joustokytkin

vuosikymmenet, vaikka erillistä painelaakeria ei ole ollut ja konetehot vaihdelleet 8-65 hv välillä. Jos haluaa rakennella runkoon painelaakerin, se olisi paras tehdä jo veneen rakennusvaiheessa. Jälkiasennuksissa on moottori yleensä poistettava. Sitten tehdään laminointityöt painelaakeria varten ja mahdollisesti joudutaan moottoripetiäkin siirtämään. Läheskään aina veneissä ei ole riittävästi tilaa moottorin merivaihteen ja vannansputken välillä, että ilman muutostöitä siihen mahtuisi runkoon kiinnitettävä painelaakeri.
Tietenkin painelaakeri on hyvä ratkaisu varsinkin moottoriveneisiin, mutta ei mitenkään välttämätön purjeveneiden apukoneisiin. "OikeaMoottorimies" puhui varmaankin isotehoisista moottoriveneistä?

Joustokytkin, vaikkapa kysyjän mainitseman merkkinen, on aina hyvä vaimentamaan värinöitä. Moottorin kiinnitystassut on yleensä mitoitettu niin, että ne sopivat käytettäväksi ilman rungon painelaakeria. Kestävyydessä ei ole ollut minkäänlaisia käytännön ongelmia omissa purjeveneissäni, joissa moottoreiden käyttötunteja on kertynyt tuhansia. Moottorin kumitassut olen vaihtanut n. kymmenen vuoden välein.

Kun painelaakeria ei ole, akselin työntö/veto kohdistuu tietenkin moottorin kumitassuihin. Kumitassut kannattaakin tarkistaa vuosittain ja uusia, jos niihin tulee vaurioita. Moottori alkaa täristä ja kolista, jos kumitassu on hajonnut. Kumitassujen vaihdon jälkeen akseli täytyisi rihdata uudelleen.

Värinöitten poistamiseksi oleellisinta on akselin rihtaus. Koska vannasputken tiivistyslaakerikin on joustava (volvon kumitutti, manecraft-tyyppinen tiivistyslaakeri tai kumiputkella liitetty nauhaboksi), rihtausta varten akseli on syytä ensin keskittää kiinteästi vannasputkeen. Akselin ja vannasputken väliset keskityskiilat otetaan pois, kun rihtaus on tehty ja kumitassujen sekä moottorin kannattimien pultit on kiristetty.

Ilman ongelmia.... kirjoitti:

vuosikymmenet, vaikka erillistä painelaakeria ei ole ollut ja konetehot vaihdelleet 8-65 hv välillä. Jos haluaa rakennella runkoon painelaakerin, se olisi paras tehdä jo veneen rakennusvaiheessa. Jälkiasennuksissa on moottori yleensä poistettava. Sitten tehdään laminointityöt painelaakeria varten ja mahdollisesti joudutaan moottoripetiäkin siirtämään. Läheskään aina veneissä ei ole riittävästi tilaa moottorin merivaihteen ja vannansputken välillä, että ilman muutostöitä siihen mahtuisi runkoon kiinnitettävä painelaakeri.
Tietenkin painelaakeri on hyvä ratkaisu varsinkin moottoriveneisiin, mutta ei mitenkään välttämätön purjeveneiden apukoneisiin. "OikeaMoottorimies" puhui varmaankin isotehoisista moottoriveneistä?

Joustokytkin, vaikkapa kysyjän mainitseman merkkinen, on aina hyvä vaimentamaan värinöitä. Moottorin kiinnitystassut on yleensä mitoitettu niin, että ne sopivat käytettäväksi ilman rungon painelaakeria. Kestävyydessä ei ole ollut minkäänlaisia käytännön ongelmia omissa purjeveneissäni, joissa moottoreiden käyttötunteja on kertynyt tuhansia. Moottorin kumitassut olen vaihtanut n. kymmenen vuoden välein.

Kun painelaakeria ei ole, akselin työntö/veto kohdistuu tietenkin moottorin kumitassuihin. Kumitassut kannattaakin tarkistaa vuosittain ja uusia, jos niihin tulee vaurioita. Moottori alkaa täristä ja kolista, jos kumitassu on hajonnut. Kumitassujen vaihdon jälkeen akseli täytyisi rihdata uudelleen.

