Saara Karhu + pakkomatematiikka + pakkoruotsi

Tässä on osoite:
[email protected]

pakkomatematiikka kirjoitti:

Tässä on osoite:
[email protected]

Mitäs täällä sekotellaan. Lukekaan ensin ja kommentoikaa sitten. Matikasta olen Karhun kanssa samaa mieltä, valintaa lisää ehdottomasti! Myös ruotsin kielestä olen täysin samoilla linjoilla. Vauhtia vaan pitää saada muutokseen ja pian turhat kielitaitovaatimukset pois. Sitten kieli vapaaehtoiseksi.

Mikä tässä kannassa muka on vialla...? Olen ihan samaa mieltä Karhun kanssa. Karhu kirjoittaa:

Mutta matematiikasta ruotsin opiskeluun ja nyt vähän syvällisemmin kuin mitä aiemmin vastasin. En liputa pakkoruotsin puolesta, mikä tässä alleviivattuna sanottakoon, mutta jottei pelkäämiäni työelämän väliinputoamisia tulisi, tarvitaan muutakin kuin kielen vapaaehtoisuutta. Työelämään liittyvistä ruotsinkielen taitovaatimuksista on ENSIN syytä luopua. Liikkeelle olisi lähdettävä siitä, että esim. virkamiehille pakollinen virkakielikoe poistettaisiin. Koe on monen kohdalla kertaluonteinen voimainponnistus, jonka jälkeen ruotsinkielen tarve työasioissa on verrattain pientä. Kun kieltä ei tarvitse, se ruostuu. Ruotsinkielisiä palveluita voitaisiin pyrkiä parantamaan muilla keinoin. Tässä etenemisjärjestyksessä voitaisiin mielestäni edetä hallitusti kohti valinnaisuutta.

EsaX kirjoitti:

Mitäs täällä sekotellaan. Lukekaan ensin ja kommentoikaa sitten. Matikasta olen Karhun kanssa samaa mieltä, valintaa lisää ehdottomasti! Myös ruotsin kielestä olen täysin samoilla linjoilla. Vauhtia vaan pitää saada muutokseen ja pian turhat kielitaitovaatimukset pois. Sitten kieli vapaaehtoiseksi.

Mikä tässä kannassa muka on vialla...? Olen ihan samaa mieltä Karhun kanssa. Karhu kirjoittaa:

Mutta matematiikasta ruotsin opiskeluun ja nyt vähän syvällisemmin kuin mitä aiemmin vastasin. En liputa pakkoruotsin puolesta, mikä tässä alleviivattuna sanottakoon, mutta jottei pelkäämiäni työelämän väliinputoamisia tulisi, tarvitaan muutakin kuin kielen vapaaehtoisuutta. Työelämään liittyvistä ruotsinkielen taitovaatimuksista on ENSIN syytä luopua. Liikkeelle olisi lähdettävä siitä, että esim. virkamiehille pakollinen virkakielikoe poistettaisiin. Koe on monen kohdalla kertaluonteinen voimainponnistus, jonka jälkeen ruotsinkielen tarve työasioissa on verrattain pientä. Kun kieltä ei tarvitse, se ruostuu. Ruotsinkielisiä palveluita voitaisiin pyrkiä parantamaan muilla keinoin. Tässä etenemisjärjestyksessä voitaisiin mielestäni edetä hallitusti kohti valinnaisuutta.

Luin mitä Saara Karhu kirjoitti blogissaan. Siellä ei todellakaan ole paukutettu pakkoruotsin pakkovaltaa. Pikemminkin valinnan vapautta aineessa kuin aineessa. Myös matematiikassa.

