Eri asevoimat ja puolustusministeriöt ovat olleet edelläkävijöitä joissain tekniikoissa jotka ovat myöhemmin tulleet siviilikäyttöön.
Esimerkkejä aiemmista tapauksista:
simppelein yhteys:
sotilaskiväärit --> metsästyskiväärit
mutkikkaampia yhteyksiä:
Natsi-saksa : avaruusraketit
USA:n ARPA : internet
Lopuksi:
Suomen armeija: soppatykit, puolijoukkueteltat ja osa 3g standardista (mokkulat, android-puhelimet ym.)
Nyt sotalaivoista on syytä tehdä osittain puuhakkeella toimivia, eli esim. 50% tehosta voi tulla eräänlaisesta hakevoimalasta ja 50% nykyisenlaisista dieselmoottoreista. Hakevoimalan nopea tehonsäätö on haasteellista eikä äkkinäisistä tehon muutoksista selviä ilman energian hukkaa, mutta silti öljytilanne on niin huono ja oletetun konfliktin aikana vielä huonompi, että laivastojen on siirryttävä puuhakkeen käyttöön.
Mitkä syyt puoltavat erityisesti sotalaivojen tekemistä puuhaketta käyttäviksi, verrattuna matkustajalaivoihin ja rahtilaivoihin?
1.Sodan tai konfliktin aikana öljyn saatavuus luultavasti heikkenee. Tässä puhutaan sota- tai konfliktilaivoista.
2.Osuma hakevarastoon on siedettävämpi kuin dieselöljysäiliöön. Hake myös vaimentaa paineaaltoa kun neste vain välittää sitä. Hake auttaa kellumista.
3.Hakesysteemit tarvitsevat jonkin verran enemmän huolenpitoa kuin polttonestesysteemit, ja sotalaivassa on luonnostaan henkilökuntaa joka riittää myös siihen.
Mitkä syyt ovat erityisesti sotalaivakäyttöä vastaan:
1.Hakkeen siirto laivasta toiseen keskellä merta on vaikeampaa kuin öljyn siirto, (mutta kai se silti on mahdollista).
2.Tehon säätö hankalampaa.
3.Puusta tulee enemmän pienhiukkasia, jotka tekevät laivasta ainakin optisesti näkyvämmän, ehkä jopa jonkinlaisessa tutkassakin näkyvämmän.
Mutta ainakin tiukimmissa paikoissa voi käyttää pelkkiä dieselmoottoreita, ja jos niiden teho on 50% laivan koko tehosta eli yhtä suuri kuin hakevoimalan teho, niillä saatava nopeus on enemmän kuin 50% huippunopeudesta.
Joissain rahtilaivoissa käytetään leijapurjetta apuna ja laivastojen on opeteltava samanlainen purjeen käyttö. Laivasto voi kiinnittää niihin purjeena toimiviin leijoihin myös sensoreita ja lähettimiä jotka on vakautettu nopealla suuntauksella joka kompensoi heilunnan. Vastaavalla leijaelektroniikalla voi olla myös siviilikäyttöä.
Korvataanko massiivisia lentotukialuksia pienillä, UAV:eille eli ohjelmisto-ohjatuille tai kauko-ohjatuille lentokoneille tarkoitetuilla tukialuksilla? Ruotsikin voisi hankkia sellaisen.
Esimerkkejä aiemmista tapauksista:
simppelein yhteys:
sotilaskiväärit --> metsästyskiväärit
mutkikkaampia yhteyksiä:
Natsi-saksa : avaruusraketit
USA:n ARPA : internet
Lopuksi:
Suomen armeija: soppatykit, puolijoukkueteltat ja osa 3g standardista (mokkulat, android-puhelimet ym.)
Nyt sotalaivoista on syytä tehdä osittain puuhakkeella toimivia, eli esim. 50% tehosta voi tulla eräänlaisesta hakevoimalasta ja 50% nykyisenlaisista dieselmoottoreista. Hakevoimalan nopea tehonsäätö on haasteellista eikä äkkinäisistä tehon muutoksista selviä ilman energian hukkaa, mutta silti öljytilanne on niin huono ja oletetun konfliktin aikana vielä huonompi, että laivastojen on siirryttävä puuhakkeen käyttöön.