Värinöitten poistamiseksi oleellisinta on akselin rihtaus. Koska vannasputken tiivistyslaakerikin on joustava (volvon kumitutti, manecraft-tyyppinen tiivistyslaakeri tai kumiputkella liitetty nauhaboksi), rihtausta varten akseli on syytä ensin keskittää kiinteästi vannasputkeen. Akselin ja vannasputken väliset keskityskiilat otetaan pois, kun rihtaus on tehty ja kumitassujen sekä moottorin kannattimien pultit on kiristetty.

Lue lisää

koneenrakennustekniikasta tietämätön/välinpitämätön "Ilman ongelmia...." kirjoittaja, joka kuitenkin on vaihdellut moottorinsa kumitassuja jo 10 vuoden välein, miksi? jos niitä ei oikein rakennetuissa laitteistoissa tarvitse vaihtaa koskaan.

Mainintasi isotehoisista moottoriveneistä ei välttämättä sovi tähän koska suuret moottorit on (yleensä) hyvinkin monisylinterisiä ja silloin käynniltään melko tärinättömiä verraten taas aloittajan kysymään pieneen ja tärisevään moottoriin.

Jos rakennetaan laitteet ilman vakionopeusnivelakselia/painelaakeria niin silloin moottorin tyynyt joudutaan valitsemaan huomattavasti jäykemmät/kovemmat ja näin tärinä ja melu siirtyy veneen runkoon ja rasittaa tyynyjä ym. tärinälle alttiita osia.

Rihtauksella tarkoittanet akselin ja moottorinlinjausta? vaikka rihtaus onkin metallialalla ihan eri asia,
tällaisessa tapauksessa siitä (linjauksesta) ei ole juurikaan hyötyä koska kuitenkin moottori heiluu ja täristää ominaisrakenteensa ansiosta aika paljon ja akseli on kuitenkin laakerointinsa takia jäykästi kiinni ja on silloin alttiina tarpeettomalla jatkuvalle taivutusrasitukselle.
Jos opiskelisit koneenrakennustekniikkaa peruasioineen hieman lisää ymmärtäisit/tietäisit ehkä sitten noiden painelaakerien ja vakionopeusnivelakseleiden tarpeellisuuden.

OikeaMoottorimies kirjoitti:

koneenrakennustekniikasta tietämätön/välinpitämätön "Ilman ongelmia...." kirjoittaja, joka kuitenkin on vaihdellut moottorinsa kumitassuja jo 10 vuoden välein, miksi? jos niitä ei oikein rakennetuissa laitteistoissa tarvitse vaihtaa koskaan.

Mainintasi isotehoisista moottoriveneistä ei välttämättä sovi tähän koska suuret moottorit on (yleensä) hyvinkin monisylinterisiä ja silloin käynniltään melko tärinättömiä verraten taas aloittajan kysymään pieneen ja tärisevään moottoriin.

Jos rakennetaan laitteet ilman vakionopeusnivelakselia/painelaakeria niin silloin moottorin tyynyt joudutaan valitsemaan huomattavasti jäykemmät/kovemmat ja näin tärinä ja melu siirtyy veneen runkoon ja rasittaa tyynyjä ym. tärinälle alttiita osia.

Rihtauksella tarkoittanet akselin ja moottorinlinjausta? vaikka rihtaus onkin metallialalla ihan eri asia,
tällaisessa tapauksessa siitä (linjauksesta) ei ole juurikaan hyötyä koska kuitenkin moottori heiluu ja täristää ominaisrakenteensa ansiosta aika paljon ja akseli on kuitenkin laakerointinsa takia jäykästi kiinni ja on silloin alttiina tarpeettomalla jatkuvalle taivutusrasitukselle.
Jos opiskelisit koneenrakennustekniikkaa peruasioineen hieman lisää ymmärtäisit/tietäisit ehkä sitten noiden painelaakerien ja vakionopeusnivelakseleiden tarpeellisuuden.

