Emme voi – ja voimme...
Emme voi mitään niille asioille, jotka tässä maailmassa tulevat tapahtumaan,
jotka Herrmme Jeesus ilmoitti tapahtuvaksi maailmanaikojen lopussa.
(Matteus 24., Markus 13., Luukas 21.)
- Ja joista kirjoittivat myös Pyhät Apostolit, ja joista Herramme Jeesus antoi näkynsä Johannekselle Patmos-saarella...
Emme myöskään enää voi paljoa sille, mitä Jumala on päättänyt tämän kansakuntamme asiassa,
- sille kuritukselle, joka synnin ja laittomuuden tähden tätä maata tulee kohtaamaan...
Me pienet ihmiset emme suurille asioille paljoakaan voi, eivätkä voi edes Maan Mahtavat, kun Kaikkivaltias päättää ja toimii... Tämä maailma kun on Hänen projektinsa...
Mutta tämän me voimme:
* Voimme valita parannuksen, elämän ja siunauksen, tai
* paatumuksen, kirouksen ja tuhon.
* Voimme valita armon, taivastien ja ikuisen elämän, taivastien, tai
* tuomion, lavean tien ja kadotuksen sen loppupäässä.
Nämä valinnat voimme tehdä ja ne tulee tehdä, jos etsikkoaikaa vielä kenellä on?
Sillä --- tämä elämä on kuin silmänräpäys, kuin ikuisuuden eteinen, odotusaula?
Missä vietät iäisyytesi? Sinulta kysytään tänään.
Vastaus ja päätäntävalta on sinun käsissäsi.
Tässä ja nyt.
Huomisesta emme tiedä....
Maijaliisa H.
Emme voi mitään niille asioille, jotka tässä maailmassa tulevat tapahtumaan,
jotka Herrmme Jeesus ilmoitti tapahtuvaksi maailmanaikojen lopussa.
(Matteus 24., Markus 13., Luukas 21.)
- Ja joista kirjoittivat myös Pyhät Apostolit, ja joista Herramme Jeesus antoi näkynsä Johannekselle Patmos-saarella...
Emme myöskään enää voi paljoa sille, mitä Jumala on päättänyt tämän kansakuntamme asiassa,
- sille kuritukselle, joka synnin ja laittomuuden tähden tätä maata tulee kohtaamaan...
Me pienet ihmiset emme suurille asioille paljoakaan voi, eivätkä voi edes Maan Mahtavat, kun Kaikkivaltias päättää ja toimii... Tämä maailma kun on Hänen projektinsa...
Mutta tämän me voimme:
* Voimme valita parannuksen, elämän ja siunauksen, tai
* paatumuksen, kirouksen ja tuhon.
* Voimme valita armon, taivastien ja ikuisen elämän, taivastien, tai
* tuomion, lavean tien ja kadotuksen sen loppupäässä.
Nämä valinnat voimme tehdä ja ne tulee tehdä, jos etsikkoaikaa vielä kenellä on?
Sillä --- tämä elämä on kuin silmänräpäys, kuin ikuisuuden eteinen, odotusaula?
Missä vietät iäisyytesi? Sinulta kysytään tänään.
Vastaus ja päätäntävalta on sinun käsissäsi.
Tässä ja nyt.
Huomisesta emme tiedä....
Maijaliisa H.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kehotuksen sana, mutta liian pessimistinen paikoin, sillä me voimme ja paljon voimmekin. Riippuu vain jokaisesta Kristuksessa olevasta onko heillä tahtoa tulla yhdeksi, olla yksi ja muodostaa ehyt ja yhtenäinen ruumis, vai ovatko he laiskoja ja riitaisia muita kohtaan. Siinä on meidän valintamme, ja jokainen meistä päättää sen itse kohdallaan.
On asioita, jotka kuuluvat Jumalan suvereeniin hallintovaltaan. Meillä ihmisillä ei niihin ole sananvaltaa. Apt 1:6-8, Matt 24:3-4.
Sitten on asioita, jotka velvoittavat, Matteus 28:18-20, ja
' asioita, joista itsekukin yksinään vastaa: Room 14:12.
Jumala ei ole pessimisti, ei optimisti, eikä ontto idealisti. Hän on realisti, ja
sellaiseksi kasvattaa ne, jotka Jeesusta seuraavat.
