Olen seurustellut erään ihanan naisen kanssa jo pitemmän aikaa, reippaasti yli vuoden. Vanhempani ja ystävänikin suhtautuvat tähän "naiseeni" erittäin hyvin, pitävät häntä kauniina, älykkäänä ja erittäin hurmaavakäytöksisenä ihmisenä ja niin edelleen. Silti minua itseäni on huolestuttanut jo alusta saakka hänen käytöksensä ja se miten hän joihinkin asioihin suhtautuu...
Hänen on erittäin vaikea ilmaista omia tunteitaan. Jos hänelle sanoo jotain kaunista, esim. että rakastan sua, niin vastaukseksi saattaa tulla kankea "kiva" tai jotain muuta vastaavaa. Hän yleensä menee vaikeaksi kun häntä yrittää fyysisesti lähestyä, siis hellyyttä tarkoittaen, ei ehkä katso silmiin tai seisoo vain paikallaan tai vain jotenkin "käpertyy" ikäänkuin suojautuakseen, tai torjuu. Hän on muutenkin yleensä melko levoton, mitään hän ei pelkää, sen tiedän koska hän on erittäin sosiaalinen ja helposti lähestyttävä ihminen muutenkin, omaa laajan tuttavapiirin. Hänellä on ollut muitakin kumppaneita aikoinaan eikä niistä suhteista yksikään ole päättynyt mitenkään kovin "dramaattisesti" hänen sanojensa mukaan. Eikä hän varmastikaan etsi omaa seksuaali-identiteettiään, on tehnyt miljoona kertaa selväksi olevansa täysi hetero.
Minua myös harmittaa se, että itse haaveilen perheen perustamisesta jossakin vaiheessa. Tähän naiseni suhtautuu erittäin jyrkästi. Hänen sanojensa mukaan perheen perustaminen on kamalin virhe minkä ihminen voi ikinä tehdä. Parisuhteessa hän haluaisi mielellään elää. Tässäkin pieni esimerkki.
Yhteenmuuttokin olisi pian edessä, mutta taas hän haluaisi oman huonetilan, jossa kenties jopa nukkua itsekseen! Tiedän hänestä sen, että hän kaipaa kovasti omaa rauhaa päivittäin mutta tahtoisin silti elää normaalissa parisuhteessa. En tiedä mikä tässä nyt olisi oikein fiksuinta. Hän on maailman ihanin ihminen muuten, hän on siis erittäin hauska, todella kiltti ja rauhallinen persoona, älykäs ja keskusteleva, harvoin haastaa riitaa ja hänen kanssaan on helppo sopia erilaisista asioista. Oikea prinsessa suoraan sanottuna. Silti niiiiiin vaikea.
Hän on välittämisen/rakkautensa minuakin kohtaan osoittanut tietyllä tapaa, ja tiedän että hän on tosissaan kanssani. Huolettaa vain, mistä hänen käytöksensä johtuu, ja miksi hän on tuollainen vaikka kuitenkin hän on sosiaalinen ja ns. kaikkien kaveri. Hän on muutenkin poikkeuksellisen älykäs mielestäni huomaamaan toisissa ihmisissä erilaisia asioita, tunteita ja sen sellaisia. Tuntuu että hän näkee kaikkien lävitse. Hän arvaa minunkin ajatukseni heti paikalla, ja ajattelee hyvin psykologisesta näkökulmasta monenlaisia asioita. Mutta siis, olisikohan hän jotenkin sairas vai mitä tämä kaikki vain on? Kaipailisin mielipiteitä, oli pakko vain päästä avautumaan... Kiitos kaikki jotka jaksoitte lukea tarinani...
kumppanini outo käytös...
24
1173
Vastaukset
- huuolettaa...
Ihmettelen vielä sitäkin, ettei hänellä ole lainkaan temperamenttia. Hän ei siis suutu mistään, kellekään, ikinä. En ole nähnyt häntä varmaan ikinä vihaisena, joistain asioista hän kyllä sanoo, mutta selkeästi on nähtävissä se ettei hänestä ole asettamaan rajoja kellekään.