Lue lisää

no hei mulla on 30 vuotta vanhassa yanmarissa vanhat kumitassut, kannattaisko vaihtaa ja voiko tehdä itse, ja pitääkö moottori linjata? kokemusta moottorihommista ei juurikaan ole, mikä on todennäköisyys että tulee susi?

OikeaMoottorimies kirjoitti:

koneenrakennustekniikasta tietämätön/välinpitämätön "Ilman ongelmia...." kirjoittaja, joka kuitenkin on vaihdellut moottorinsa kumitassuja jo 10 vuoden välein, miksi? jos niitä ei oikein rakennetuissa laitteistoissa tarvitse vaihtaa koskaan.

Mainintasi isotehoisista moottoriveneistä ei välttämättä sovi tähän koska suuret moottorit on (yleensä) hyvinkin monisylinterisiä ja silloin käynniltään melko tärinättömiä verraten taas aloittajan kysymään pieneen ja tärisevään moottoriin.

Jos rakennetaan laitteet ilman vakionopeusnivelakselia/painelaakeria niin silloin moottorin tyynyt joudutaan valitsemaan huomattavasti jäykemmät/kovemmat ja näin tärinä ja melu siirtyy veneen runkoon ja rasittaa tyynyjä ym. tärinälle alttiita osia.

Rihtauksella tarkoittanet akselin ja moottorinlinjausta? vaikka rihtaus onkin metallialalla ihan eri asia,
tällaisessa tapauksessa siitä (linjauksesta) ei ole juurikaan hyötyä koska kuitenkin moottori heiluu ja täristää ominaisrakenteensa ansiosta aika paljon ja akseli on kuitenkin laakerointinsa takia jäykästi kiinni ja on silloin alttiina tarpeettomalla jatkuvalle taivutusrasitukselle.
Jos opiskelisit koneenrakennustekniikkaa peruasioineen hieman lisää ymmärtäisit/tietäisit ehkä sitten noiden painelaakerien ja vakionopeusnivelakseleiden tarpeellisuuden.

Lue lisää

Lopettaako "pieni tärisevä moottori" tärisemisen, kun asennat vakionopeusnivelen ja painelaakerin? Kysymys kai nyt oli siitä, että kumitassuilla oleva akselivetoinen kone tarvitsee joustavan liitoksen akseliin juuri niiden mainitsemiesi taivutusrasitusten vähentämiseksi. Painelaakerin ja vakionopeusnivelen tarkoitus lienee vähentää moottorin kumitassuihin kohdistuvaa potkurin työntövoimaa. Näin rohkenen arvella ilman, että en ole saanut koneenrakennustekniikan koulutusta.

"Jos opiskelisit koneenrakennustekniikkaa...". Jospa sinä oman alasi amattilaisena (?) ja monia monia painelaakereiden ja vakionopeusvivelien jälkiasennuksia purjeveneisiin tehneenä kertoisit, mikä on kokemuksesi niiden asennustöistä? Onko esim. 18hv Yanmar muuttunut tärisemättömäksi? Kerro, minkä suuruisista kokonaiskustannuksista (tarvikkeet työkustannukset) puhutaan, kun vanhaan veneeseen asennetaan painelaakeri ja vakionopeusnivel?

Omien havaintojeni mukaan pienessä venedieselissä esiintyy tärinää varsinkin hitaalla tyhjäkäyntinopeudella, ei niinkään isommilla kierroksilla. Tärinä vähenee kierroksia lisätessä. Oman veneeni 3-sylinterinen 27 hv Yanmar täristi jonkin verran myös matkanopeutta ajaessa, mutta resonoiva tärinä loppui lähes kokonaan potkurin vaihdolla! Uusi 3-lapainen Maxprop teki "ihmeitä" (entinen oli 2-lapainen). Veneessä ei ollut painelaakeria, mutta oli joustava akselilaippa.

