vielä vuosien päästä?

    Tietämyksestäsi kertoo paljon se, ettet edes ymmärrä mistä se lastu sinne öljyyn tulee. Sitä on aina, oli pinnan laatu mikä tahansa. Sitten kun pinta on puhdistettu, niin lastua ei enää sen jälkeen ole. Ja tätä se öljy juuri kasatusta koneesta puhdistaa.

    Mille tasolle mielestäsi muuten nykyään sitten sylinterin seinämät hoonataan? Onko mielestäsi nykyistä ra

    Äänestä

  • gegess kirjoitti:

    Kyllä ne sylinterin seinämät kerkeää kiillottua aika monen miljoonan edestakaisin liikkeen ansiosta. Ei sitä tarvitse yhtään nopeuttaa.

    Ja jos nyt noin ylistät nykyistä työstötarkkuutta, niin mitä helvetin ideaa siinä olisi, ettei niitä sittenkään työstetä sopiviksi, vaan konetta täytyy kuormittaa? Puhut sekavia. Joko osataan, ja tehdään sen mukaisesti, tai sitten ei. Joten mitä mieltä nyt sitten oletkaan?

    Edelleenkin kysyn, että mikä auton valmistaja suosittelee tuollaista? Merkkin ja mallin kun kerrot, niin tieto saadaan varmistettua.

    Miten voi olla, että se kone pitää ensimmäisen sadan kilometrin aikana hioa hyväksi, tai muuten syö öljyä tulevaisuudessa? Miten se nopea hiominen auttaa? Kyllä sen ymmärrän, että ellei heti hioudu hyväksi, niin sen ajan kun se moottori on karkea, niin syö öljyä. Mutta miten ihmeessä se nopea hiominen voi vaikuttaa vielä vuosien päästä?

    Tietämyksestäsi kertoo paljon se, ettet edes ymmärrä mistä se lastu sinne öljyyn tulee. Sitä on aina, oli pinnan laatu mikä tahansa. Sitten kun pinta on puhdistettu, niin lastua ei enää sen jälkeen ole. Ja tätä se öljy juuri kasatusta koneesta puhdistaa.

    Mille tasolle mielestäsi muuten nykyään sitten sylinterin seinämät hoonataan? Onko mielestäsi nykyistä ra

    Aivosi kärsivät ilmiselvästä hapepuutteesta. Lopeta huutaminen ja vedä välillä henkeä.

    Kyse ei todellakaan ole sylinterien seinämien "kulumisesta muotoonsa" tai "lastujen lentelystä"- siis juuri näistä essonbaarin perinneosaston legendoista, vaan pikkuseikasta nimeltä männänrenkaat, jotka joko saadaan (oikeanlaisella menettelyllä) hiottua täsmälleen sylinterin muotoja vastaaviksi tai sitten ei saada.

    Osien työstötarkkuus ja pintojen viimeistely on nykyään sellainen, ettei 1. käynnistyksen jälkeen todellakaan "lastut lentele". Mutta mittapoikkeamia voi silti olla, toleranssirajojen puitteissa, joten sylinterit eivät ole täydellisen pyöreitä. Oikein tehdyssä sisäänajossa moottoria kuormitetaan, jolloin sylinterin paine puristaa männänrenkaat tiukasti syliterin seinämiin ja näiden seinämien vähäinen, moottorin muun toiminnan kannalta merkityksetön pinnankarheus, hioo renkaat täsmälleen sylinterien muotoja vastaaviksi, jolloin tiiviydestä tulee hyvä.

    Essonbaarin hissuttelumenetelmällä em. hioutuminen jää tapahtumatta eikä tilannetta pysty myöhemmin enää paikkaamaan, kun sylinterien seinät ovat kiillottuneet käytössä. Silloin voi jäädä männänrenkaat hienosti "tehdasuusiksi" ja öljyä kuluu jatkossakin, mitä essonbaarinmiehet kylläkin pitävät terveen moottorin merkkinä.

    Äänestä

  • puupäästä kirjoitti:

    Aivosi kärsivät ilmiselvästä hapepuutteesta. Lopeta huutaminen ja vedä välillä henkeä.

    Kyse ei todellakaan ole sylinterien seinämien "kulumisesta muotoonsa" tai "lastujen lentelystä"- siis juuri näistä essonbaarin perinneosaston legendoista, vaan pikkuseikasta nimeltä männänrenkaat, jotka joko saadaan (oikeanlaisella menettelyllä) hiottua täsmälleen sylinterin muotoja vastaaviksi tai sitten ei saada.