Uskovat voivat saada aikaiseseksi ja sitten eivät saa. Laittoi miettimään miksi on niin vähän saatu aikaiseksi yhdessä vaan kukin lippukunta toimii mieluummin rajojensa sisällä. Jeesus kuitenkin käski ja rukoili uskovien yhteyttä Joh 13, 15 ja 17. No tiukassa tilanteessa olemme maallisessakin toiminnassa yhtä kuten suomalaiset viime sodissa. Tarvitaanko uskoville tiukat ajat ennen kuin alamme olla yhtä ja lisäksi voimmeko olla yhtä vielä silloinkaan jollei Herra vuodata Pyhää Henkeä uskovien päälle. Hieman tältä tuntuu
on mahdollista vain Kristuksessa Pyhän Hengen vaikuttamana, sillä vain Pyhä Henki on se joka yhdistää ja Yhdeksi tekee Hengen yhdyssiteillä.
Ilman Pyhää Henkeä ei ole yhteyttä eikä ykseyttä, ei edes olisi ISÄN ja Pojankaan kohdalla. Siksi voidaan sataprosenttisella varmuudella sanoa, että vain ne ovat yhtä ja hakeutuvat yhteyteen ja Ykseyteen jotka ovat vastaanottaneet Pyhän Hengen. Muille se on mahdotonta, sillä vainja ainoastaan HÄN voi muodostaa Kristuksessa Yhden Ruumiin joka on täydellisesti nitoutuneena yhdekai.
Niin kutsutuilla kristityillä on "helmasyntinä" se että he eivät ole koskaan halunneetkaan yhteyttä ykseydessä. Niinpä he irtaantuivat juutalaisista omaksi lahkosekamelskakseen, eli kymmeniksi ja kymmeniksi omiksi itsenäisiksi ryhmikseen, kunnes niitä tänä päivänä on reilusti yli 4000 erillistä lahkoa ja lohkoa ja eriseuraisuutta, koska tuo kristillisyys sai juuri alkunsa hajoituksesta ja erottautumisesta.
Alkujaan kaikki olivat yhtä ykseydessä ja saman Hengen vaikutuksen alaisina, mutta sitten syntyi tuo merkillinen ryhmäjoukko joka otti itselleen nimeksi kristityt, ja se ryhtyi eroamaan opeillaan ja tunnustuksillaan niin kauaksi siitä mitä apostolit ja profetat ja itse Jeesus Kristuskin oli julistanut, että ne jotka halusivat yhä pysyä uskollisina alkuseurakunnalle ja sen opetuksille, joutuivat näiden kristittyjen vainon kohteeksi ja niin syntyi maailman laajuinen juutalaisviha jonka perustaksi laitettiin se, että he olivat surmanneet Jeesuksen. Tuo viha sai todellakin aivan mielettömät muodot ja miljoonia ihmisiä teurastettiin kristityn opin nimissä ja ihmisten veri sai vuotaa ja kristityt selittivät vain tekevänsä palveluksen Jumalalle ja ihmiset uskoivat ja teurastus jatkui ja hirveni.
Niin kauan kun kristityt pitävät itsellään tuon kaamean hengen joka sai heidät nousemaan ja kajoamaan Jumalan silmäterään, niin niin kauan he eivät kykene yhtenäisyyteen ykseydessä, sillä kun ajattelemme asiaa Totuudellisesti, niin juuri kristillisyys on kaamea eksytys joka eksyttää jos mahdollista valitutkin.
Lukuisat ovat ne Valittujen silmät jotka ovat avautuneet ja huutaneet Ykseyttä ja Yhteyttä, mutta kristillisyyden kannattajat taistelevat kaikella mahdollisella tavalla tuota vastaan, ja nostavat jatkuvasti opillisia kiistoja ja väärähenkisyyksiä jotta yhteyttä Ykseydessä ei toteutuisi muuten kuin heidän suunnittelemallaan tavalla, eli porttokirkon alaisuudessa jota he ovat innokkaasti rakentamassa ja kokoamassa Ekumenian nimissä, vaikka kyseessä on todellisuudessa palaaminen takaisin Rooman katolisen kirkon suojiin, sillä koira palaa aina oksennukselleen ja pesty sika aina kylpee rapakossaan.
