Hans Kalmin elämänkertakirjassa Jaakko Heinämäki kertoo, että huhtikuussa 1918 Mäntyharjulla taisteli punaisten puolella latvialainen 250 miehen vahvuinen valiojoukko-osasto. Samoihin latvialaisiin Kalm törmäsi myöhemmin itse johtaessaan Pohjan Poikia Pajun taistelussa Viron vapaussodassa. Pajussa suomalaisten tappiot olivat 28 kaatunutta ja 53 haavoittunutta. Mielenkiintoista, että latvialaisiakin Suomessa sotimassa.
Latvialaiset Mäntyharjulla
Coiffeur
16295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oli siellä varmaan kaikkea etnisyyttä puolalaisista kalmukkeihin. Mongoleja ja kinuja en tiedä että olisi ollut mutta Puna-Armeija oli moni kansallinen armeija. Siihenhän se voima osittain perustuikin.
Varmasti mukana oli myös virolaisia ja suomalaisia sekä Baltian että Pohjolan rintamalla. Kronstadtin kapinaa oli venäläisten lisäksi kukistamassa runsaasti suomalaisia ja baltteja.
taistelleista latvialaisista rykmenteistä siirtyi vallankumouksen jälkeen punaisten puolelle. Latvialaiset olivat vanhalla Venäjällä lähes ainoa vähemmistökansallisuus joka sai muodostaa omia etnisiä rykmenttejä.
Punaisella puolen Venäjän sisällissodassa latvialaiset joukko-osastot olivat eliittijoukkojen maineessa.(Eikä turhaan)
Jos otetaan esimerkiksi ne ajat kun punaiset luovuttivat Inon linnoituksen suomalaisille, niin niiden joukkojen komentaja sanoi, että punaiset venäläiset ainoastaan ryyppäsivät ja rälläsivät. Ainoa sotilaallisesti järjestäytynyt ja toimiva komppania hänellä oli latvialaiset.
Vaikka Lenin ylistävästi puhuikin lättiläisistä kiväärimiehistään ei vallankumous olisi onnistunut ilman venäläisiä merimiehiä.
se ollut suomalaisten hyvyyttä vaan venäläisten huonoutta.
Venäjän sisällissota ei ollut punaisten hyvytta vaan valkoisten äärimmäistä huonoutta.
Valkoisten kyvykkäimmät kenraalit olivat juuri ei-venäläisiä kuten baltiansaksalainen Wrangel jolle Denikin oli kateellinen.
Tunnettu ilkeä mutta varsin tosi sanonta oli aikanaan " Vallankumoukseen tarvitaan juutalaisia aivoja, lättiläisiä kivääreitä ja venäläisiä aaseja. "
Coiffeur, muistan sinun maininneen aika monesti KTR 9 ja isäsi sen tulenjohtajana. Onko Karjalan tykistöä tuttu kirja sinulle? Siinä on muutamia valokuvia KTR 9:iin liittyen mm. tulenjohtokorsusta ja juttua porukan muistakin vaiheista. Voisi kiinnostaa sinuakin.
Sama Coiffeur ?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3808869#comment-19970671
"Isäni oli Valkeasaaressa kesällä 1944 III/KTR 9:n tulenjohtueessa Tirrosen psto:ssa."
Entäs tämä?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5881942
Toim. Karjalan tykistöä Viipuri - Lappeenranta - Valkeala
Karjalan tykistörykmentin kilta, 1984, 164 s., 3.painos
Täälläkin on juttua mutta sehän me jo tiedetäänkin:
Majuri Eino Tirronen on kirjoittanut v.1980 julkaistun erittäin hyvän kirjan - Jylisevät tykit, mm. Valkeasaaren tapahtumista 9-10.6.1944. Tirronenhan toimi III/KTR 9:n komentajana läpimurron tapahtuessa.
Joo, en ole lukenut po. kirjaa. Jos käsiin saan, niin tietysti lukisin. Valokuvia minulla on III/KTR 9:stä noin 30 kpl. Muutaman saman kuvan on Tirronen julkaissut kirjassaankin. Mm. 7. patterin päälliköstä Heikki Miettisestä, Syvärin voimalaitoksesta, Prääzän itäpuolella tuhotuista venäläisistä panssareista, sekä Valkeasaaressa olleesta 7./III/KTR 9:n tulenjohtokorsusta . Onkohan ollut isompikin jakelu pattereissa ?
Viime kesänä tein toiviomatkan sekä Kantturaniemeen, että Pöksanlahteen. Kantturaniemessä olin v. 1952 kesäleirillä ja Pöksanlahdessa joitakin vuosia myöhemmin. Aikaisemmin olin sekoittanut paikat keskenään.