    Osien työstötarkkuus ja pintojen viimeistely on nykyään sellainen, ettei 1. käynnistyksen jälkeen todellakaan "lastut lentele". Mutta mittapoikkeamia voi silti olla, toleranssirajojen puitteissa, joten sylinterit eivät ole täydellisen pyöreitä. Oikein tehdyssä sisäänajossa moottoria kuormitetaan, jolloin sylinterin paine puristaa männänrenkaat tiukasti syliterin seinämiin ja näiden seinämien vähäinen, moottorin muun toiminnan kannalta merkityksetön pinnankarheus, hioo renkaat täsmälleen sylinterien muotoja vastaaviksi, jolloin tiiviydestä tulee hyvä.

    Essonbaarin hissuttelumenetelmällä em. hioutuminen jää tapahtumatta eikä tilannetta pysty myöhemmin enää paikkaamaan, kun sylinterien seinät ovat kiillottuneet käytössä. Silloin voi jäädä männänrenkaat hienosti "tehdasuusiksi" ja öljyä kuluu jatkossakin, mitä essonbaarinmiehet kylläkin pitävät terveen moottorin merkkinä.

    "Osien työstötarkkuus ja pintojen viimeistely on nykyään sellainen, ettei 1. käynnistyksen jälkeen todellakaan "lastut lentele"" - Usko nyt, ettei se siitä pinnanlaadusta riipu, tuleeko lastua vai ei! Vaan jos joku osa on työstetty lastuamalla, eikä sitä ole täydellisen hyvin putsattu, on sen pinnalla lastua kiinni. Voit itse koittaa hioa puuta santapaperilla. Sitten pyyhkäiset laudan puhtaaksi. Tämän jälkeen kostutat paparin, ja pyyhkäiset siitä uudestaan. Kysymys, mitä näkyy kostutetussa paperissa? Toinen kysymys, mistä tämä lika on päätynyt tähän paperiin, ja irtosiko se puunpinnasta, vai onko se sittenkin sitä lastuamisesta tullutta lastua?

    Tietty jos kaikki pinnat on esimerkiksi valssattu, niin lastua ei ole. Tosin en nyt heti keksi miten moottorin kaikki osat voisi valmistaa valssaamalla. Mutta sinä varmasti tiedät.

    "Mutta mittapoikkeamia voi silti olla, toleranssirajojen puitteissa, joten sylinterit eivät ole täydellisen pyöreitä." - Sylinterin pyöreys on eri asia kuin pinnan laatu. Pyöreydessä voi olla heittoa, ja pinnassa heittoa. Puhut eri asiasta.

    "sylinterin paine puristaa männänrenkaat tiukasti syliterin seinämiin ja näiden seinämien vähäinen, moottorin muun toiminnan kannalta merkityksetön pinnankarheus, hioo renkaat täsmälleen sylinterien muotoja vastaaviksi, jolloin tiiviydestä tulee hyvä." - Eli uuden karkeat sylinterinseinämät muokkaavat männänrenkaat sopiviksi. Selvä. Eli tällöin kun sylinterin pinta on vielä karkea, niin männän renkaat sopivat täsmälleen sylinterin seinämään. Mutta mites sitten, kun ne sylinterin seinämät kiillottuvat? Sittenhän seinämät ovat kiillottuneet, jolloin männän renkaat ovatkin tiiviitä ainoastaan sen karkean sylinteripinnan kanssa. Joten vuotaa.

    "Silloin voi jäädä männänrenkaat hienosti "tehdasuusiksi" ja öljyä kuluu jatkossakin, mitä essonbaarinmiehet kylläkin pitävät terveen moottorin merkkinä." - Juuri näin. Todella vakuutta päättelyketju, mihin ei liity mikään muu kuin ensimmäisen sadan kilometrin luukutus. Vakuuttavaa. Vielä kun saisi kuulla, että mikä auton valmistaja on samaa mieltä kanssasi. Taitaa valitettavasti olla niin, että käyttöohjekirjojen tekijät ovat näitä samoja essonbaarin miehiä kuin mitä itsekin.

    Vähän jäi harmittamaan tuo keskustelun tyrehtyminen tuohon materiaalitekniikan kehityksestä. Olisin todella kiinnostunut kuulemaan, että mikä on sitä nykyaikaa, ja kuinka paljon se eroaa menneestä. Harmi, ettei taida olla ketään asioista tietävää vastaväittelijää.

