Miten RKP haluaa maamme kieliolosuhteita kehitettävän? Onko saamenkielisillä oikeus kulttuuriseen itsehallintoon? Mikä on romaninkielen asema? Edistääkö Ahvenanmaan erityisasema maamme kaksikielisyyttä? Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät Suomen Ruotsalaisen Kansanpuolueen puolueohjelmasta (hyväksytty Vaasassa 11.6.2006.)
4.7 Poliittiset puolueet ovat väline siihen joukkuetyöhön, mitä politiikka on. Suhteellinen henkilövaalitapa turvaa sen, että kansa tulee monipuolisesti edustetuksi. Vaalipiirit pitää muodostaa myös kieliolosuhteet huomioiden. Muut kansalaisjärjestöt, kuten ammatilliset ja muut edunvalvontajärjestöt, ovat demokratian tärkeitä osia.
4.8 Suomi on kahden kansalliskielen maa. Yksikieliset ruotsinkieliset instituutiot ja ympäristöt ovat elävän kaksikielisyyden edellytys. Julkisen sektorin täytyy myös käytännössä tyydyttää molempien kieliryhmien tarpeet yhtäläisin perustein. Ruotsinkielisen väestön edut tulee milloin mahdollista turvata yhtenäisten ruotsinkielisten hallintoratkaisujen kautta. Ruotsinkielinen palvelu tulee aina taata riippumatta yksilön kotikunnan kieliolosuhteista. Hallintouudistusten vaikutukset tulee arvioida kielinäkökulmasta. Hallinnon pitää rekrytoida henkilöstöä, jolla on molempien kansalliskielten osaamista. Julkisesti yhtä lailla kuin yksityisestikin tuotetut kansalaisille suunnatut palvelut pitää taata ruotsiksi ja suomeksi.
4.9 Rkp ylläpitää aktiivista yhteistyötä itsehallinnollisen Ahvenanmaan puolueiden kanssa edistääkseen niin maan kaksikielisyyttä, Manner-Suomen ja itsehallinnollisen Ahvenanmaan suhteita kuin maakunnan tulevaa kehitystä yksikielisenä maakuntana.
4.10 Saamelaisilla on Suomen alkuväestönä oikeus kulttuuriseen itsehallintoon ILO:n yleissopimuksen n:o 169 mukaisesti. Yhteiskunnan saamenkielisiä palveluja tulee kehittää saamelaisten asuinseudulla. Romanien ja muiden vähemmistöryhmien kulttuurisiin tarpeisiin pitää voida vastata joustavin järjestelyin. Viittomakielellä ja pistekirjoituksella pitää tarjota riittävät palvelut.
4.7 Poliittiset puolueet ovat väline siihen joukkuetyöhön, mitä politiikka on. Suhteellinen henkilövaalitapa turvaa sen, että kansa tulee monipuolisesti edustetuksi. Vaalipiirit pitää muodostaa myös kieliolosuhteet huomioiden. Muut kansalaisjärjestöt, kuten ammatilliset ja muut edunvalvontajärjestöt, ovat demokratian tärkeitä osia.
4.8 Suomi on kahden kansalliskielen maa. Yksikieliset ruotsinkieliset instituutiot ja ympäristöt ovat elävän kaksikielisyyden edellytys. Julkisen sektorin täytyy myös käytännössä tyydyttää molempien kieliryhmien tarpeet yhtäläisin perustein. Ruotsinkielisen väestön edut tulee milloin mahdollista turvata yhtenäisten ruotsinkielisten hallintoratkaisujen kautta. Ruotsinkielinen palvelu tulee aina taata riippumatta yksilön kotikunnan kieliolosuhteista. Hallintouudistusten vaikutukset tulee arvioida kielinäkökulmasta. Hallinnon pitää rekrytoida henkilöstöä, jolla on molempien kansalliskielten osaamista. Julkisesti yhtä lailla kuin yksityisestikin tuotetut kansalaisille suunnatut palvelut pitää taata ruotsiksi ja suomeksi.
4.9 Rkp ylläpitää aktiivista yhteistyötä itsehallinnollisen Ahvenanmaan puolueiden kanssa edistääkseen niin maan kaksikielisyyttä, Manner-Suomen ja itsehallinnollisen Ahvenanmaan suhteita kuin maakunnan tulevaa kehitystä yksikielisenä maakuntana.
4.10 Saamelaisilla on Suomen alkuväestönä oikeus kulttuuriseen itsehallintoon ILO:n yleissopimuksen n:o 169 mukaisesti. Yhteiskunnan saamenkielisiä palveluja tulee kehittää saamelaisten asuinseudulla. Romanien ja muiden vähemmistöryhmien kulttuurisiin tarpeisiin pitää voida vastata joustavin järjestelyin. Viittomakielellä ja pistekirjoituksella pitää tarjota riittävät palvelut.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"vähemmistöryhmien kulttuurisiin tarpeisiin pitää voida vastata joustavin järjestelyin"
Aivan, niin myös ruotsinkielisen vähemmistöryhmän.
