Ruotsinkielisille nimille ei ole perusteita Suomessa eikä edes Ahvenenmaalla.
Ahvenanmaa
http://wapedia.mobi/fi/Ahvenanmaa
Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. Kulttuuriyhteyksiä oli sekä Ruotsin että manner-Suomen suuntaan. Saariryhmä saattoi autioitua 900-luvun lopulla, mutta jos näin tapahtui se sai pian uuden Suomesta tulleen asutuksen. Ahvenanmaan nimistöön sisältyy runsaasti suomalaisiin viittaavia nimiä, kuten esimerkiksi Finbo, Finby ja Finholma ja Finström, sekä myös alkuperältään suomenkielisiä nimiä kuten Geta (Kaita)[5],Jomala (Jumala), Korsö (Koskenpää, muutettu v.1950), Seglinge (Seilonen), Simskäla (Simasalo), Sålis (Saarilaksi t. Suolaksi) ja Töftö (Toivottu). Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan keskusalueilla asui tuolloin kiinteä maata viljellyt suomalaisväestö.[6] Nykyinen Ahvenanmaan ruotsinkielinen asutus on uusimman tutkimuksen mukaan samanikäistä kuin muunkin Suomen ruotsinkielinen asutus ja peräisin Ruotsin vallan alusta Suomessa.[7][8]
Ahvenanmaa
http://wapedia.mobi/fi/Ahvenanmaa
Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. Kulttuuriyhteyksiä oli sekä Ruotsin että manner-Suomen suuntaan. Saariryhmä saattoi autioitua 900-luvun lopulla, mutta jos näin tapahtui se sai pian uuden Suomesta tulleen asutuksen. Ahvenanmaan nimistöön sisältyy runsaasti suomalaisiin viittaavia nimiä, kuten esimerkiksi Finbo, Finby ja Finholma ja Finström, sekä myös alkuperältään suomenkielisiä nimiä kuten Geta (Kaita)[5],Jomala (Jumala), Korsö (Koskenpää, muutettu v.1950), Seglinge (Seilonen), Simskäla (Simasalo), Sålis (Saarilaksi t. Suolaksi) ja Töftö (Toivottu). Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan keskusalueilla asui tuolloin kiinteä maata viljellyt suomalaisväestö.[6] Nykyinen Ahvenanmaan ruotsinkielinen asutus on uusimman tutkimuksen mukaan samanikäistä kuin muunkin Suomen ruotsinkielinen asutus ja peräisin Ruotsin vallan alusta Suomessa.[7][8]
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ahvenanmaa on ruotsinkielinen siksi ruotsikieliset nimet!
Olisi aika "dårkka" sanoa: Hej jag bor i Toivottu(Töftö)
Mitään perustetta ei ole. Opetelkoot lukemaan Suomea, ainutta alkuperäistä kieltä saamen jälkeen. Ruotsinkielisistä voisi sanoa että, ne tuli tänne "loisien" "loisimaan" ;-)
Siksi on todella outoa, että selvästi suomenkielisessä Helsingissä aletaan muuttamaan alueen nimeä pelkästään ruotsinkieliseksi!
Kukaan aitosuomalainen ei voi hyväksyä moista nurinkurisuutta ja suomen kielen vähättelyä.
Suomessa pitää kaikkien paikkojen nimet olla suomeksi ja ruotsinkielisellä paikkakunnalla voi olla ruotsinkielinen nimi rinnalla. Näin vähenee väärinkäsitykset ja turvallisuus paranee.
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Vaikka paikkakunnalla ei tiedettäisi koskaan asuneen suomenkielistä, pitää sille olla suomenkielinen nimi. Saamelaiset, ruotsalaiset ja venäläiset nimet saavat olla lisäksi.
Eläköön Itäsalmi!
überjuntti niin häpeet omassa überjunttilassa :D
Ålantiloinen pitää sen turpansa kiinni jos haluaa että loiselle tukiraha jatkuu Helsingistä.
toistaiseksi vapaa, så käften på dig, take beer or two and feel happy :D
Tämähän on aivan tavatonta että joku internetissä provoilee!