Kerro mikä on "pienten tärisevien moottoreiden" kumitassujen normaali kestoikä?
Omien havaintojeni mukaan kumitassuja on hajonnut syistä, jotka eivät mitenkään liity painelaakerin ja vakionopeusnivelen puuttumiseen. Niitä on nimittäin hajonnut veneissä, joissa ei ole suoraa akselivetoa. Yhdessä melko uudessa veneessäni oli vetolaitteellinen Volvo-Penta. Yksi kumitassu hajosi jo kahden vuoden kuluttua. Toisaalta olen omistanut lähes 40-vuotiaan veneen, jonka akselivetoisen koneen voimansiirrossa ei ollut painelaakeria eikä vakionopeusniveltä, mutta kumitassut saattoivat olla alkuperäiset. Akselilaippa oli joustava. Kumitassut olivat edelleen kunnossa, kun luovuin veneestä kymmenkunta vuotta myöhemmin. Se "kymmenkunta" vuotta oli pelkkä harrastelijan arvio, ei mittaustulos. Olen omistanut useita veneitä.

Koneenrakennustekniikkaa opiskelleena halusit oikoa käyttämääni virheellistä terminologiaa. Käytännössä vain on niin, että veneilijöiden slangissa on monia termejä, jotka eivät varmaankaan ole kieliopillisesti tai koneenrakennusteknillisesti täysin oikeita. Moottorin kiinnityksen säätämistä niin, että se on oikealla korkeudella ja oikeassa suunnassa potkurin akseliin nähden, on perinteisesti kutsuttu "rihtaamiseksi". Myös erään tunnetun korjaustelakan moottoriasentaja puhui akselin "rihtaamisesta", kun tarkoitti linjausta. Siksi minäkin käytin tätä slangitermiä. Ikävä, että otit "herneen nenääsi" siitäkin - kieliopillisesti kai pitäisi ilmaista, että harmistuit tarpeettomasti ;-)

25 kirjoitti:

no hei mulla on 30 vuotta vanhassa yanmarissa vanhat kumitassut, kannattaisko vaihtaa ja voiko tehdä itse, ja pitääkö moottori linjata? kokemusta moottorihommista ei juurikaan ole, mikä on todennäköisyys että tulee susi?

Lue lisää

Aikaisemminkin samasta aiheesta on suomi24 palstoilla keskusteltu ”rihtauksesta” ja joku on pottuillut väärästä termistä.
Tässä yksi asiallinen ohje akselin rihtaamisesta eli linjauksesta:


http://keskustelu.suomi24.fi/node/5713440

”Ihme vastauksia olet saanut ihan asialliseen kysymykseesi.

Olet oikeassa, akselin päätä pitäisi kannatella sitä rihdattaessa tukemalla se esim. puupalikalla.


Akselin/laipan suoruus kannattaa myös tarkistaa rihtauksen yhteydessä; se onnistuu myös rakotulkilla - heittokello antaa toki tarkemman tuloksen. Suoruutta arvuutellessa akselia pyöritetään käsin n. 90 asteen kulman kerrallaan, ja joka kerta mitataan välys laippojen välillä. Kaikki laipan pultit kokonaan irrotettuna. Akselin pyörittämisellä ei saa olla vaikutusta välykseen - muuten akseli tai sen laippa eivät ole suorat.

Rihtaus tehdään kun akseli todettu suoraksi. Laipan pultit kiinnitetään mutta jätetään sopivan löysälle. Sitten rakotulkilla mitataan käyttäen esim. 0.1 mm ja 0.15mm tulkkeja mitaten välystä eri puolilta ( klo 9, 12, 3, 6 suunnissa) . Kun 0.15 tulkki ei mahdu, ja .10 menee naheesti on suoruus riittävä.

Sitten vaan pultit kiinni ja menoksi! Etenkin puuveneissä tuo rihtaus kannattaa uusia kesken kaudenkin kun runko voi vähän elää.”

Kiinnostaa toki... kirjoitti:

Lopettaako "pieni tärisevä moottori" tärisemisen, kun asennat vakionopeusnivelen ja painelaakerin? Kysymys kai nyt oli siitä, että kumitassuilla oleva akselivetoinen kone tarvitsee joustavan liitoksen akseliin juuri niiden mainitsemiesi taivutusrasitusten vähentämiseksi. Painelaakerin ja vakionopeusnivelen tarkoitus lienee vähentää moottorin kumitassuihin kohdistuvaa potkurin työntövoimaa. Näin rohkenen arvella ilman, että en ole saanut koneenrakennustekniikan koulutusta.