    Äänestä

  • gegess kirjoitti:

    "Osien työstötarkkuus ja pintojen viimeistely on nykyään sellainen, ettei 1. käynnistyksen jälkeen todellakaan "lastut lentele"" - Usko nyt, ettei se siitä pinnanlaadusta riipu, tuleeko lastua vai ei! Vaan jos joku osa on työstetty lastuamalla, eikä sitä ole täydellisen hyvin putsattu, on sen pinnalla lastua kiinni. Voit itse koittaa hioa puuta santapaperilla. Sitten pyyhkäiset laudan puhtaaksi. Tämän jälkeen kostutat paparin, ja pyyhkäiset siitä uudestaan. Kysymys, mitä näkyy kostutetussa paperissa? Toinen kysymys, mistä tämä lika on päätynyt tähän paperiin, ja irtosiko se puunpinnasta, vai onko se sittenkin sitä lastuamisesta tullutta lastua?

    Tietty jos kaikki pinnat on esimerkiksi valssattu, niin lastua ei ole. Tosin en nyt heti keksi miten moottorin kaikki osat voisi valmistaa valssaamalla. Mutta sinä varmasti tiedät.

    "Mutta mittapoikkeamia voi silti olla, toleranssirajojen puitteissa, joten sylinterit eivät ole täydellisen pyöreitä." - Sylinterin pyöreys on eri asia kuin pinnan laatu. Pyöreydessä voi olla heittoa, ja pinnassa heittoa. Puhut eri asiasta.

    "sylinterin paine puristaa männänrenkaat tiukasti syliterin seinämiin ja näiden seinämien vähäinen, moottorin muun toiminnan kannalta merkityksetön pinnankarheus, hioo renkaat täsmälleen sylinterien muotoja vastaaviksi, jolloin tiiviydestä tulee hyvä." - Eli uuden karkeat sylinterinseinämät muokkaavat männänrenkaat sopiviksi. Selvä. Eli tällöin kun sylinterin pinta on vielä karkea, niin männän renkaat sopivat täsmälleen sylinterin seinämään. Mutta mites sitten, kun ne sylinterin seinämät kiillottuvat? Sittenhän seinämät ovat kiillottuneet, jolloin männän renkaat ovatkin tiiviitä ainoastaan sen karkean sylinteripinnan kanssa. Joten vuotaa.

    "Silloin voi jäädä männänrenkaat hienosti "tehdasuusiksi" ja öljyä kuluu jatkossakin, mitä essonbaarinmiehet kylläkin pitävät terveen moottorin merkkinä." - Juuri näin. Todella vakuutta päättelyketju, mihin ei liity mikään muu kuin ensimmäisen sadan kilometrin luukutus. Vakuuttavaa. Vielä kun saisi kuulla, että mikä auton valmistaja on samaa mieltä kanssasi. Taitaa valitettavasti olla niin, että käyttöohjekirjojen tekijät ovat näitä samoja essonbaarin miehiä kuin mitä itsekin.

    Vähän jäi harmittamaan tuo keskustelun tyrehtyminen tuohon materiaalitekniikan kehityksestä. Olisin todella kiinnostunut kuulemaan, että mikä on sitä nykyaikaa, ja kuinka paljon se eroaa menneestä. Harmi, ettei taida olla ketään asioista tietävää vastaväittelijää.

    No mitenkä se pintakaasulla nysväys sitten auttaa siihen, että sun tojosi moottori on jo tehtaalla jätetty täyteen lastuja?

    Kyllä liikkuvia osia vasten tulevat pinnat on viimeistelty ja muilla ei sitten ole niin väliä.

    Äänestä

  • gegess kirjoitti:

    "Osien työstötarkkuus ja pintojen viimeistely on nykyään sellainen, ettei 1. käynnistyksen jälkeen todellakaan "lastut lentele"" - Usko nyt, ettei se siitä pinnanlaadusta riipu, tuleeko lastua vai ei! Vaan jos joku osa on työstetty lastuamalla, eikä sitä ole täydellisen hyvin putsattu, on sen pinnalla lastua kiinni. Voit itse koittaa hioa puuta santapaperilla. Sitten pyyhkäiset laudan puhtaaksi. Tämän jälkeen kostutat paparin, ja pyyhkäiset siitä uudestaan. Kysymys, mitä näkyy kostutetussa paperissa? Toinen kysymys, mistä tämä lika on päätynyt tähän paperiin, ja irtosiko se puunpinnasta, vai onko se sittenkin sitä lastuamisesta tullutta lastua?

