Katainen estää ”poliittista kuolemaa” – Soinin Rodos-heitto painaa
Suomalaisen EU-lähteen mukaan Jyrki Kataisen voimakkaan linjauksen taustalla on pelko sisäpoliittisesta "kuolemasta".
Kuva: EPA / All Over Press
Suomalaisen EU-lähteen mukaan Jyrki Kataisen voimakkaan linjauksen taustalla on pelko sisäpoliittisesta "kuolemasta".Faktakulma
Talouslehti Wall Street Journalin mukaan Euroopan unionin maat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF valmistelevat Irlannin saataville jopa sadan miljardin euron apupakettia.
Suomen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) tiukka linja Irlannin EU-tukea kohtaan johtuu suurelta osin tulevista eduskuntavaaleista ja opposition vastustuksesta avustuspaketteja kohtaan, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.
Katainen kuulutti eilen ministerikokouksessa rahoitustuen käyttämistä vasta kun se on aivan välttämätöntä ja vaati Irlannilta vakuuksia myönnettävistä lainoista. Hän on kuitenkin kiistänyt useaan otteeseen, että vaaleilla ja etenkin Perussuomalaisten esittämällä kritiikillä olisi tekemistä Suomen tiukentuneen linjan kanssa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaati toukokuussa Uuden Suomen haastattelussa Kreikalta tukipaketin pantiksi ”Rodoksen saarta tai jotain”.
Reutersille tiistaina nimettömästi puhuneen suomalaisen ”EU-lähteen” ei tarvitse kierrellä. Alle puolen vuoden päässä häämöttävät vaalit luovat painetta.
–Hallitus tappaa itsensä poliittisesti jos me hyväksymme jotain, mitä keskiverto suomalainen ei hyväksy. Tavalliselle suomalaiselle on mahdotonta selittää sitä, että me annamme näin paljon rahaa mutta emme tiedä, milloin se tulee takaisin, sanoo lähde Reutersille.
–Suomi tukee jo Islantia, Latviaa, Kreikkaa ja, kuka tietää, mahdollisesti Irlantia ja muita, hän lisäsi.
”Tavalliselle suomalaiselle on mahdotonta selittää tätä”
Muun muassa Euroopan keskuspankki halusi Irlannin tarttuvan tarjolla olevaan EU-tukeen, jotta tilanne rahoitusmarkkinoilla rauhoittuisi. Katainen asettui eilen vastustamaan tätä ja sanoi haluavansa tiukat ehdot Irlannin auttamiselle.
–Olennaista on se, että me arvioimme tilannetta puhtaasti suomalaisen veronmaksajan, suomalaisten työpaikkojen ja meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta, Katainen sanoi STT:n mukaan Brysselissä ennen ministerikokouksen alkua.
Hän kiisti sisäpolitiikan paineen muuttaneen Suomen asennetta.
–Linja ei ole muuttunut oikeastaan yhtään, vaan se on ihan sama. Mehän vaadimme vakuuksia jo Kreikan kohdalla, Katainen sanoi.
Timo Soini näkee asian toisin keskiviikon Ilta-Sanomien paperilehdessä.
–Asia ei ole kovinkaan kaukaa haettu. Hermostuneisuus on ilmiselvää, kommentoi Soini Ilta-Sanomille eilen Kataisen linjauksia.
Valtionvarainministeriön finassineuvos Pekka Morén kertoo keskiviikkona Helsingin Sanomien paperilehdessä, että vakuuksien vaatiminen hätälainoitusta vastaan olisi toteutettavissa oleva realistinen ajatus, ei vain populistinen Rodos-heitto.
–Ei tarvitse puhua mistään kansallisaarteista. Jokaisella valtiolla on omaisuutta, kuten maata, valtionyhtiöitä ja niin edelleen, Morén sanoo HS:lle.
Irlannin kohdalla vakuus voisi Morénin mukaan tarkoittaa valtion omaisuudenhoitoyhtiötä, roskapankkia, jonne pankkikriisi on kasannut omaisuutta.
Suomalaisen EU-lähteen mukaan Jyrki Kataisen voimakkaan linjauksen taustalla on pelko sisäpoliittisesta "kuolemasta".
Kuva: EPA / All Over Press
Suomalaisen EU-lähteen mukaan Jyrki Kataisen voimakkaan linjauksen taustalla on pelko sisäpoliittisesta "kuolemasta".Faktakulma
Talouslehti Wall Street Journalin mukaan Euroopan unionin maat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF valmistelevat Irlannin saataville jopa sadan miljardin euron apupakettia.
Suomen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) tiukka linja Irlannin EU-tukea kohtaan johtuu suurelta osin tulevista eduskuntavaaleista ja opposition vastustuksesta avustuspaketteja kohtaan, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.
Katainen kuulutti eilen ministerikokouksessa rahoitustuen käyttämistä vasta kun se on aivan välttämätöntä ja vaati Irlannilta vakuuksia myönnettävistä lainoista. Hän on kuitenkin kiistänyt useaan otteeseen, että vaaleilla ja etenkin Perussuomalaisten esittämällä kritiikillä olisi tekemistä Suomen tiukentuneen linjan kanssa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vaati toukokuussa Uuden Suomen haastattelussa Kreikalta tukipaketin pantiksi ”Rodoksen saarta tai jotain”.
Reutersille tiistaina nimettömästi puhuneen suomalaisen ”EU-lähteen” ei tarvitse kierrellä. Alle puolen vuoden päässä häämöttävät vaalit luovat painetta.
–Hallitus tappaa itsensä poliittisesti jos me hyväksymme jotain, mitä keskiverto suomalainen ei hyväksy. Tavalliselle suomalaiselle on mahdotonta selittää sitä, että me annamme näin paljon rahaa mutta emme tiedä, milloin se tulee takaisin, sanoo lähde Reutersille.
–Suomi tukee jo Islantia, Latviaa, Kreikkaa ja, kuka tietää, mahdollisesti Irlantia ja muita, hän lisäsi.
”Tavalliselle suomalaiselle on mahdotonta selittää tätä”
Muun muassa Euroopan keskuspankki halusi Irlannin tarttuvan tarjolla olevaan EU-tukeen, jotta tilanne rahoitusmarkkinoilla rauhoittuisi. Katainen asettui eilen vastustamaan tätä ja sanoi haluavansa tiukat ehdot Irlannin auttamiselle.
–Olennaista on se, että me arvioimme tilannetta puhtaasti suomalaisen veronmaksajan, suomalaisten työpaikkojen ja meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta, Katainen sanoi STT:n mukaan Brysselissä ennen ministerikokouksen alkua.
Hän kiisti sisäpolitiikan paineen muuttaneen Suomen asennetta.
–Linja ei ole muuttunut oikeastaan yhtään, vaan se on ihan sama. Mehän vaadimme vakuuksia jo Kreikan kohdalla, Katainen sanoi.
Timo Soini näkee asian toisin keskiviikon Ilta-Sanomien paperilehdessä.
–Asia ei ole kovinkaan kaukaa haettu. Hermostuneisuus on ilmiselvää, kommentoi Soini Ilta-Sanomille eilen Kataisen linjauksia.
Valtionvarainministeriön finassineuvos Pekka Morén kertoo keskiviikkona Helsingin Sanomien paperilehdessä, että vakuuksien vaatiminen hätälainoitusta vastaan olisi toteutettavissa oleva realistinen ajatus, ei vain populistinen Rodos-heitto.
–Ei tarvitse puhua mistään kansallisaarteista. Jokaisella valtiolla on omaisuutta, kuten maata, valtionyhtiöitä ja niin edelleen, Morén sanoo HS:lle.
Irlannin kohdalla vakuus voisi Morénin mukaan tarkoittaa valtion omaisuudenhoitoyhtiötä, roskapankkia, jonne pankkikriisi on kasannut omaisuutta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Portugalin valtiovarainministerin Fernando Teixeira dos Santosin mukaan on mahdollista, että maan on pyydettävä kansainvälistä apua.
Bloomberg
15.11.2010 19:05
105
– Riski tähän on korkea, koska kyseessä ei ole vain kansallinen tai maakohtainen ongelma. Kyseessä on Kreikkaa, Portugalia ja Irlantia koskeva ongelma, hän sanoi Financial Timesissa tänään.
Dos Santosin mukaan markkinoilla näitä maita katsotaan yhtenä ryhmänä, koska ne kaikki ovat osa euroaluetta.
– Jos oletetaan, että maat eivät olisi euroalueessa, kriisin leviämisen riski olisi pienempi, valtiovarainministeri sanoi.