Mistä Moskovan moinen mielen muutos? Vielä 4.8-43 Moskova viestitti Moskovan lähettilään Assarssonin kautta Stalinin olemaan valmis tekemään rauha Ryti -Mannerhein- Tannerin kanssa.
Sen sijaan 20.11-43 Kollantay oli kehoittanut Tanneria väistymään hallituksesta koska hän oli Moskovalle "punainen vaate.
Kirjassaan Suomen tie rauhaan Tanner pohtii persoonaansa kohdistuvaa huomiota. Miksi olen "punainen vaate" niin Moskovassa kuin Ruotsissa?
Onko jollakin selitys asiaan?
Sen sijaan 20.11-43 Kollantay oli kehoittanut Tanneria väistymään hallituksesta koska hän oli Moskovalle "punainen vaate.
Kirjassaan Suomen tie rauhaan Tanner pohtii persoonaansa kohdistuvaa huomiota. Miksi olen "punainen vaate" niin Moskovassa kuin Ruotsissa?
Onko jollakin selitys asiaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
N-liiton johto ei voinut ymmärtää, kuinka heidän sosialisminsa ei kelvannut naapurimaan johtavalle vasemmistolaiselle, vaan tämä halusi kehittää omaa pohjoismaista versiotaan sosialismista ja asettui sotatilanteessa taistelemaan maansa porvarillisten voimien rinnalla sosialismin perikuvamaata vastaan.
Työläinen nostaa aseensa porvarien rinnalla työläisvaltiota vastaan – eiköhän siinä liene punaista vaatetta kerrakseen?
kommunistisen diktatuurin tulon Suomeen.Siinä syytä tarpeeksi.
Oikeastaan Tanner taisi tulla parhaiten toimeen vain keskustaporvareiden kanssa. Kommunisteille hän oli liian valkoinen ja äärioikeistolaisille liian punainen. Muistan lukeneeni, että erityisesti Molotov ei sietänyt Tanneria.
Suomessa ennen sotia edusti länsimaista demokratiaa SosDem, Edistyspuolue ja Maalaisliitto.“lika barn leka bäst”
Muilla sitten olikin omat versiot punaisesta, ruskeasta ja valkoisesta demokratiasta joihin kuului olennaisena osana väkivaltakoneiston käyttö kannatuksen lisäämiseksi.
"Oikeastaan Tanner taisi tulla parhaiten toimeen vain keskustaporvareiden kanssa"
Paasikiven muistelmissaan kertoma "mensevikki-juttu" Tannerista on aika outo. Että Tanner olisi esitellyt itsensä mensevikkinä mennessään neuvottelemaan venäläisten kanssa. Olihan Tanner tavannut Stalinin jo aiemminkin Suomessa ja oli jo vanha tuttu vuoden 1917 ajoilta. Toisin kuin Paasikivi väittää, niin Tanner näyttää osanneen venäjääkin ihan kohtuullisesti, jos Tanner piti puheitakin venäjäksi.
Paasikiven piikit on outoja kun ottaa huomioon Paasikiven ja Tannerin käymän ystävällissävyisen ja veljellisen kirjeenvaihdon poliittisista tilanteista 1939-1940, josta on Tannerin viimeisimmässä muistelmakirjassa, Kahden maailmansodan välissä, useita näytteitä ja kokonaisia kirjeitä julkaistuna. Paasikivi kirjoittaa (17.7.1939, s.239) Tukholmasta Tannerille alkaen kirjeensä Vanha veli ja lopettaen Parhain terveisin vanha ystäväsi J. K. Paasikivi. Tanner kirjoittaa Paasikivelle aloittaen Ystävä ja Veli (26.7.1939, s 241) ja Paasikivi on vastannut 5.8.1939, s.245. Paasikivi käyttää (7.12.1940, s.250) aloitusta Vanha veli Tanner ja lopettaa allekirjoituksella Vanha ystäväsi J. K. Paasikivi, (s.251). Tanner näyttää vastanneen (19.12.1939, s.251) aloittaen "Hyvä ystävä, kiitän sydämellisesti ystävällisestä kirjeestäsi" ja lopettaa sen Vakaa ystäväsi VT. Jouluna 1940 Paasikivi on kirjoittanut Tannerille pitkän ja perusteellisen selvityksen poliittisesta tilanteesta ja se on kirjan lopussa s. 254-268 alkaen Parahin veli ja päättyen sanoihin Wanha ystäväsi JK Paasikivi.
Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
Tammi, 1966, 275 s., 2. painos