Minulle olisi aikoinaan riittänyt pelkää yhteen- ja vähennyslasku matikan opetukseksi. Sen verran kamalalta koko aine tuntui. Hyvä kuitenkin että oli pakko sitä opetella kerto- ja jakolaskun verran lisää. Taisi siinä tulla peräti prosenttilaskukin tutuksi. Jatkossa - lukion kun kävin - olisi ollut paljon parempi, että neliöjuurien ja logaritmien sijasta olisi opetettu kotitalouden kirjanpitoa ja kustannuslaskentaa. Katsottu se, että jos asiakas tekee osamaksusopimuksen ja korkoprosentit on tämä, niin mikä on se, mitä kaiken kaikkiaan maksetaan. Neliöjuurilla en ole tehnyt yhtään mitään, mutta tavalliseen elämään liittyvällä laskutaidolla olisi ollut käyttöä ja olilsi edelleenkin. Taidot on vaan kovin vähäiset. En vain hallitse niitä laskemisen alueita, joita pitäisi.

Mitä kielten opiskeluun tulee - tässä edempänä on "lähetin muutama - vastauksia vailla" kommentti. Ihan tuohon Arto Satosen sanomaksi kerrotusta kommentista tulee mieleen kysyä, että olinko Satonen ihan todella sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla pakko venäjä itärajalla pakkoruotsin sijaan? Venäjä on sanonut puolustavansa omia kansalaisiaan missä päin maailmaa tahansa loukkauksilta. Satosen mielestä suomalaisten tulee siis opetella venäjää ja olla mielin kielin kumarassa itäänpäin. Omituista meininkiä sanon minä. Vaikkka sieltä rahaa Suomeen tuleekin.

On tosiaan halpamaista ruotsinkieli-ihannointia laittaa ruotsinkieli matematiikan vertaiseksi. Meillä suomalaisilla on suomenkieli ja muilla ovat omansa, kuten ruotsalaisilla ruotsinsa.

Ainoat aktiiviset kansanedustajat, jotka vastasivat !!! kysymykseesi, olivat siis Satonen ja Karhu ja heidät haukut...? Vaikka olisitkin eri mieltä, eikö pitäisi kiittää, että sinulle vastattiin? Vaikka olisit eri mieltä. Nyt voitolle ajattelussasi jäävät ne, jotka eivät vastaa?! Ihme jos kukaan enää vastaa näihin kyselyihin.

Asiahan on juuri niin, että jos ei virkamiesruotseja poisteta, niin heikoilla on suomenkielisten perheiden lapset, jos eivät yhtään ruotsia osaa ja työssä sitä sitten vaaditaan. Kyllä järjestys on se, että ensin pois nämä pakkovelvoitteet ja sitten vasta opetus. Muuten mennään metsään. Sen nyt tajuaa kuka vaan. Karhu on aivan oikeassa ja hänhän kannattaa valinnanvapautta opiskelun määrässä.
Mitä ihmettä täällä oikein riekutaan. Ottakaa nyt järki käteen. Ajetaan ensin ruotsi pois vevoitteista alueilla, missä ei ole ruotsinkielistä enemmistöä kunnassa ja sitten vasta muuta!

Anni59 kirjoitti:

Asiahan on juuri niin, että jos ei virkamiesruotseja poisteta, niin heikoilla on suomenkielisten perheiden lapset, jos eivät yhtään ruotsia osaa ja työssä sitä sitten vaaditaan. Kyllä järjestys on se, että ensin pois nämä pakkovelvoitteet ja sitten vasta opetus. Muuten mennään metsään. Sen nyt tajuaa kuka vaan. Karhu on aivan oikeassa ja hänhän kannattaa valinnanvapautta opiskelun määrässä.
Mitä ihmettä täällä oikein riekutaan. Ottakaa nyt järki käteen. Ajetaan ensin ruotsi pois vevoitteista alueilla, missä ei ole ruotsinkielistä enemmistöä kunnassa ja sitten vasta muuta!

Just näin. Miksi suomenkielisillä paikkakunnilla vaaditaan ruotsin osaamista? Harva kuitenkaan osaa niin hyvin, että pystyy oikeasti sillä kielellä ketään virka-asioissa palvelamaan. Nämä vaatimukset ensin pois ja sitten kielet vapaaehtoisesti valittaviksi.

Ainoat aktiiviset kansanedustajat, jotka vastasivat !!! kysymykseesi, olivat siis Satonen ja Karhu ja heidät haukut...? Vaikka olisitkin eri mieltä, eikö pitäisi kiittää, että sinulle vastattiin? Vaikka olisit eri mieltä. Nyt voitolle ajattelussasi jäävät ne, jotka eivät vastaa?! Ihme jos kukaan enää vastaa näihin kyselyihin.