    Tietty jos kaikki pinnat on esimerkiksi valssattu, niin lastua ei ole. Tosin en nyt heti keksi miten moottorin kaikki osat voisi valmistaa valssaamalla. Mutta sinä varmasti tiedät.

    "Mutta mittapoikkeamia voi silti olla, toleranssirajojen puitteissa, joten sylinterit eivät ole täydellisen pyöreitä." - Sylinterin pyöreys on eri asia kuin pinnan laatu. Pyöreydessä voi olla heittoa, ja pinnassa heittoa. Puhut eri asiasta.

    "sylinterin paine puristaa männänrenkaat tiukasti syliterin seinämiin ja näiden seinämien vähäinen, moottorin muun toiminnan kannalta merkityksetön pinnankarheus, hioo renkaat täsmälleen sylinterien muotoja vastaaviksi, jolloin tiiviydestä tulee hyvä." - Eli uuden karkeat sylinterinseinämät muokkaavat männänrenkaat sopiviksi. Selvä. Eli tällöin kun sylinterin pinta on vielä karkea, niin männän renkaat sopivat täsmälleen sylinterin seinämään. Mutta mites sitten, kun ne sylinterin seinämät kiillottuvat? Sittenhän seinämät ovat kiillottuneet, jolloin männän renkaat ovatkin tiiviitä ainoastaan sen karkean sylinteripinnan kanssa. Joten vuotaa.

    "Silloin voi jäädä männänrenkaat hienosti "tehdasuusiksi" ja öljyä kuluu jatkossakin, mitä essonbaarinmiehet kylläkin pitävät terveen moottorin merkkinä." - Juuri näin. Todella vakuutta päättelyketju, mihin ei liity mikään muu kuin ensimmäisen sadan kilometrin luukutus. Vakuuttavaa. Vielä kun saisi kuulla, että mikä auton valmistaja on samaa mieltä kanssasi. Taitaa valitettavasti olla niin, että käyttöohjekirjojen tekijät ovat näitä samoja essonbaarin miehiä kuin mitä itsekin.

    Vähän jäi harmittamaan tuo keskustelun tyrehtyminen tuohon materiaalitekniikan kehityksestä. Olisin todella kiinnostunut kuulemaan, että mikä on sitä nykyaikaa, ja kuinka paljon se eroaa menneestä. Harmi, ettei taida olla ketään asioista tietävää vastaväittelijää.

    > Vähän jäi harmittamaan tuo keskustelun tyrehtyminen tuohon materiaalitekniikan kehityksestä.

    Ei sioille kannata helmioä syöttää ja idiootin kouliminenkin on aika pitkä prosessi, jollaiseen minula ei ole aikaa eikä mielenkiintoa. Nimittäin sinun "asiantuntemuksesi" taso tuli jo selväksi = osaat kaksi hienoa sivystyssanaa "lastuava" ja "työstö".

    Äänestä

  • turha syöttää kirjoitti:

    > Vähän jäi harmittamaan tuo keskustelun tyrehtyminen tuohon materiaalitekniikan kehityksestä.

    Ei sioille kannata helmioä syöttää ja idiootin kouliminenkin on aika pitkä prosessi, jollaiseen minula ei ole aikaa eikä mielenkiintoa. Nimittäin sinun "asiantuntemuksesi" taso tuli jo selväksi = osaat kaksi hienoa sivystyssanaa "lastuava" ja "työstö".

    "Nimittäin sinun "asiantuntemuksesi" taso tuli jo selväksi = osaat kaksi hienoa sivystyssanaa "lastuava" ja "työstö"." - Itse sanoisin, että insinööreillä perusmättöä.. Tai no, onhan se peruskouluja käyneen mielestä varmaan tosi hienoja sanoja.

    No mutta ei tämä hukkaan mennyt, jos luet oikein tarkasti, niin ymmärrät ehkäpä mitä ne tarkoittavat, ja osaat tulevaisuudessa niistäkin jotain järkevää keskustella.

