Voisitteko tytöt, jotka ootte oikeesti uskossa kertoo et lähtisittekö ulos jonkun kanssa, joka ei oo uskossa? Haluisin tietää et miten suuri osa ehdottomasti vaatii uskovaisen miehen. Tiedän kyllä et monet mieluummin tietenkin haluaa samanhenkisen kumppanin, mutta missä se raja sitten kulkee? Että lähtisittekö edes kahville jos poika, joista teillä on sellainen käsitys että hän ryyppää ym., tulee kysymään? Olen lukiossa eli kysymys ei vielä ole ihan mistään "aikuisten jutuista".
Lisäksi: jos poika ei tiedä että olet uskossa (tai oletat ettei hän tiedä), ja kenties et haluaisi jostain syystä hänen tietäväänkään (koska yllättävän monet jostain syystä haluaa pitää uskonsa salassa vielä lukiossa..), voisin kuvitella ettet lähtisi ulos vaikka kiinnostusta löytyisikin.. vai? Varsinkin kun kyseessä on aika ujo tyttö.
Kiitos vastauksestasi!
Lisäksi: jos poika ei tiedä että olet uskossa (tai oletat ettei hän tiedä), ja kenties et haluaisi jostain syystä hänen tietäväänkään (koska yllättävän monet jostain syystä haluaa pitää uskonsa salassa vielä lukiossa..), voisin kuvitella ettet lähtisi ulos vaikka kiinnostusta löytyisikin.. vai? Varsinkin kun kyseessä on aika ujo tyttö.
Kiitos vastauksestasi!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä mä iha lähtisi.. Mut naimisii en menis uskosta osattoman kanssa..
Onhan siinä sit aikaa muuttua!! :)
No mitäs sitten jos vastapuoli olisi muuten täydellinen elämänkumppani, elämänarvoiltaan samankaltainen ja vieläpä syvästi uskovainen - Jehovan todistaja. Kumpi siinä sitten taipuisi? Kumpikin omasta mielestään oikeassa uskossa ja toinen harhaoppinen...
Jos ne näkemykset ei todella pitkälle ole samankaltaiset...äääähhhhh!!!!
Jos ei olla samalla aaltopituudella...vaikeeta on. En väitä että mahdotonta, mutta murhetta tulee riittämään...Herkän, uskovan tytön elämä on helppo pilata noin siinä ohessa...
Tämä paska maailma on murheellisen kova paikka herkille ja hyväuskoisille ihmislapsille...
Aiheeseen totean.EN SUOSITTELE...
Öitä.terv.janos
Teillä useimmilla uskovaisilla tuntuu olevan joku omituinen käsitys, jonka mukaan kaikki - ennemmin tai myöhemmin - päätyvät myös uskovaisiksi! Miettikääpäs asiaa siltä kannalta, että voisitteko itse tyttö-tai poikaystävän painostuksesta "kääntyä" ateistiksi. Katsokaapas, kun meille tämä uskontojen ulkopuolella eläminen on aivan yhtä oikealta tuntuva ratkaisu, kuin teille tuo henkimaailman juttuihin uskominen. Ja tähän en halua saada mitään naurettavia kommentteja, joissa minut kirotaan syvimpään helvettiin tai todetaan, että vielä minäkin löydän sen "Jeesuksen rakkauden"!!!!! Jokainen tallaa tavallaan. Voin vielä lisätä tähän, että minulla on uskovaisia ystäviä (mm. helluntailaisia) ja minkäänlaista käännytystä ei puoleen tai toiseen tapahdu. Antakaa jokaisen elää omalla tavallaan!
Itsehän tien helvettiin valitset.
"Teillä useimmilla uskovaisilla tuntuu olevan joku omituinen käsitys, jonka mukaan kaikki - ennemmin tai myöhemmin - päätyvät myös uskovaisiksi!"
Ole huoleti - kyllä piru pitää tiukasti omistaan kiinni. Ei sinua kukaan väkisin toisen puolen joukkoihin kisko. Itse päätät ja tallaat tavallasi.
Voisin tietysti mennä, ja kyllä lukiossa mun uskostani tiedetään mun mielipiteitteni perusteella. Oon vaan huomannu sen, et kun oon käyny ulkona uskosta osattomien kanssa, niin se ei toimi...mun puolelta. Eikä se oo Jumalan tahto. Kyllä mä rakastan jokaista ihmistä, mut en voi niin vakavaa asiaa, kuin seurustelua jakaa ihmisen kanssa, joka ei tunne minun ykkös Rakkauttani. Kyllä muuten tuun kaikkien jätkien kanssa toimeen. =)
Jos kaverissa on munaa, niin ei siinä paljon uskonasioita pohdita.
Hiljaisessa vedessä ne kalat kutevat. Kyllä luonto tikanpojan puuhun nustaa. Et kyllä mensin, ja oon monta kertaa mennykin. Ja sitä olen saanut, mitä olen tilannutkin. Enkä kadu.
Mitä uskoasiat tähän kuuluu... Tai kuuluu ne siten, että uskovat pojat ovat úsein sellaisia nössöjä nynnyjä. Mieluummin lähden kaverin kanssa jonka tiedän jossakin vaiheessa hieman puristelevan ja käyvän iholle.