- Veikka,
Mahdotonta analysoida ulkopuolisena tapausta näkemättä, mutta ei tuo minusta miltään sairaudelta vaikuta. Ennemminkin veikkaisin perheasiaan suhtautumisen ja torjunnan viittaavan jonkinlaisiin ongelmiin tämän ihmisen historiassa. Onko hän kertonut, miksi hän pitää perheen perustamista pahana asiana? Onko hänellä ollut vaikea lapsuus tms? Millainen on hänen perheensä ollut?
Hänen on ilmiselvästi vaikea ottaa vastaan hellyyttä, antaa itsellensä lupa olla rakastettu. Ehkä pelkää sitoutumista, ehkä pelkää tulevansa satuteksi, ja ei siksi uskalla tunteilla täysillä. Ei halua tuntea olevansa riippuvainen?
"Hän ei siis suutu mistään, kellekään, ikinä." Kaikki suuttuvat joskus, mutta se, näyttääkö hän suuttumuksensa sinulle, on eria asia. Ja mistä asioista hän suuttuu ja millä tavalla... Pureeko hän kiukkunsa yksin hiljaa? Onko hän tottunut tukahduttamaan suuttumuksensa? Tuossa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Temperamentti on yksilöllistä. Luultavasti hän on vain hieman hitaasti lämpenevä tai oppinut hallinnoimaan tunteitaan ja käyttäytymistään suurissa määrin. Ehkä hän pelkää kuitenkin alitajuisesti jotain. Entä mitä sinä pelkäät hänen loivassa temperamentissaan?
Rajat ja suuttumus sinänsä ovat eri asioita. Rajojen rikkomiseen voi reagoida muullakin tavalla kuin suuttumalla. - (:
Itse olen melkein samanlainen kuin kuvailemasi nainen. Tunteistani minun on todella vaikea puhua, mieluimmin osoitan ne teoilla. Kaikki ihmiset nyt eivät vaan suutu niin helpolla. Itselläni on nelisen vuotta siitä, kun viimeksi suutuin kunnolla, silloinkaan en korottanut ääntäni, mutta sävy ja sanat kyllä kertoivat kaiken oleellisen.
Olen seurustellut maailman ihanimman miehen kanssa nyt reilut kaksi vuotta, mutta yhteenmuutosta en vielä edes haaveile. Ja yksi syy tähän on myös niinkin huvittava, että kas, en ole saanut miestä vielä koskaan raivon partaalle ja en siis tiedä millainen hän silloin on. Olen asunut yhdessä väkivaltaisen miehen kanssa, josta en olisi ikinä voinut uskoa millainen hän todellisuudessa on, tämä osaltaan on tehnyt minusta varovaisen.
Ja perheen perustaminen on hyvin sitovaa, lapsi sitoo miehen ja naisen yhteen. Vaikka eroaisi, olisi toinen aina "läsnä". Joten kumppanisi saattaa hyvinkin muuttaa mieltään vielä joskus.
Ensivaikutelma, jonka minusta saa, on seurallinen, avoin ja helposti lähestyttävä. Mutta sen näkee vain "tuttavat" Läheiseni tietävät paremmin ja antavat minulle omaa tilaa.
Kumppanisi ei ole sairas, vaan normaalia varautuneempi. Ja ehkäpä viisaampi, mitä tulee yhteenmuuttoon ja perheen perustamiseen. Ne ovat isoja, elämää mullistavia tekoja, joihin ei todellakaan pidä heittäytyä pelkän tunteen varassa. Ja tämä että kumppanisi haluaa oman huoneen on mielestäni hyvinkin perusteltu asia, jokainen tarvitsee ikioman "asian", johon muilla ei ole minkäänlaista asiaa. Joillakin se on oma huone, joillakin päiväkirja tai harrastus tmv. - Mima12
Jotain samaa löysin tuosta kirjoituksestasi, mitä oma miesystäväni on. Emme asu yhdessä. Itse olen tunteellinen, ja tykkään ilmaista sanoilla ja eleillä sen. Mies jäykkä niissä tilanteissa, ei välttämättä vastaa tunnustuksiini. Olen erittäin hellyydenkipeä, ja mies sitävastoin jotenki karttaa/torjuu liikaa hellyyttä. Ei esim. osaa oiken nyhjätä vierekkäin. Hän myös pitää tärkeänä omat rajat, oma rauha, oma tila. Itse taas olen toisenlainen, tykkään jakaa ns. koko elämäni toisen kanssa. Myös puhumisen ja vaikeiden asioiden kohdalla koen, että jää etäiseksi, paitsi pikkusen ottaneena. Jostain syystä hän ei antaudu, päästä lähelleen. Olen yrittänyt miettiä, mitä on tapahtunut aikaisemmin ja mitä hallaa ne aikaisemmat suhteet ovat mahd. tehneet. Hän on fiksu ja mukava kumminkin... Olen kumminkin miettinyt olemmeko sittenkin liian erilaisia tarpeidemme kohdalla. Myös hän on ilmoittanut, ettei halua lapsia.