    Äänestä

Oma ajotyylini vastaa sisäänajoa, riippumatta paljonko autolla on ajettu. Isommat näyttöhalut on jo menneet ja liikenteessä, jopa kiihdytyksissä ja ohituksissa pärjää kyllä ilman, että pitäisi lätkä tiskissä kurmoottaa. Samalla auto säilyy paremmassa kunnossa ja säästyy rahaa sekä vaivaa.

Äänestä
  • ns. ohjekirja vai mikä se nimeltään missäkin on, niin siellä kerrotaan kuinka autoa tulisi käsitellä ensimmästen tuhansien kilometrien aikana.

    Äänestä

  • DN kirjoitti:

    ns. ohjekirja vai mikä se nimeltään missäkin on, niin siellä kerrotaan kuinka autoa tulisi käsitellä ensimmästen tuhansien kilometrien aikana.

    Eipä oman vm2008 autoni ohjekirja tunne lainkaan käsitettä "sisäänajo".

    Äänestä

  • DN kirjoitti:

    ns. ohjekirja vai mikä se nimeltään missäkin on, niin siellä kerrotaan kuinka autoa tulisi käsitellä ensimmästen tuhansien kilometrien aikana.

    Näinpä, Polon käyttöoppaassa ainakin on. Varoitetaan myös, että ei uudet renkaat eikä jarrupalatkaan ole heti täydessä iskussa. Rauhallisesti vain totutellaan uuteen autoon.

    Äänestä

  • uusi poloilija kirjoitti:

    Näinpä, Polon käyttöoppaassa ainakin on. Varoitetaan myös, että ei uudet renkaat eikä jarrupalatkaan ole heti täydessä iskussa. Rauhallisesti vain totutellaan uuteen autoon.

    ja myyjä oikein erikseen sanoi, että peli ei tarvitse mitään erillistä "sisäänajoa".

    Äänestä

tuo on niin vanhaa, jotain 80-luvun ajattelua että autoa pitää ajaa sisään.

Hei haloo, herätys nykyaikaan!

Yhtään uutta autoa en ole ajanut sen erikoisemmin,
vaan ihan samalla tavalla. Kaasua vaan

Äänestä
  • Tapsahan luukutti sun perseeseen ihan täysillä jo sun ekalla kerralla.

    Äänestä

Jos on ollut moottoriremontti vanhassa autossa on syytä laittaa yhden tankillisen ajaksi 2% kaksitahtiöljyä.
Uusissa autoissa joskus suosituksena 2000 km maltillisempaa ajoa, tiedä häntä.

Äänestä

Usien autojen moottorit on ajettu sisään jo tehtaalla testipenkissä.

Äänestä
  • Tämän legendan olen kuullut ennenkin.. ihan hyvä legendaksi

    Äänestä

Mulle ainakin luovuttivat uuden auton liikkeen sisätiloissa, joten ei tarvinnu enää erikseen sisäänajoa. Kuitenkin ajoin toisena päivänä auton kauppakeskuksen parkkihalliin sisään. Hyvin on toiminu jo 3000km ajan.

Äänestä

Tonni pari on hyvä ajaa sellaista normaaliajoa, ilman kovaa kierrätystä ja vedätystä (isommalla vaihteella hiljaa ajoa).
Moottoriöljyn- ja -suodattimen vaihto ei olisi pahitteeksi tuon jälkeen.

Äänestä

tuo "sisään ajaminen" on mahtavan 80-lukuista!

Onko teistä kukaan aidosti ostanut uutta autoa viimeiseen 10 vuoteen?
Ei niitä mitään tarvii "ajaa sisään"! Joskus ehkä kauan sitten mutta ei nykyään.

Edes mopoja ei enää ajeta sisään muutakuin talliin

Äänestä
  • Kuten ylempänä kirjoitin, uuden Polon käyttöoppaassa sisäänajosta puhutaan ihan tällä selvällä suomen kielen ilmaisulla. Ostin kaksi kuukautta sitten.

    Äänestä

  • uusi poloilija kirjoitti:

    Kuten ylempänä kirjoitin, uuden Polon käyttöoppaassa sisäänajosta puhutaan ihan tällä selvällä suomen kielen ilmaisulla. Ostin kaksi kuukautta sitten.

    tarkkaan ottaen?

    Äänestä

  • kerro tarkemmin kirjoitti:

    tarkkaan ottaen?

    Soita maahantuojalle, senkin laiska paska

    Äänestä

  • niin ennenhän ne kännykätkin ladattiin sisään... minimissään 16h.