Mitkä syyt puoltavat erityisesti sotalaivojen tekemistä puuhaketta käyttäviksi, verrattuna matkustajalaivoihin ja rahtilaivoihin?
1.Sodan tai konfliktin aikana öljyn saatavuus luultavasti heikkenee. Tässä puhutaan sota- tai konfliktilaivoista.
2.Osuma hakevarastoon on siedettävämpi kuin dieselöljysäiliöön. Hake myös vaimentaa paineaaltoa kun neste vain välittää sitä. Hake auttaa kellumista.
3.Hakesysteemit tarvitsevat jonkin verran enemmän huolenpitoa kuin polttonestesysteemit, ja sotalaivassa on luonnostaan henkilökuntaa joka riittää myös siihen.
Mitkä syyt ovat erityisesti sotalaivakäyttöä vastaan:
1.Hakkeen siirto laivasta toiseen keskellä merta on vaikeampaa kuin öljyn siirto, (mutta kai se silti on mahdollista).
2.Tehon säätö hankalampaa.
3.Puusta tulee enemmän pienhiukkasia, jotka tekevät laivasta ainakin optisesti näkyvämmän, ehkä jopa jonkinlaisessa tutkassakin näkyvämmän.
Mutta ainakin tiukimmissa paikoissa voi käyttää pelkkiä dieselmoottoreita, ja jos niiden teho on 50% laivan koko tehosta eli yhtä suuri kuin hakevoimalan teho, niillä saatava nopeus on enemmän kuin 50% huippunopeudesta.
Joissain rahtilaivoissa käytetään leijapurjetta apuna ja laivastojen on opeteltava samanlainen purjeen käyttö. Laivasto voi kiinnittää niihin purjeena toimiviin leijoihin myös sensoreita ja lähettimiä jotka on vakautettu nopealla suuntauksella joka kompensoi heilunnan. Vastaavalla leijaelektroniikalla voi olla myös siviilikäyttöä.
Korvataanko massiivisia lentotukialuksia pienillä, UAV:eille eli ohjelmisto-ohjatuille tai kauko-ohjatuille lentokoneille tarkoitetuilla tukialuksilla? Ruotsikin voisi hankkia sellaisen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On betonikellukkeita ja joitain betonilaivojakin, mutta voisivatko panssarilaivat tulla uudestaan jossain muodossa, kun betonia käytetään panssarina? Betoni on paljon halvempaa mutta lujuuteen nähden raskaampaa kuin teräs tai alumiini, joita yleensä käytetään sotalaivoissa. Ehkä jossain tarkoituksessa kannattaa vaihtaa nopeus ja käytön aikainen energiatehokkuus parempaan suojaan, vakauteen ja hintaan, käyttämällä laivaa jossa ainakin suurin osa alimmista osista on teräsbetonia ja keula, perä ja ylimmät osat terästä. Räjähdyksen kuumuuden kestämisessä betoni on painoon nähden parhaimmillaan.
UAV-tukialus tai tutka-alus voisi olla erityisen sopiva betonista tehtäväksi.
Osittain betonista tehty, puoliksi puuhakkeella ja puoliksi polttoöljyllä käyvä UAV-tukialus olisi erikoinen.
Hakevarasto pitää kai täyttää suojakaasulla (typpi, argon, neon, helium, ksenon tai hiilidioksidi) joten jos merimiehillä on sinne asiaa, pitää käyttää happilaitteita. Ilman tiheydestä tarpeeksi poikkeava suojakaasu mahdollistaa sen, ettei sitä tarvitse vuodattaa hakkeen mennessä uuniin.
sotia niin kauan kun öljyä piisaa. Senjälkeen on hankala lähettää purkkeja maailman merille ja lentsikoita ilmaan. Pitää vaan ruveta varustaan kaleereita ja ratsujoukkoja. Ilmastonmuutoksen hillittemiseks pitää myös ottaa käyttöön vanhat kivilingot ja heittokoneet.
sdrrggg