- ^Sinkku'
"Mutta siis, olisikohan hän jotenkin sairas vai mitä tämä kaikki vain on? Kaipailisin mielipiteitä, oli pakko vain päästä avautumaan... "
Minulta hukkui kirjoituksesi punainen lanka, eli onko huolesi se ettei kumppanisi halua täytää kaikkia tulevaisuuden odotuksiasi (perhe, yksi huone, jne.) vaiko oletko oikeasti huolissaan kumppanisi henkisestä hyvinvoinnista. Eivät kaikki halua perhettä, jotkut tarvitsee enemmän omaa aikaa kuin toiset, ja sama sen hellyyden kanssa, ei siinä ole mitään outoa tai sairasta, (ihmiset ovat erinlaisia, ja heillä on erinlaiset tarpeet). Huolissaan toisen terveydestä kannatta olla vasta sitten jos toinen kokee olonsa onnettomaksi. Puhukaa asiasta. Itellä tulee ensimmäisenä mieleen että naisesi tarvitsee tosiaan normaalia enemmän omaa rauhaa ja aikaa. Hän ei halua vielä sitoutua nykyistä tilannetta suuremmin, ilmeisesti häntä ahdistaa ajatus suhteen syvenemisestä. Onko tähän jokin syy vai onko se vain luonteenpiirre, sitä on näillä tiedoilla mahdoton sanoa. Jos hän ei ole kerta tempperamenttinen, niin saattaa olla että hän on tunne-elämältään muutenkin tasaisempi. Tällaiset ihmiset eivät yleensä halua/tarvi suuria mullistuksia elämään, koska heillä on jo kaikki hyvin. Muutokset nimenomaan luovat turhaa stressiä.
Vinkiksi voisin sanoa, että älä missään nimessä painosta häntä millään tulevaisuuden suunnitelmilla, mielellään vaikka unohdat ne asiat joksikin aikaa. Koita mennä hänen ehdoillaan ja katso tuleeko hänestä vapautuneempi. Voi olla että oma analyysini meni ihan metsään, mutta toivottavasti antaa ajattelemisen aihetta kuitenkin :)- petri..
Ehkä olen väärässä mutta nainen ei sinua rakasta :( olet vain ns kaveri ja ehkäpä myös vain varalla?
- voi tarvita apua
Hei! Minusta kuulostaa siltä, että suhteessanne on paljon hyvää, mutta myös ongelmia tärkeissä asioissa. Läheisyyden puute muodostuu pidemmän päälle todella suureksi ongelmaksi, vaikka sen kanssa pystyykin elämään jonkin aikaa. Sinuna ehdottaisin tyttöystävällesi pariterapiaa. Ette ole mitenkään sairaita, tätä ei pidä ottaa haukkumisena tai kritiikkinä tai sen merkkinä, että teissä olisi jotain vikaa. Vaan pariterapia olisi keino parantaa suhdettanne. Siellä voivat käydä ihan täysipäisetkin.
- olla täydellinen
Otan nyt kantaa vain tuohon suuttumisasiaan, koska olen itse ihminen joka ei vähällä suutu. Minulla ei siis ole vastaavia ongelmia kuin naisellasi, ja elän ihanassa parisuhteessa, jossa on lapsiakin. Haluan sanoa, että suuttuminen ei todellakaan ole välttämätöntä eikä suuttumattomuus sitä että peittelisi jotain. Itse olen perustyytyväinen elämään, hyvän lapsuuden kokenut ja onnellinen rakkaussuhteessani, joten eteen tulevat harmit ja vastoinkäymiset tuntuvat aika mitättömiltä. Sivuutan ne olankohautuksella ja otan ikävät asiat hällä-väliä-tyyliin. Rakastan läheisiäni niin paljon, että suon heille inhimilliset virheet ja erehdykset tarvitsematta niistä hermostua tai niihin vaikuttaa. Hyväksyn myös omat virheeni enkä haudo omia tai muidenkaan tekemisiä. En siis usko että leppoisuuden ja hyväntuulisuuden tarvitsee olla mikään ongelma, se on vain elämänasenne.