"Jos opiskelisit koneenrakennustekniikkaa...". Jospa sinä oman alasi amattilaisena (?) ja monia monia painelaakereiden ja vakionopeusvivelien jälkiasennuksia purjeveneisiin tehneenä kertoisit, mikä on kokemuksesi niiden asennustöistä? Onko esim. 18hv Yanmar muuttunut tärisemättömäksi? Kerro, minkä suuruisista kokonaiskustannuksista (tarvikkeet työkustannukset) puhutaan, kun vanhaan veneeseen asennetaan painelaakeri ja vakionopeusnivel?

Omien havaintojeni mukaan pienessä venedieselissä esiintyy tärinää varsinkin hitaalla tyhjäkäyntinopeudella, ei niinkään isommilla kierroksilla. Tärinä vähenee kierroksia lisätessä. Oman veneeni 3-sylinterinen 27 hv Yanmar täristi jonkin verran myös matkanopeutta ajaessa, mutta resonoiva tärinä loppui lähes kokonaan potkurin vaihdolla! Uusi 3-lapainen Maxprop teki "ihmeitä" (entinen oli 2-lapainen). Veneessä ei ollut painelaakeria, mutta oli joustava akselilaippa.

Kerro mikä on "pienten tärisevien moottoreiden" kumitassujen normaali kestoikä?
Omien havaintojeni mukaan kumitassuja on hajonnut syistä, jotka eivät mitenkään liity painelaakerin ja vakionopeusnivelen puuttumiseen. Niitä on nimittäin hajonnut veneissä, joissa ei ole suoraa akselivetoa. Yhdessä melko uudessa veneessäni oli vetolaitteellinen Volvo-Penta. Yksi kumitassu hajosi jo kahden vuoden kuluttua. Toisaalta olen omistanut lähes 40-vuotiaan veneen, jonka akselivetoisen koneen voimansiirrossa ei ollut painelaakeria eikä vakionopeusniveltä, mutta kumitassut saattoivat olla alkuperäiset. Akselilaippa oli joustava. Kumitassut olivat edelleen kunnossa, kun luovuin veneestä kymmenkunta vuotta myöhemmin. Se "kymmenkunta" vuotta oli pelkkä harrastelijan arvio, ei mittaustulos. Olen omistanut useita veneitä.

Koneenrakennustekniikkaa opiskelleena halusit oikoa käyttämääni virheellistä terminologiaa. Käytännössä vain on niin, että veneilijöiden slangissa on monia termejä, jotka eivät varmaankaan ole kieliopillisesti tai koneenrakennusteknillisesti täysin oikeita. Moottorin kiinnityksen säätämistä niin, että se on oikealla korkeudella ja oikeassa suunnassa potkurin akseliin nähden, on perinteisesti kutsuttu "rihtaamiseksi". Myös erään tunnetun korjaustelakan moottoriasentaja puhui akselin "rihtaamisesta", kun tarkoitti linjausta. Siksi minäkin käytin tätä slangitermiä. Ikävä, että otit "herneen nenääsi" siitäkin - kieliopillisesti kai pitäisi ilmaista, että harmistuit tarpeettomasti ;-)

Lue lisää

Alkuperäinen kysymys oli joustokytkimestä. Oikea nimitys taitaa olla joustolaippa. Kyllä joustolaippa kannattaa asentaa eikä homma ole edes vaikea tehdä itse. Sen voi tehdä vaikka talvitelakoinnin aikana kylmään veneeseen toisin kuin ruveta laminoimaan painelaakerille petiä lasikuiturunkoon.

toisen väärän termin kirjoitti:

Alkuperäinen kysymys oli joustokytkimestä. Oikea nimitys taitaa olla joustolaippa. Kyllä joustolaippa kannattaa asentaa eikä homma ole edes vaikea tehdä itse. Sen voi tehdä vaikka talvitelakoinnin aikana kylmään veneeseen toisin kuin ruveta laminoimaan painelaakerille petiä lasikuiturunkoon.