4.9 Vai yhteistyö Ahneidenmaan kanssa edistää "maan" kaksikielisyyttä? Siis minkä maan? No ei ainakaan Ahvenan maan kaksikielisyyttä! :)
Lisäksi. Saamelaiset ovat alkuperäisvähemmistö. Miksi RKP ei kannata pakkosaamea?
Svekologiikkaa taas....
Pakkoruotsin perustelut käyvät ihan yhtä hyvin pakkosaamen perusteluiksi. Miksi siis ei ole pakkosaamea? Ei kannata käyttää argumenttina saamen kielen pienuutta, sillä sellainen argumentaatio kääntyy myös suomenruotsia vastaan. Pitäisikö saamenkielinen palvelu aina taata riippumatta yksilön kotikunnan kieliolosuhteista niinkuin RKP vaati ruotsinkielisen palvelun kohdalla?
Miksi saame ei ole Suomen kansalliskieli, vaikka sen arvellaan olevan vanhin Suomen alueella puhuttu kieli?
Vastauksia odotellessa.
Hyvä pointti!
Suomi on kahden kansalliskielen maa
On rasismia antaa "kansalliskieltä" puhuvalle etuoikeuksia suhteessa muiden kielten puhujiin. Suomen kieli on suomalaisten ja muiden suomenmaalaisten yhteinen kieli, joten jokaisen suomenmaalaisen tulee saada opiskella suomen kieltä, jotta voisi toimia suomenmaalaisten kiistattoman enemmistön, suomalaisten kanssa. Suomessa on siis osattava suomea, ei suinkaan sen kansalliskielistatuksen takia, vaan ihan käytännön syistä.
Ruotsin osaamisen tarve on keinotekoinen.
Saamen kielen hallintoalueesta saa hyvän mallin ruotsin kielen hallintoalueeksikin.
http://www.kielipolitiikka.fi/
Saamelaisten kansanedustajaehdokas on lähtenyt vaaleihin RKP :n tunnuksilla.
RKP puolustaa vähemmistöjen ja pienten kieliryhmien oikeuksia.
"Saamelaisten kansanedustajaehdokas on lähtenyt vaaleihin RKP :n tunnuksilla.
RKP puolustaa vähemmistöjen ja pienten kieliryhmien oikeuksia."
Saamelaisehdokas voisikin vaatia, että RKP:n kannattajien koulutukseen liitetään pakkosaame. Heittäisipä joku saamelainen kokeeksi tuon vaatimuksen RKP:n kellokkaiden makusteltavaksi. Luulen kuitenkin, että pelkkä ajatus sellaisesta nostaisi rkp-läisten ihon kananlihalle.
Suomenkielisten oikeus päättää omasta kieliopinnoistaan. Sekä päätos Suomen yksikielisyydestä. siis suomenkieli olisi ainut virallinen kieli Suomessa. Nämä ovat ensiarvoisen tärkeitä ja heti päätettäviä asioita , tässä maassa. Muut vähemmistökielistatuksella, niinkuin muissa pohjoismaissa on tehty. Ennenkaikkea Ruotsissa. Heitä palvellaan määrättyinä kellonaikoina ja viikon päivinä omalla kielellään. Tämä on myös muiden maiden käytäntö Euroopassa,sekä muualla maailmassa. Suomi on ainut maa jossa pakotetaan opettelemaan vähemmistökieltä. Tämähän on suorastaan ihmisoikeusrikkomus,suomalaisia kohtaan..! Miten se menikään Oikeus..valita asuinpaikansa.. Oikeus valita opiskelunsa jne..!
Eurooppalaisilla ei ole pakkosuomea, mutta suomenkielisillä on pakkoruotsi.
Tämä sopii RKP:lle.
RKP:lle pitäisi käydä näin ollen myös se, että suomenkielisillä ei olisi pakkoruotsia, mutta ruotsinkielisillä olisi pakkosaame.
Me suomenkieliset taas voimme ottaa pakkoruotsin tilalle pakkoranskan tai pakkosaksan kuten Euroopassa.
"Yksikieliset ruotsinkieliset instituutiot ja ympäristöt ovat elävän kaksikielisyyden edellytys."
Tämän johdosta voi huoletta luopua kaksikielisyysleikistä, koska sitä ei ole koskaan ollutkaan kansan tahdosta eikä kansasta lähtöisin. Se pieni leikkikansalliskieli - ruotsi - voidaan ehkä vielä pitää elossa vain jos sen puhujat ryhtyvät niin palvelijoiksi itselleen kuin rahoittajiksikin. Muuten voimme sanoa sille tack, adjö.
Meidän on keskityttävä todellisiin kansalliskieliimme saameen ja suomeen. Ruotsin perintönä olemme joutuneet ajamaan saamelaiset ahtaalle ja luonnollisesti tänään RKP luo saamelaisille kuvaa, miten pahoja suomenkieliset suomalaiset ovat olleetkaan.
Valloittajan, hallinnon ja ylimystön kieli sitä vastoin ei ansaitse sitä kunnioitusta niin kauan, kun sen mielistelijät pitävät 1800-lukua yllä.
Hyvä kirjoitus ja selventävä.