Naisesi tarve "omaan tilaan" on ehkä myös perusominaisuus, johon voit tottua - tai jos sen takana on ongelma, se saattaa poistua kun turvallisuudentunne lisääntyy. Rakastaminen on päätös hyväksyä ihminen koko pakettina, johon kuuluvat kaikki hänen puolensa. Myös rakastetun viat ja puutteet tekevät hänet kokonaisuutena juuri siksi persoonaksi, jota rakastamme.
- Enpä tiedä
Tarkista kaiken varalta kaikki mahdolliset diagnoosit...jyrkkä asenne, erittäin vaikea ilmaista omia tunteita,ei katso silmiin, tarvitsee oman huonetilan, harvoin haastaa riitaa, poikkeuksellisen älykäs... hmm. ensimmäisenä omat ajatukset harhailevat tarkistamaan Aspergerin oireyhtymän piirteitä. Hän ei varmastikaan ole Asperger-ihminen, mutta osa piirteistä voisi selittyä noilla.
Jos löytäisit selityksen, niin helpompi olisi elää hänen kanssaan. Kovin lattealta elämä hänen kanssaan tosin kuulostaa, mutta mitäpä vikaa siinäkään on.Ennemmin niin, kuin että saa jonkun kiukuttelevan ja äksyilevan tenavan kumppanikseen. :)- lumikki2
...olisi kaikkeen, että häntä on käytetty lapsena/nuorena hyväksi. Nuo oireet sopivat sellaiseen. tuo käpertyminen ja se, ettei oikein osaa ottaa hellyyttä vastaan ym...
- Kesk.aloittaja
lumikki2 kirjoitti:
...olisi kaikkeen, että häntä on käytetty lapsena/nuorena hyväksi. Nuo oireet sopivat sellaiseen. tuo käpertyminen ja se, ettei oikein osaa ottaa hellyyttä vastaan ym...
Oikeastaan otin hänen "olemattoman" temperamenttinsa siksi esille, koska minusta on kummallista ettei ihminen reagoi sitten mihinkään yhtään mitään. Häntä saa haukkua, hänelle saa tehdä lähes mitä vain. Tämä ei minua tavallaan häiritse, mutta ihmetyttää. Ja mietin itse, että toivottavasti häntä ei kukaan kavereistaan tjms käytä hyväksi tai mitään. Kyllä hänellä on erittäin napakoita mielipiteitä monista asioista, ja onkin tavallaan sellainen "perseellepotkija-luonne", ettei ole mikään puujumala sentäs niinkuin voisi äkkiä päätellä tästä.
Hänen lapsuudestansa en tiedä kovin paljoa mitään, tai diagnooseista. Joskus hän puhui, että hänelle on annettu jonkun A:lla alkavan diagnoosin piirteet, muttei itse diagnoosia. Olisiko ollut sitten juuri joku autismin kirjon tyyppi. Senkin hän on kertonut, että häntä on tutkittu todella paljon neurologisella ja psykiatrisella joskus kun ollaan näistä juteltu (itselläni todettu lievä AD/HD joskus lapsena). Sen enempää en tiedä. Niin, lapsuudestansa vielä, että hän on varhainen erolapsi, ja melko ristiriitaisesti tuntuu ajattelevan vanhemmistansa. En usko että häntä olisi hyväksikäytetty sentään...