    Äänestä

  • 55 kirjoitti:

    niin ennenhän ne kännykätkin ladattiin sisään... minimissään 16h.

    Kyllä itse suosittelisin vieläkin lataamaan kännykän akku ´sisään´, mikäli kännykässäsi käytetään nikkeli-kadmium-akkua.

    Mutta taitaa tämäkin olla teille liian vanhanaikaista. Nykyään suositellaan varmasti lataamaan minuutti, ja heti syväpurkamaan. Muuten akku kuluu epätasaisesti ja alkaa falskaamaan. Eikö vaan? Ja sitten kun kysyy, että mikä valmistaja suosittelee tällaista, niin on hiljaista.. Kertoo paljon keskustelijoiden tietämyksestä.

    Ja seuraavaksi joku valopää tuomitsee, että onpa vanhanaikaista käyttää NiCd-akkuja. Eihän sellaisia ole ollut käytössä missään enää vuosiin. Ei missään. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Eihän?

    Äänestä

  • imore kirjoitti:

    Soita maahantuojalle, senkin laiska paska

    mitä ihmettä sä täällä nimittelet?

    Miksi mä soittaisin jonkun Polon maahantuojalle kun mulla sellaista ei ole?
    Sen sijaan tämä toinen kirjoittaja väittää että Polon ohjekirjassa jotain sellaista lukee.

    Niin mikset laiska paska sitten voi kertoa mitä siellä lukee?

    Äänestä

  • kerro tarkemmin kirjoitti:

    tarkkaan ottaen?

    No siis moottorista puhuen siellä kehotetaan välttämään korkeita kierroksia ensimmäisen tuhannen kilometrin aikana. Taikka tarkemmin niin, että totutetaan vähitellen korkeampiin kierroksiin. En muista enää tarkkaan, kun luin sen 1-2 kk sitten.

    Äänestä

Käyttöohjekirjassa kerrotaan.

Esim. voi olla 1000 km, siten ettei mennä korkeille kierroksilla tai jurnuteta juuri-ja-juuri-liikkuu-siististi
kierroksilla 2000 km ilman perävaunun vetämistä.

Äänestä
  • Tervetuloa 2000-luvulle. Manuaali on luettu eikä se tunne lainkaan käsitettä sisäänajo. Lienee jotain 70-luvun juttuja...

    Äänestä

  • essonbaarinmies kirjoitti:

    Tervetuloa 2000-luvulle. Manuaali on luettu eikä se tunne lainkaan käsitettä sisäänajo. Lienee jotain 70-luvun juttuja...

    Ellei sinun autosi ohjekirjassa lue sitä, niin kyllä on kaiken kattava teoria.

    Minun autoni ei tunne käyttöohjekirjaa (hanskalokerossa ei sitä ole), joten koko kirjanen on niiiin 70-lukua. Ellei jopa vielä pahempaa, 60-lukua, tai sitten vielä siitäkin monin verroin pahempaa 50-lukua, puhumattakaan, jos siitäkin vielä mennään pahempaan suuntaan.

    Joten tervetuloa lukemaan Suomi24 keskuteluja

    Äänestä

  • Täältätähän kirjoitti:

    Ellei sinun autosi ohjekirjassa lue sitä, niin kyllä on kaiken kattava teoria.

    Minun autoni ei tunne käyttöohjekirjaa (hanskalokerossa ei sitä ole), joten koko kirjanen on niiiin 70-lukua. Ellei jopa vielä pahempaa, 60-lukua, tai sitten vielä siitäkin monin verroin pahempaa 50-lukua, puhumattakaan, jos siitäkin vielä mennään pahempaan suuntaan.

    Joten tervetuloa lukemaan Suomi24 keskuteluja

    Kas, kas. Essonbaarin wanhukset ensi sönköttää, parrat täristen, niitä 50 -luvun oppejaan ja sitten kun aletaan kyselemään faktojen perään, tulee aina tämä "sanotaanhan se manuaalissakin". Vaan kun ei sanota eikä, BTW, myyjäkään katsonut tarpeelliseksi alkaa tämänsuuntaista ohjeistusta antamaan... niin sehän on silloin selvä, että molemmat ovat väärässä.

    Jos naama on vino, vika on peilissä!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


miten on... kirjoitti:

Miten on uuden auton sisäänajo ?

Tarvitaanko ?

Jos auto on pieni, eikä ole kierroslukumittaria...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu