SOINNUT!!?

ei läheskään kaikkia enkä ymmärrä kuitenkaan !niitähän on vaikka millä mitalla erilaisia ! vai onko niin että sama sointu on erilainen jos on ylennyuksä tai alennuksia? ja miten ne duurit ja mollit liittyy tähän? juu hohhoijaa pystysköhän jonnekin mennä musiikin teoriatunneille siellä varmaan opetettas nää kaikki jutut? onko lie semmosia sitten olemassa, nehän on yleensä vain niiille jotka käy soittotunneilla(kansanopiston ainakin)

entajuatrshtrhnjytj kirjoitti:

ei läheskään kaikkia enkä ymmärrä kuitenkaan !niitähän on vaikka millä mitalla erilaisia ! vai onko niin että sama sointu on erilainen jos on ylennyuksä tai alennuksia? ja miten ne duurit ja mollit liittyy tähän? juu hohhoijaa pystysköhän jonnekin mennä musiikin teoriatunneille siellä varmaan opetettas nää kaikki jutut? onko lie semmosia sitten olemassa, nehän on yleensä vain niiille jotka käy soittotunneilla(kansanopiston ainakin)

Lue lisää

opettajassasi hurraamista!

entajuatrshtrhnjytj kirjoitti:

ei läheskään kaikkia enkä ymmärrä kuitenkaan !niitähän on vaikka millä mitalla erilaisia ! vai onko niin että sama sointu on erilainen jos on ylennyuksä tai alennuksia? ja miten ne duurit ja mollit liittyy tähän? juu hohhoijaa pystysköhän jonnekin mennä musiikin teoriatunneille siellä varmaan opetettas nää kaikki jutut? onko lie semmosia sitten olemassa, nehän on yleensä vain niiille jotka käy soittotunneilla(kansanopiston ainakin)

Lue lisää

että mitä sinä oikein osaat tai mitä sulle on oikeen opetettu, jos oot soittanu viisi vuotta ja mikäli oikein ymmärsin, niin jonkun opissa?!;D

Sointuja on tolkuttomasti. Sävellajeja on 12. Siis pelkästään perus duuri ja mollisointuja on molempia se 12, eli yhteensä 24. Sitten kun miettii sitä, että jokainen noista 24:stä soinnuista voidaan ottaa ns. käänteissointuna, joita on siis noissa perus duuri ja molli -versioissa kolme kappaletta.
Täten jo pekästään perus duuri ja mollisointu sormituksia on 3 X 24 = 72.
Sitten kun näitä sointutyyppejä on pilvin pimein kertaa 12 kertaa jotain...
En tiedä onko sointujen määrää moni laskenut, mutta kymmenistä tuhansista ellei jopa sadoistatuhansista, niin ohan se selvää, ettei monikaan sellaista määrää rupea opettelemaan ulkoa!

Eli sointumerkistä voi lukea tarvittavan tiedon, jotta tunnistaa mitä säveliä kukin sointu sisältää. Se ei ole edes rakettitiedettä, mutta vähän joutuu paneutumaan, jos haluaa teorian oppia. Sekään ei kyllä riitä, että osaa homman teoriassa. On vielä matkaa siihen, että pystyy soittamaan soinnun oikein, kun näkee merkin.

Mutt jos tää kiinnostaa, niin voidaan katella aihetta hieman myöhemmin?

NoJust... kirjoitti:

että mitä sinä oikein osaat tai mitä sulle on oikeen opetettu, jos oot soittanu viisi vuotta ja mikäli oikein ymmärsin, niin jonkun opissa?!;D

Sointuja on tolkuttomasti. Sävellajeja on 12. Siis pelkästään perus duuri ja mollisointuja on molempia se 12, eli yhteensä 24. Sitten kun miettii sitä, että jokainen noista 24:stä soinnuista voidaan ottaa ns. käänteissointuna, joita on siis noissa perus duuri ja molli -versioissa kolme kappaletta.
Täten jo pekästään perus duuri ja mollisointu sormituksia on 3 X 24 = 72.
Sitten kun näitä sointutyyppejä on pilvin pimein kertaa 12 kertaa jotain...
En tiedä onko sointujen määrää moni laskenut, mutta kymmenistä tuhansista ellei jopa sadoistatuhansista, niin ohan se selvää, ettei monikaan sellaista määrää rupea opettelemaan ulkoa!

Eli sointumerkistä voi lukea tarvittavan tiedon, jotta tunnistaa mitä säveliä kukin sointu sisältää. Se ei ole edes rakettitiedettä, mutta vähän joutuu paneutumaan, jos haluaa teorian oppia. Sekään ei kyllä riitä, että osaa homman teoriassa. On vielä matkaa siihen, että pystyy soittamaan soinnun oikein, kun näkee merkin.

Mutt jos tää kiinnostaa, niin voidaan katella aihetta hieman myöhemmin?