Kiitos kun jaksoitte lukea, oma kirjoitukseni tosiaan on vähän hajanaista, ja tiedän ettei tämä kuulosta monen ihmisen korvissa kovin kummalliselta tämä ongelmani, mutta olen itse nähnyt paljon erilaisia ihmisiä ja ollut tekemisissäkin, joten omasta mielestäni osaan erottaa normaalin ja epänormaalin veteenpiirretyn viivan suht koht hyvin. - nainan
Kesk.aloittaja kirjoitti:
Oikeastaan otin hänen "olemattoman" temperamenttinsa siksi esille, koska minusta on kummallista ettei ihminen reagoi sitten mihinkään yhtään mitään. Häntä saa haukkua, hänelle saa tehdä lähes mitä vain. Tämä ei minua tavallaan häiritse, mutta ihmetyttää. Ja mietin itse, että toivottavasti häntä ei kukaan kavereistaan tjms käytä hyväksi tai mitään. Kyllä hänellä on erittäin napakoita mielipiteitä monista asioista, ja onkin tavallaan sellainen "perseellepotkija-luonne", ettei ole mikään puujumala sentäs niinkuin voisi äkkiä päätellä tästä.
Hänen lapsuudestansa en tiedä kovin paljoa mitään, tai diagnooseista. Joskus hän puhui, että hänelle on annettu jonkun A:lla alkavan diagnoosin piirteet, muttei itse diagnoosia. Olisiko ollut sitten juuri joku autismin kirjon tyyppi. Senkin hän on kertonut, että häntä on tutkittu todella paljon neurologisella ja psykiatrisella joskus kun ollaan näistä juteltu (itselläni todettu lievä AD/HD joskus lapsena). Sen enempää en tiedä. Niin, lapsuudestansa vielä, että hän on varhainen erolapsi, ja melko ristiriitaisesti tuntuu ajattelevan vanhemmistansa. En usko että häntä olisi hyväksikäytetty sentään...
Kiitos kun jaksoitte lukea, oma kirjoitukseni tosiaan on vähän hajanaista, ja tiedän ettei tämä kuulosta monen ihmisen korvissa kovin kummalliselta tämä ongelmani, mutta olen itse nähnyt paljon erilaisia ihmisiä ja ollut tekemisissäkin, joten omasta mielestäni osaan erottaa normaalin ja epänormaalin veteenpiirretyn viivan suht koht hyvin.Hänellä on voinut olla vaikka mitä mielenterveysongelmia nuorempana. Ahdistusneisuushäiriöt? Anoreksia? Tuskin se on autismi tai mikään sellaista sillä silloihan hän ei olisi sosiaalisesti lahjakas.
- nainan
Mielestäni hän ei ehkä vielä ole valmis sitoutumaan täysin. Ei se tarkoita sitä, että hän haluaisi muita miehiä vaan että hän pelkää kenties. Mitä hän pelkää? Läheisyyttä, pettymyksiä mitä tulee olemaan suhteessa. En tiedä että olenko oikeilla teillä. Muistan ainakin, kun minun poikaystäväni ehdotti vakavaa suhdetta. Pelästyin suorastaan alussa, mutta tärkeintä on ottaa rennosti tyttöystäväsi kanssa. Ole avoin hänen kanssaan, niin hänkin avaudu jossain vaiheessa. Häntä varmasti pelottaa ajatus perheestä, jos hän ei itse usko siihen käsitteeseen. Itse torjun poikaystäväni välillä vaikka kuinka hellä, mukava ja kiltti hän on minulle. Torjuminen parisuhteessa on yleensä vaan oire pelosta. Se, että päästä toista ihmistä lähelle on suuri juttu joillekin- hän varmasti vaan pelkää. Kannattaa odottaa yhteenmuuttoa vähän aikaa (sillä hänen pelkoja ei kannata tukea eli hänelle ei pitäisi antaa sitä lisähuonetta, koska se tulee myöhemmin tukemaan hänen pelkojaan) ja anna hänelle tilaa- mutta näytä kuitenkin kiinnostuksesi ja että välität hänestä. Koita saada häntä avautumaan, jollai tapaa. Tee hänen olonsa mukavaksi kaiken tavoin, näytä ettet tule olemaan pettymys hänelle ja että olet valmis tekemään hänen puolesta mitä tahansa. Näytä että suhteenne on riskien arvoinen. enpäs osaa sanoa muuta. Mutta onnea matkaan!
- Kesk.aloittaja
Niin, hänellä oli ainakin tuo Asperger-piirteisyys todettu. En kyllä lainkaan ihmettele, nyt kun luin netistä mistä poikkeavuudesta on kysymys. Ainoa mutta on vain hänen tuo sosiaalinen lahjakkuus. Kiitos taas jälleen vastauksista.
- petteri..
Kesk.aloittaja kirjoitti:
Niin, hänellä oli ainakin tuo Asperger-piirteisyys todettu. En kyllä lainkaan ihmettele, nyt kun luin netistä mistä poikkeavuudesta on kysymys. Ainoa mutta on vain hänen tuo sosiaalinen lahjakkuus. Kiitos taas jälleen vastauksista.
Seurustelin vaikean naisen kanssa joka oli todella paljon aloittajan kumppanin kaltainen, hänet oli raiskattu lapsena ja sen teki tuttu. Nainen ei päästänyt minua lähelle ja kaiken lisäksi hänellä oli epävakaa narsistinen persoonallisuushäiriö :( tämä kaikki johtui lapsuuden traumasta ja nainen ei halunnut apua koska koki, ettei hänessä mitään vikaa ole ja vain heikot hakee apua.
- "*"
petteri.. kirjoitti:
Seurustelin vaikean naisen kanssa joka oli todella paljon aloittajan kumppanin kaltainen, hänet oli raiskattu lapsena ja sen teki tuttu. Nainen ei päästänyt minua lähelle ja kaiken lisäksi hänellä oli epävakaa narsistinen persoonallisuushäiriö :( tämä kaikki johtui lapsuuden traumasta ja nainen ei halunnut apua koska koki, ettei hänessä mitään vikaa ole ja vain heikot hakee apua.
Olen myös seurustellut naisen kanssa, jolla oli vastaavanlaisia oireita/käytöstä. Tämä nainen oli vakavasti sairas, mielenterveydeltään. Lapsuudessa ei ollut kaikki mennyt niin kuin piti.
- xym
Kesk.aloittaja kirjoitti:
Niin, hänellä oli ainakin tuo Asperger-piirteisyys todettu. En kyllä lainkaan ihmettele, nyt kun luin netistä mistä poikkeavuudesta on kysymys. Ainoa mutta on vain hänen tuo sosiaalinen lahjakkuus. Kiitos taas jälleen vastauksista.
Sanoisin että sosiaalinen lahjakkuus poissulkee Aspergerin oireyhtymän.
Diagnoosini on että olette todella huonoja keskustelemaan keskenänne asioista, ihan arkisista tilanteistakin. Suoraan kysymisen ja vastausten hankkimisen (vaikka sitten kirjelapulla) sijaan arvuuttelet täällä netissä. Ei teistä tällä keinoin paria tule, kohta on morsiamellesi tehty tusina mielisairausdiagnoosia mm. sen perusteella, että hän haluaa oman huoneen. Jotenkin käsityksesi normaalista vaikuttaa kovin suppealta, esim. jos kauniiksi kehumisesta vaivautuminen on mielestäsi omituista käytöstä. Ehkä olet itse liian normityyppi tytöllesi, hän kaipaisi ehkä suvaitsevampaa, lämminsydämisempää puolisoa.
Jotakin varmaan on erikoista, erityistä lapsuudessa, mutta kuten sanottu tällainen arvuuttelu ei ole kovin hedelmällistä. Fiksuna naisena hänkin voisi haluta jutella näistä asioista jonkun kanssa, omaksi parhaakseen. Sanoisin että todennäköisesti asiat tulevat ajan ja vuosien kuluessa hänelläkin selviämään, ongelmat vähenemään, mutta en tiedä oletteko vielä silloin yhdessä. - Kesk.aloittaja
xym kirjoitti:
Sanoisin että sosiaalinen lahjakkuus poissulkee Aspergerin oireyhtymän.
Diagnoosini on että olette todella huonoja keskustelemaan keskenänne asioista, ihan arkisista tilanteistakin. Suoraan kysymisen ja vastausten hankkimisen (vaikka sitten kirjelapulla) sijaan arvuuttelet täällä netissä. Ei teistä tällä keinoin paria tule, kohta on morsiamellesi tehty tusina mielisairausdiagnoosia mm. sen perusteella, että hän haluaa oman huoneen. Jotenkin käsityksesi normaalista vaikuttaa kovin suppealta, esim. jos kauniiksi kehumisesta vaivautuminen on mielestäsi omituista käytöstä. Ehkä olet itse liian normityyppi tytöllesi, hän kaipaisi ehkä suvaitsevampaa, lämminsydämisempää puolisoa.