"Koulu voi siis olla piinaa eri tunneilla eri oppilaille. Valinnaisuutta on syytä lisätä monessa asiassa, myös matematiikassa olisi syytä saada tasokursseja. Tuen Karhun näkemystä voimakkaasti. "

Toki - vaan taustalla onkin se ongelma, että Karhu ei ole tuomassa tasokursseja - ainakaan hän ei sano niin ja koko tasokurssi-idea on demareille äärimmäisen vastenmielinen. Demareiden näkökulmasta "kaikki oppivat kaiken oleellisen" eikä siis kellekään saa tehdä karhunpalvelusta madaltamalla kynnystä vain osalle. Jos siis matematiikan opetusta uusitaan, sitä on uusittava kaikille.

Toisaalta Karhu ilmeisesti kirjoittaa lukion lyhyen matematiikan sisällöstä. Peruskoulussa ei derivoida. Lyhyen matematiikan lukijoista taas monet menevät aloille, joilla tulisi tuntea tilastollisia menetelmiä ja mahdollisesti pystyä mallintamaan joitakin ihmistieteellisiä ilmiöitä myös matemaattisesti - suurelle osalle se derivointikin tulee tarpeeseen.

Lukiossa voisi hyvin olla aineista ns. minimikurssi, joka esim. matematiikassa sisältäisi lähinnä sivistyneen kotiäidin tarvitseman talousmatematematiikan, toisessa kotimaisessa pelkästään poliisin yleisimmät ohjeet ruotsiksi/suomeksi jne. Mutta Karhu ei edes ehdottanut tätä. Oletan, että hän oli turhaantunut lapsensa puolesta, mikä on äidille ominaista. Olisi aihetta tosin voinut viedä hiukan pidemmälle.

Muuten viime talvena opetushallituksen portaaliin tuli paljon palautetta liikunnasta ja siitä, miten se murjoo oppilaiden itsetuntoa tavalla, jota mikään muu aine ei tee ja miten olisi ehdottoman tarpeellista, että siirryttäisiin jakamaan liikuntaryhmät kunto- ja kilpaliikkujiin ja liikuntatuntien lisäykset tulisi olla vapaaehtoisia. Tätäkään ei huomioitu tuntijakotyöryhmän työssä mitenkään vaan valtaisa lisäys liikunnantunteihin runnottiin läpi.

28 kirjoitti:

"Koulu voi siis olla piinaa eri tunneilla eri oppilaille. Valinnaisuutta on syytä lisätä monessa asiassa, myös matematiikassa olisi syytä saada tasokursseja. Tuen Karhun näkemystä voimakkaasti. "

Toki - vaan taustalla onkin se ongelma, että Karhu ei ole tuomassa tasokursseja - ainakaan hän ei sano niin ja koko tasokurssi-idea on demareille äärimmäisen vastenmielinen. Demareiden näkökulmasta "kaikki oppivat kaiken oleellisen" eikä siis kellekään saa tehdä karhunpalvelusta madaltamalla kynnystä vain osalle. Jos siis matematiikan opetusta uusitaan, sitä on uusittava kaikille.

Toisaalta Karhu ilmeisesti kirjoittaa lukion lyhyen matematiikan sisällöstä. Peruskoulussa ei derivoida. Lyhyen matematiikan lukijoista taas monet menevät aloille, joilla tulisi tuntea tilastollisia menetelmiä ja mahdollisesti pystyä mallintamaan joitakin ihmistieteellisiä ilmiöitä myös matemaattisesti - suurelle osalle se derivointikin tulee tarpeeseen.

Lukiossa voisi hyvin olla aineista ns. minimikurssi, joka esim. matematiikassa sisältäisi lähinnä sivistyneen kotiäidin tarvitseman talousmatematematiikan, toisessa kotimaisessa pelkästään poliisin yleisimmät ohjeet ruotsiksi/suomeksi jne. Mutta Karhu ei edes ehdottanut tätä. Oletan, että hän oli turhaantunut lapsensa puolesta, mikä on äidille ominaista. Olisi aihetta tosin voinut viedä hiukan pidemmälle.

Muuten viime talvena opetushallituksen portaaliin tuli paljon palautetta liikunnasta ja siitä, miten se murjoo oppilaiden itsetuntoa tavalla, jota mikään muu aine ei tee ja miten olisi ehdottoman tarpeellista, että siirryttäisiin jakamaan liikuntaryhmät kunto- ja kilpaliikkujiin ja liikuntatuntien lisäykset tulisi olla vapaaehtoisia. Tätäkään ei huomioitu tuntijakotyöryhmän työssä mitenkään vaan valtaisa lisäys liikunnantunteihin runnottiin läpi.

Taitaa demareissakin olla eri näkökantoja. Olen ymmärtänyt, etteivät halua liian nuorille tasokursseja ja liikaa valintaa. Mutta kyllähän jo varhaisteini - jos kerran osaa jo äänestääkin - niin pystyy jo valitsemaan tasokurssin.Hyvä keskustelunavaus Karhulta ja 28 toi siihen uutta punnittavaa.

Joe55 kirjoitti:

Taitaa demareissakin olla eri näkökantoja. Olen ymmärtänyt, etteivät halua liian nuorille tasokursseja ja liikaa valintaa. Mutta kyllähän jo varhaisteini - jos kerran osaa jo äänestääkin - niin pystyy jo valitsemaan tasokurssin.Hyvä keskustelunavaus Karhulta ja 28 toi siihen uutta punnittavaa.

Itelleni oli kiusallisinta skolessa nuo lättäjalkani, nimittain aina kun hyppäsin ylöspäin ja sen jälkeen kun laskeuduin ilmasta jalkapohjani lätsähtivät kohtuullisen voimakkaasti permantoon. Saimme kaikki luulosuojaimet etteivät kuuloelimemme olisi vaurioituneet. Ruotsintunnila eivät lättäjalkani olleet häiriöksi. Kyllä kannattaa opiskella ruotsia.

mutta sitä ei pidä sekoittaa aineitten hyödyllisyyteen. Matematiikka, liikunta ja useimmat muutkin aineet voivat olla vaikeita mutta ovat myöskin erittäin hyödyllisiä varsinkin tälle luokkansa pullukalle on liikunta enemmän kuin tarpeellista. Pakkoruotsi on tuskin tarpeellista ja useimmille täysin hyödytöntä.

-ahaa- kirjoitti:

mutta sitä ei pidä sekoittaa aineitten hyödyllisyyteen. Matematiikka, liikunta ja useimmat muutkin aineet voivat olla vaikeita mutta ovat myöskin erittäin hyödyllisiä varsinkin tälle luokkansa pullukalle on liikunta enemmän kuin tarpeellista. Pakkoruotsi on tuskin tarpeellista ja useimmille täysin hyödytöntä.

"--- mutta sitä ei pidä sekoittaa aineitten hyödyllisyyteen. Matematiikka, liikunta ja useimmat muutkin aineet voivat olla vaikeita mutta ovat myöskin erittäin hyödyllisiä varsinkin tälle luokkansa pullukalle on liikunta enemmän kuin tarpeellista. Pakkoruotsi on tuskin tarpeellista ja useimmille täysin hyödytöntä."

Ensinkin ruotsin pakolle ei ole perusteita - pakon perusteena on oltava jotain muuta kuin pienen ryhmän käsitys kansallisesta identiteetistä, joka vaatii tällaista pakkoa.

Liikunnan pakolle on perusteet, mutta liikunnan opetuksen tavoitteissa voidaan silti epäonnistua surkeasti ja siksi siitä voi tulla pakkoliikuntaa.

Hyöty on aina kiinni yksilöstä itsestään. Ruotsin voi toki tehdä itselleen hyödylliseksi esimerkiksi muuttamalla Ruotsiin - mutta tätä ei voi vaatia kaikilta. Liikunta taas voi olla sille pullukallekin hyödytöntä, jos liikuntatunnit on järjestetty siten, että tuo pullukka joutuu koko ajan kokemaan olevansa huonoin, ottamaan vastaan muun ryhmän kiukkua esim. häivämisestä pelissä, kilpailemaan sporttisten kanssa vaikka pitäisi liikkua oman tahtiin. Liikunta voidaan siis tehdä pakkoaineeksi, joka ei hyödytä kaikkia - ja tällä hetkellä se monessa koulussa tehdäänkin. Toisaalta on myös upeita liikunnanopettajia, jotka onnistuvat tekemään liikunnasta miellyttävän myös niille hitaille ja kömpelöille, joiden kannalta elämänmittaisen liikuntaharrastuksen löytyminen onkin tärkeää. On varmaan upeita ruotsinopettajiakin, mutta se ei tee ruotsia kaikille hyödylliseksi, sillä elämänikäisen ruotsinharrastuksen sijaan voisi valita vaikkapa elinikäisen ranskanharrastuksen ja siitä olisi sekä yksilölle että yhteisölle enemmän hyötyä.

Ruotsi on oppilaan kannalta yksi vieraista kielistä ja vie paikan muilta, yksilön ja yhteisön kannalta kenties oleellisemmilta kieliltä. Siksi se ei voi olla pakollinen.

Liikunta voi olla pakollinen, mutta sen pedagogisissa perusteissa on oltava riittävän selkeästi esitettynä velvollisuus eriyttää, koska tavoitteena ei ole tehdä kaikista moniottelijoita vaan iloisesti liikkuvia ja omasta liikunnallisuudestaan ylpeitä yksilöitä.

7 kirjoitti:

"--- mutta sitä ei pidä sekoittaa aineitten hyödyllisyyteen. Matematiikka, liikunta ja useimmat muutkin aineet voivat olla vaikeita mutta ovat myöskin erittäin hyödyllisiä varsinkin tälle luokkansa pullukalle on liikunta enemmän kuin tarpeellista. Pakkoruotsi on tuskin tarpeellista ja useimmille täysin hyödytöntä."

Ensinkin ruotsin pakolle ei ole perusteita - pakon perusteena on oltava jotain muuta kuin pienen ryhmän käsitys kansallisesta identiteetistä, joka vaatii tällaista pakkoa.

Liikunnan pakolle on perusteet, mutta liikunnan opetuksen tavoitteissa voidaan silti epäonnistua surkeasti ja siksi siitä voi tulla pakkoliikuntaa.

Hyöty on aina kiinni yksilöstä itsestään. Ruotsin voi toki tehdä itselleen hyödylliseksi esimerkiksi muuttamalla Ruotsiin - mutta tätä ei voi vaatia kaikilta. Liikunta taas voi olla sille pullukallekin hyödytöntä, jos liikuntatunnit on järjestetty siten, että tuo pullukka joutuu koko ajan kokemaan olevansa huonoin, ottamaan vastaan muun ryhmän kiukkua esim. häivämisestä pelissä, kilpailemaan sporttisten kanssa vaikka pitäisi liikkua oman tahtiin. Liikunta voidaan siis tehdä pakkoaineeksi, joka ei hyödytä kaikkia - ja tällä hetkellä se monessa koulussa tehdäänkin. Toisaalta on myös upeita liikunnanopettajia, jotka onnistuvat tekemään liikunnasta miellyttävän myös niille hitaille ja kömpelöille, joiden kannalta elämänmittaisen liikuntaharrastuksen löytyminen onkin tärkeää. On varmaan upeita ruotsinopettajiakin, mutta se ei tee ruotsia kaikille hyödylliseksi, sillä elämänikäisen ruotsinharrastuksen sijaan voisi valita vaikkapa elinikäisen ranskanharrastuksen ja siitä olisi sekä yksilölle että yhteisölle enemmän hyötyä.

Ruotsi on oppilaan kannalta yksi vieraista kielistä ja vie paikan muilta, yksilön ja yhteisön kannalta kenties oleellisemmilta kieliltä. Siksi se ei voi olla pakollinen.

Liikunta voi olla pakollinen, mutta sen pedagogisissa perusteissa on oltava riittävän selkeästi esitettynä velvollisuus eriyttää, koska tavoitteena ei ole tehdä kaikista moniottelijoita vaan iloisesti liikkuvia ja omasta liikunnallisuudestaan ylpeitä yksilöitä.

Valintaa, valintaa, valintaa pitää olla kun oppilas on riittävän ikäinen. Ei ihan pienille, mutta kyllä tämän päivän nuoret on niin fisuja, että osaavat valita. Tarjontaa vaan!

7 kirjoitti:

"--- mutta sitä ei pidä sekoittaa aineitten hyödyllisyyteen. Matematiikka, liikunta ja useimmat muutkin aineet voivat olla vaikeita mutta ovat myöskin erittäin hyödyllisiä varsinkin tälle luokkansa pullukalle on liikunta enemmän kuin tarpeellista. Pakkoruotsi on tuskin tarpeellista ja useimmille täysin hyödytöntä."

Ensinkin ruotsin pakolle ei ole perusteita - pakon perusteena on oltava jotain muuta kuin pienen ryhmän käsitys kansallisesta identiteetistä, joka vaatii tällaista pakkoa.

Liikunnan pakolle on perusteet, mutta liikunnan opetuksen tavoitteissa voidaan silti epäonnistua surkeasti ja siksi siitä voi tulla pakkoliikuntaa.

Hyöty on aina kiinni yksilöstä itsestään. Ruotsin voi toki tehdä itselleen hyödylliseksi esimerkiksi muuttamalla Ruotsiin - mutta tätä ei voi vaatia kaikilta. Liikunta taas voi olla sille pullukallekin hyödytöntä, jos liikuntatunnit on järjestetty siten, että tuo pullukka joutuu koko ajan kokemaan olevansa huonoin, ottamaan vastaan muun ryhmän kiukkua esim. häivämisestä pelissä, kilpailemaan sporttisten kanssa vaikka pitäisi liikkua oman tahtiin. Liikunta voidaan siis tehdä pakkoaineeksi, joka ei hyödytä kaikkia - ja tällä hetkellä se monessa koulussa tehdäänkin. Toisaalta on myös upeita liikunnanopettajia, jotka onnistuvat tekemään liikunnasta miellyttävän myös niille hitaille ja kömpelöille, joiden kannalta elämänmittaisen liikuntaharrastuksen löytyminen onkin tärkeää. On varmaan upeita ruotsinopettajiakin, mutta se ei tee ruotsia kaikille hyödylliseksi, sillä elämänikäisen ruotsinharrastuksen sijaan voisi valita vaikkapa elinikäisen ranskanharrastuksen ja siitä olisi sekä yksilölle että yhteisölle enemmän hyötyä.

Ruotsi on oppilaan kannalta yksi vieraista kielistä ja vie paikan muilta, yksilön ja yhteisön kannalta kenties oleellisemmilta kieliltä. Siksi se ei voi olla pakollinen.

Liikunta voi olla pakollinen, mutta sen pedagogisissa perusteissa on oltava riittävän selkeästi esitettynä velvollisuus eriyttää, koska tavoitteena ei ole tehdä kaikista moniottelijoita vaan iloisesti liikkuvia ja omasta liikunnallisuudestaan ylpeitä yksilöitä.

Turha täällä on urputtaa, tehkää jotain konkreettista. Menkää eduskuntatalon rappusille riekkumaan ja vaatikaa ruotsin kielen erityisaseman poistoa.

Onko ruotsinkielisillä vielä yhä edelleen etuoikeus tiettyihin korkeakouluopiskelupaikkoihin? Silloin kun minä olin hakemassa yliopistoon, oli ruotsia äidinkielenään puhuvilla omat kiintiönsä. Ja sisäänpääsyraja oli puolet siitä, mitä suomenkielisillä. Kuinka paljon on sellaista, mistä tavallinen tallaaja ei tiedä mitään? Eduissa, avustuksissa jne.

Barrikaadeille siskot ja veikot! Pakkoruotsi alas! Ei koskaan tilalle pakkovenäjää!