Lue lisää

niin... minulle riittäisi että osaisin vain ne perusjutut että tajuaisin mitä mikäkin sointumerkki tarkoittaa ja miten se voidaan soittaa... mitenhän sitten ne voisi oppia...:S

yuie37i78o7845wetrth kirjoitti:

niin... minulle riittäisi että osaisin vain ne perusjutut että tajuaisin mitä mikäkin sointumerkki tarkoittaa ja miten se voidaan soittaa... mitenhän sitten ne voisi oppia...:S

Lue lisää

..tästä mitään apua: http://singwithpiano.com/wp-content/uploads/2008/07/pianochords.jpg
Lisää löydät Googlella, haku: "Piano chords"

plingplong... kirjoitti:

..tästä mitään apua: http://singwithpiano.com/wp-content/uploads/2008/07/pianochords.jpg
Lisää löydät Googlella, haku: "Piano chords"

Lue lisää

"..tästä mitään apua: http://singwithpiano.com/wp-content/uploads/2008/07/pianochords.jpg
Lisää löydät Googlella, haku: "Piano chords" "

minä taisin jo tossa aikasemmin ehdotella(Piano chords)?!;)

Mutt joo...tossa on esim. aika hyvä linkki perus-soiunnuista(duuri, molli, seista ja molliseiska) kaikissa sävellajeissa. Joku nuotinlukutaitoinen varmaan motkottaa tossa taulukossa siitä, että että kaikki merkinnät on tehty alennettuina(b -merkki)...mutta joo;D

"vai onko niin että sama sointu on erilainen jos on ylennyuksä tai alennuksia? ja miten ne duurit ja mollit liittyy tähän?"

Eli kuten linkistä näkeekin...alennettu(b -merkki soinnun kantasävelen jälkeen), sointu on ihan eri asia, kun alentamaton(tai ylentämätön #).
Jos on alennettu sävel(tai sointu), niin sehän on tismalleen sama sävel, kun joku toinen ylennetty sävel(tai sointu). Jos otetaan vaikka se toisen rivin Bb-sointu, niin se on tismalleen sama, kun A#-sointu.
Ilmeisesti ainoastaan nuotintamisteknisestä syystä on päätetty, että tietyissä sävellajeissa käytetään vain ylennysmerkkeijä ja tietyissä vain alennusmerkkejä. Pianistit on just yleensä tarkkoja, että homma kans menee näin;)

Mitä tulee molli vs. duuri kysymyksen, niin mollihan on tunnetusti surusävyinen sointu ja duuri taas iloinen. Kannattaa panna merkille tosta listalta ero duurisoinnun ja mollisoinnun välillä. Esim. siinä ensimmäisen rivin tapauksessa on ensin A-duurisoinnun sormitus ja kun vertaat sitä sen virereiseen Am(A-molli), sointuun niin huomaat, että keskisormella soitettava sävel(ns. terssisävel), on mollissa puolisävelaskelta alempana(seuraava kosketin alemmas). Sama logiikka pätee kaikissa noissa listan soinnuissa, kuten huomaat.
Toisinsanoen soinnun terssisävel määrittelee sen, onko kyseessä mollisointu vai duurisointu.

Voidaan kattoo tätä lisää myöhemmin, jos vielä kiinnostaa?!

NoJust... kirjoitti:

"..tästä mitään apua: http://singwithpiano.com/wp-content/uploads/2008/07/pianochords.jpg
Lisää löydät Googlella, haku: "Piano chords" "

minä taisin jo tossa aikasemmin ehdotella(Piano chords)?!;)

Mutt joo...tossa on esim. aika hyvä linkki perus-soiunnuista(duuri, molli, seista ja molliseiska) kaikissa sävellajeissa. Joku nuotinlukutaitoinen varmaan motkottaa tossa taulukossa siitä, että että kaikki merkinnät on tehty alennettuina(b -merkki)...mutta joo;D

"vai onko niin että sama sointu on erilainen jos on ylennyuksä tai alennuksia? ja miten ne duurit ja mollit liittyy tähän?"

Eli kuten linkistä näkeekin...alennettu(b -merkki soinnun kantasävelen jälkeen), sointu on ihan eri asia, kun alentamaton(tai ylentämätön #).
Jos on alennettu sävel(tai sointu), niin sehän on tismalleen sama sävel, kun joku toinen ylennetty sävel(tai sointu). Jos otetaan vaikka se toisen rivin Bb-sointu, niin se on tismalleen sama, kun A#-sointu.
Ilmeisesti ainoastaan nuotintamisteknisestä syystä on päätetty, että tietyissä sävellajeissa käytetään vain ylennysmerkkeijä ja tietyissä vain alennusmerkkejä. Pianistit on just yleensä tarkkoja, että homma kans menee näin;)

Mitä tulee molli vs. duuri kysymyksen, niin mollihan on tunnetusti surusävyinen sointu ja duuri taas iloinen. Kannattaa panna merkille tosta listalta ero duurisoinnun ja mollisoinnun välillä. Esim. siinä ensimmäisen rivin tapauksessa on ensin A-duurisoinnun sormitus ja kun vertaat sitä sen virereiseen Am(A-molli), sointuun niin huomaat, että keskisormella soitettava sävel(ns. terssisävel), on mollissa puolisävelaskelta alempana(seuraava kosketin alemmas). Sama logiikka pätee kaikissa noissa listan soinnuissa, kuten huomaat.
Toisinsanoen soinnun terssisävel määrittelee sen, onko kyseessä mollisointu vai duurisointu.

Voidaan kattoo tätä lisää myöhemmin, jos vielä kiinnostaa?!

Lue lisää

hmm kiitoksia vastauksista :) ei kai se sitten auta muu kuin alkaa opettelemaan nuita.

Tuosta oikean käden selostuksestasi en ymmärrä mitään. Olen kuvitellut melodian kulkevan vasemman käden sointujen puuttuvien nuottien mukaan. Vasurilla siis basso ja oikealla ylemmät nuotit.