Lue lisää

eihän tässä kukaan kysyjä ole vielä maininnut edes venetyyppejä puhumattakaan että olisi kyse lasikuituveneestä?? miksi näin päättelette?? onhan monia muitakin venemateriaaleja.

Kysehän oli joustokytkimen asennuksen kannattavuudesta miksi muuta kirjoittelette jollette tiedä asioista mitään tai ette osaa vastata ko.asiaan? no näyttää näillä palstoilla näin olevan yleisesti tapana, saahan edes jotain itseilmaisua julkisuuteen........

Tietysti kysytyn joustokytkimen asennus kannattaa kauppiaalle joka sen saa myytyä ja samoin jos asentaja saa siitä palkan, mutta tärisevän moottorin ja veneen omistajalle/käyttäjälle sen kannattavuus /hyöty on hyvin minimaalinen tai vois sanoa että olematon varsinkin verraten moottorimiehen mainitsemaan painelaakeri/vakionopeusnivelakselistoon jotka on lähes ainoita tapoja välttää tärinän/melun eteneminen veneen runkoon ja ympäristöön.

Lisäksi näiden kirjoittelujen/kyselyjen takia herää kysymys miksi näitä samoja asioita pitäisi joillekin tietämättömille kysyjille lähes vuosittain selvittää? eikä heistä kukaan vaivaudu (vai osaa) etsimään haku systeemillä aiemmin jo vastattuja asioita samoihin kysymyksiin, kun kuitenkin eräs vastaaja löysi heti linkin aiempaan ketjuun samoista asioista, näin asiat selviäisi helpommin ja nopeammin koska netissä on paljon haku systeemeitä ja aika moniin kysymyksiin löytyisi heti vastaus.

Kiinnostaa toki... kirjoitti:

Lopettaako "pieni tärisevä moottori" tärisemisen, kun asennat vakionopeusnivelen ja painelaakerin? Kysymys kai nyt oli siitä, että kumitassuilla oleva akselivetoinen kone tarvitsee joustavan liitoksen akseliin juuri niiden mainitsemiesi taivutusrasitusten vähentämiseksi. Painelaakerin ja vakionopeusnivelen tarkoitus lienee vähentää moottorin kumitassuihin kohdistuvaa potkurin työntövoimaa. Näin rohkenen arvella ilman, että en ole saanut koneenrakennustekniikan koulutusta.

"Jos opiskelisit koneenrakennustekniikkaa...". Jospa sinä oman alasi amattilaisena (?) ja monia monia painelaakereiden ja vakionopeusvivelien jälkiasennuksia purjeveneisiin tehneenä kertoisit, mikä on kokemuksesi niiden asennustöistä? Onko esim. 18hv Yanmar muuttunut tärisemättömäksi? Kerro, minkä suuruisista kokonaiskustannuksista (tarvikkeet työkustannukset) puhutaan, kun vanhaan veneeseen asennetaan painelaakeri ja vakionopeusnivel?

Omien havaintojeni mukaan pienessä venedieselissä esiintyy tärinää varsinkin hitaalla tyhjäkäyntinopeudella, ei niinkään isommilla kierroksilla. Tärinä vähenee kierroksia lisätessä. Oman veneeni 3-sylinterinen 27 hv Yanmar täristi jonkin verran myös matkanopeutta ajaessa, mutta resonoiva tärinä loppui lähes kokonaan potkurin vaihdolla! Uusi 3-lapainen Maxprop teki "ihmeitä" (entinen oli 2-lapainen). Veneessä ei ollut painelaakeria, mutta oli joustava akselilaippa.