Jotakin varmaan on erikoista, erityistä lapsuudessa, mutta kuten sanottu tällainen arvuuttelu ei ole kovin hedelmällistä. Fiksuna naisena hänkin voisi haluta jutella näistä asioista jonkun kanssa, omaksi parhaakseen. Sanoisin että todennäköisesti asiat tulevat ajan ja vuosien kuluessa hänelläkin selviämään, ongelmat vähenemään, mutta en tiedä oletteko vielä silloin yhdessä.Puhuin, että hänelle on todettu piirteisyys. Ei koko Asperger-diagnoosia.
- enpä tiedä silti
Kesk.aloittaja kirjoitti:
Puhuin, että hänelle on todettu piirteisyys. Ei koko Asperger-diagnoosia.
Kuten kirjoititit; piirteet, eikä koko diagnoosi. Aspergerin oireyhtymä ei ole mielisairaus, vaan neurobiologinen oireyhtymä. On olemassa opas "Aspergerin oireyhtymä parisuhteessa", töihin olen hankkinut sitä Autismi- ja Aspergerliitolta. Jos sattuisit kiinnostumaan.
Olkoon hänellä piirteitä tai ei, niin hankalalta tilanne kuullostaa ja jostain päästä olisi alettava asiaa purkamaan. Diagnooseja voi selata läpi myös "poissulkumielessä" eli todeta niinkin päin, että "ainakaaan tuosta ei ole kyse".Sittenhän jäljelle jää ehkä vain teidän kahden erilaisuus ?
- asp.e
Mitenköhän päädyitte yhteen?
Tyttöystäväsi vaikuttaa kiinnostavalta ja tavoittelun arvoiselta naiselta, sinä puolestasi tylsältä ja mielenkiinnottomalta tavalliselta perusjampalta. Ymmärrän kyllä hänen vaivaantumisensa tekstisi pohjalta. Herkkänä tyttönä hän varmaan aavistaa sinun voivan olla kyseenalainen valinta. Otaksuisinkin, että olette tyttöystävän näkökulmasta jonakin hänellä herkkänä ajanjaksona vain jotenkin ajautuneet yhteen, eikä hän nyt ole sinua välittömästi jättämässäkään, kun varmasti vaikutat ihan kelpo kaverilta. Myös rooliodotuksesi ovat normien mukaiset, joten ehkä hän ei osaa tästäkään syystä epäillä kiintymyksesi ehdollisuutta, eikä siten ymmärrä etsiä itselleen sopivampaa seuraa. Ilmeisesti myös kommunikaationne taso ei ole kummoinen, kun kerran lähettelet palstalle outoja viestejäsi. 1. Ette sovi toisillenne, sillä sinun kumppanisi pitäisi puhua tunteistaan.
2. Ette sovi toisillenne, sillä sinä ilmeisesti toivot perhettä. Rauhaa rakastava seurustelukumppanisi ei voisi sietää rääkyviä mukuloita joita pitää hoitaa 24h.
3. Kumppanisi ei ole sairas vaan kaipaa todella paljon omaa rauhaa ja on rauhallinen ihminen. Ei siedä häslinkiä.
4. Seurustelunne on onnistunut, jos päätätte sen ko syistä- "*"
Ihminen ei ole terve jos ei osaa/pysty näyttämään tunteitaan.
- ei vain voi
"*" kirjoitti:
Ihminen ei ole terve jos ei osaa/pysty näyttämään tunteitaan.
Ihminen ei myöskän ole sairas, jos ei pysty näyttämään tunteitaan.
Ap:lle sanoisin, että kaikkea ei voi saada. Jos hänellä on ihana nainen, niin sitten jossain kohdin tämä nainen ei kuitenkaan ole täydellinen, eli tunteiden näytössään. Jos ap. löytäisi naisen, joka näyttää tunteensa, niin tämä nainen saattaisi muilta osin olla vähemmän ihana. Eli näin se menee, kukaan ei ole täydellinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3624359En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831819Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan651560- 441546
En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291380Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591341Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2051335Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej531333Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change81218- 281215