Tiedän sanani koviksi, mutta ne ovat ehdoton TOTUUS jota ei kukaan rehellinen ja vilpitön ihminen voi kieltää, sillä historiassa on meillä niin selvät näytöt siitä mitä on kristillisyys.
Yhteyden ja Ykseyden saavuttaminen lähtee kahdesta asiasta liikkeelle.
Ebsinmäisenä on se, että yhteyttä ja ykseyttä haluava siirtää syrjään itsensä, oman uskonsa, siten että ei aseta sitä ykseyden ja yhteyden ehdoksi, vaan hakee yhteisen uskon ja luottamuksen, ei toisilta, vaan yhteydestä Kristukseen. Eli oppii hyväksymään jokaisen Kristuksessa olevan osaksi samaa kokonaisuutta Kristuksessa. Jos tätä ei voi, tai ei kykene tekemään, vaan pitää kiinni tiukasti omasta uskostaan ja vaatii toisten taipumista hänen uskonsa mukaisuuteen, ja että hänen uskonsa näkemys on se joka ratkaisee mikä on oikein, ja mikä väärin, niin ulkona on ja pysyy. Kristuksessa ei ole kuin yksi PÄÄ, ei kymmeniä taikka tuhansia.
Toinen asia on anteeksiantamus suhteessa muihin. Kristuksessa ei ole erimielisyyksiä, ja siksi tuo toinen ehto onkin tärkeä, sillä jos yhteydessä oleville tulee esimerkiksi erimielisyys siitä kuinka johonkin asiaan tulee suhtautua, niin on kaksi tapaa, oikea ja väärä tapa. Oikea tapa on se, että jos vaikka omasta mielestä näkee veljensä tai sisarensa vaelluksessa jotain jota ei voi hyväksyä omalla kohdallaan, niin vie asian rukouksessa ISÄN eteen ja jättää sen sinne. Jos Jumala ei puutu asiaan, niin ei muidenkaan tule silloin asiaan puuttua, vaan sallii itselleen oikeuden antaa anteeksi sille toiselle, sillä vaikka sen toisen vaellus voi näyttää väärältä jonkun toisen mielestä, niin voi olla niin, että tuo toinen ei tiedä, tai ei tunne sitä vääräksi, ja siksi kaikki mikä on luottamuksesta, ei ole rikkomus. Jos taas tuon vaellus muodostuu todellakin kiusalliseksi ja voi järkyttää koko yhteyden tasapainoa, eli on enemmänkin kuin yksi joka näkee sen vääräksi, taikka vahingolliseksi, niin silloin tulee keskustella tuon kanssa jonka vaellus on siten loukkaavaa ja tuon toisen on kirjoitusten mukaan hylättävä se mikä on toisille loukkaukseksi rakkauden tähden.
Nämä kaksi ehtoa ja edellytystä on se joka mahdollistaa yhteyden ykseydessä.
amensela, ja mihin jätit peikkopojan sinä monipäinen lohikäärme
kanssa yhtäkin aikaa, mutta tietääkseni Peikko Poika ei enään palaa näille palstoille, mutta minäpä pysyn täällä enkä lähde näköjään kulumallakaan, elei kehoitustä Ylhäältä tule. Noita päitä minulle Luoja on luonut vain yhden, ja ainakin tänään peilistä katsoen ei ihoni ollut suomuinen enkä sylkenyt edes tulta, joten jos kaipaat tuota lohikäärmettäsi jolla on monia päitä, ei kai ihan seitsemää, niin meneppä ja katso sydämeesi, niin eiköhän se sieltä löydy, sillä vain se päästelee tuollaisia kirjoituksia ja vain se ajattelee tuollaisia ajatuksia joita nyt olet esille tuonut, joten ei sinun tarvitse sitä ikävöimääsi käärmettä sen kauempaa hakea.
Asiasta toiseen, jotta ei vain unohdu, nimittäin tuo seurakuntaruumis muodostuu, ei vain pakanoista, vaan Abrahamin siemenen jälkeläisistä ja Jaakobin sukupuusta, ja heitähän niin monella kristityllä on vaikeaa sulattaa, kun he pitävät kiinni Abrahamin kanssa tehdystä liitosta joka on iankaikkinen, eikä sitä ole kumottu, koska Jumala vannoi sen pyhällä valallaan eikä Hän sitä riko.
HERRAN Palvelija.