Muistan, että Pöksanlahden parakin maasto oli hyvin kulunut. Jälkeen päin on selvinnyt, että juuri KTR 9 oli majaillut Lemin ja Savitaipaleen seutuvilla ennen jatkosodan alkua. Myös Kantturaniemi oli ennen jatkosotaa ja sodan aikana armeijan käytössä.
Sama parakki Pöksanlahdessa, missä olin kesäleireillä yöpynyt, oli kesällä 1944 Kannaksen joukkojen komentajan Oesch´n esikuntaparakkina.
Muutoin alue oli suurin piirtein samanlainen, kuin 1950 luvulla, mutta vanha sauna ja päärakennus oli purettu ja rakennettu uudet tilalle.
http://www.savitaipale.fi/poksanlahti/rak1.php
Minä tuolla hieman provosoidenkin haastelin kanssasi useammalin nikillä... ;=) ja nimimerkki "sotatuomari" suositteli jopa vaipan vaihtoakin ;=) Eipä 5-kymppinen vielä sellaisia tarvitse!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3994276
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3994276#comment-21214226
>>Vaikeaa uskoka noin isoon heittoon! Mikä siinä paikassa Sinun mielestäsi mättää? Lapsuuden muistikuvatko ei täsmää näkemäsi kuvien kanssa vai mikä? Satunnainen kirjatieto, joka voi olla virheellinenkin. Tuo Lemiläisten tekemä Polku -juttu vaikuttaa aika perusteelliselta ja siksi en juurikaan epäile asian uskottavuutta. Kun kerran Seppäläkin sanoo saman suuntaisesti KaJoKe:n sijaintipaikasta.
http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku45.htm
http://www.lemi.fi/kunta/polku/kartta2.gif
http://www.lemi.fi/kunta/polku/itsen2.htm
http://www.lemi.fi/kunta/polku/itsen.htm
Aihe oli ihan mielenkiintoinen ja se Kantturaniemikin tuli selviteltyä aika perusteellisesti. Onko välimatka TODELLA kymmeniä kilometrejä?
Miten se Coiffeur on sen Kantturan sijainnin laita? Joko kirja on löytynyt?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000023711711
odottele
Kirjoittanut: Coiffeur 14.2.2007 klo 21.24
Ei ole vielä löytynyt, mutta eiköhän se löydy.
Tietysti olen täysin vakuuttunut, että en ollut leirillä Kantturaniemessä, vaan Pöksänlahdessa.
Joitakin vuosia takaperin kiertelin autolla itä-Suomessa. Poikkesin mm. Savitaipaleella ja kyselin siellä torilla olleilta paikkakuntalaisilta, että vieläkö sellainen paikka on olemassa. Oli, mutta eivät olleet täysin varmoja rakennuksista, mutta neuvoivat tutun tien, miten sinne pääsee eli oli noin 3 km:n päässä. Jäi kuitenkin silloin käymättä.
Kanturaniemihän on Lemillä ja kymmenien kilometrien päässä Pöksänlahdesta.
>>Onkohan ollut isompikin jakelu pattereissa ?
Itsellänikin on isäni sotakuvia. Tässä on yksi tuttu kuva. Se on kooltaan noin 5cm 5cm ja reunus on kuvioleikattu. Kuvatekstejä siinä ei ole, mutta kuva on aivan identtinen.
http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/sa/Kansio 2/slides/128.html
"40 mm it-tykki asemissa Sotkamossa 1941. Tykkimiehillä on päässään Wärtsilän valmistama teräskypärä m/40 .Oikealla etualalla olevalla miehellä päällään Suomen armeijan urheiluasu."
Tämän kuvan kuvatekstiä hieman epäilen. Isäni oli suurimman osan 1941-1944 ajasta Kannaksella IT-tykkiporukan autokuskina ja piti jonkinlaista päiväkirjaa tuolta ajalta.
>>Kanturaniemihän on Lemillä ja kymmenien kilometrien päässä Pöksänlahdesta.
Latvialaiset olivat vallankumouksen jälkeen Pohjoisrintamalla Puna-Armeijan parhaimmat ja tappavimmat sotilaat jotka lähettivät satoja ellei jopa tuhansia suomalaisia ja virolaisia ennen aikaiseen hautaan.
pakenivat Valkoisen Armeijan edestä joka taistelussa. Ne kykenivät vain teloituksiin, terroriin ja murhiin aseetonta siviiliväestöä vastaan.
Virolaiset ja latvialaiset aiheuttivat jo tuolloin riesaa ja murhetta suomalaisille. Osipov oli vielä slaavilaisuuden lisäksi ruotsalaista verta omaava.
Virolaiset ja latvialaiset taistelivat itsenäisyytensä puolesta punaisia ja saksalaisia vastaan.
Suomi lähetti noin 3 000 vapaaehtoista tukemaan Viroa.