Kerro mikä on "pienten tärisevien moottoreiden" kumitassujen normaali kestoikä?
Omien havaintojeni mukaan kumitassuja on hajonnut syistä, jotka eivät mitenkään liity painelaakerin ja vakionopeusnivelen puuttumiseen. Niitä on nimittäin hajonnut veneissä, joissa ei ole suoraa akselivetoa. Yhdessä melko uudessa veneessäni oli vetolaitteellinen Volvo-Penta. Yksi kumitassu hajosi jo kahden vuoden kuluttua. Toisaalta olen omistanut lähes 40-vuotiaan veneen, jonka akselivetoisen koneen voimansiirrossa ei ollut painelaakeria eikä vakionopeusniveltä, mutta kumitassut saattoivat olla alkuperäiset. Akselilaippa oli joustava. Kumitassut olivat edelleen kunnossa, kun luovuin veneestä kymmenkunta vuotta myöhemmin. Se "kymmenkunta" vuotta oli pelkkä harrastelijan arvio, ei mittaustulos. Olen omistanut useita veneitä.

Koneenrakennustekniikkaa opiskelleena halusit oikoa käyttämääni virheellistä terminologiaa. Käytännössä vain on niin, että veneilijöiden slangissa on monia termejä, jotka eivät varmaankaan ole kieliopillisesti tai koneenrakennusteknillisesti täysin oikeita. Moottorin kiinnityksen säätämistä niin, että se on oikealla korkeudella ja oikeassa suunnassa potkurin akseliin nähden, on perinteisesti kutsuttu "rihtaamiseksi". Myös erään tunnetun korjaustelakan moottoriasentaja puhui akselin "rihtaamisesta", kun tarkoitti linjausta. Siksi minäkin käytin tätä slangitermiä. Ikävä, että otit "herneen nenääsi" siitäkin - kieliopillisesti kai pitäisi ilmaista, että harmistuit tarpeettomasti ;-)

Lue lisää

Hieman erikoinen kysymyksesi tuo tärisemisen loppuminen, ei mikään moottori lopeta tärinää/meluamista mutta tärinän ja melun eteneminen vähenee noilla oikeilla em. kirjoitetuilla rakenteilla ja ei ole tarkoitus vähentää vaan estää kokonaan potkurin työntö/vetovoimien välittyminen moottoriin.

Mistä päättelet ammattilaisuuteni, voinhan olla vaikka hyvinkin tietävä harrastelija, opiskelija tai eläkeläinenkin? ja miksi pitäisi kertoa kokemukseni asennustöistä? ei tällaisista ainakaan alkuperäinen kysyjä ollut kiinnostunut.

Noita kovinkaan tarkkoja hintoja on mahdoton kertoa koska et maininnut riittäviä tietoja moottorista
ja veneestä ym. tarpeellisista seikoista mutta ei kovin halvalla saa hyvää.

Mainintasi 2-lapaisen potkurin vaihdosta kolmilapaiseen tärinän vähenemisen on ihan perusasioita laivan-ja veneenrakennustekniikassa koska yleensä potkurin edessä on köli ja jos sen takana pyörii 2-lapainen potkuri niin siinä on molemmat lavat yhtä aikaa kölin "peitossa" ja taas 3-lapaisella potkurilla on aina yksi lapa pois kölin takaa ja tällöin potkurin aiheuttama tärinä on huomattavasti pienempää.

Kumitassujen ikä saattaa moottorin alkuperäistassuilla olla tosiaan joskus melko lyhyt koska ne on valittuna useimmiten moottorin myyjän taloudellisten perusteiden mukaan eikä useinkaan parasta mahdollista teollisuuslaatua.

Veneilijät ja erityisesti purjeveneilijät käyttää jostain ihmesyystä "omaansa hienostunutta slangia" hyvinkin monista asioista jutellessaan ja kirjoittaessaan, on varmaan hienoa kun osaa käyttää erikoisia
termejä joita ei läheskään kaikki ymmärrä/tiedä, niinhän monet suomalaisetkin kun ovat olleet ruotsissa jonkin aikaa töissä eivät enään osaa puhua suomea ja olihan se yhden laivan komentosillalla tarkasti lukittu laatikko johon vain kapteenilla oli avain, no kerran avain unohtui laatikon lukon suulle ja miehistön jäsenet pääsi pikaisesti katsomaan mitä tärkeää oli lukon takana? siellä oli paperilapulle kirjoitettu styyrpuuri on oikea ja paapuuri on vasen , joten käyttäkäähän vaan tuota omaa slangianne, onhan se hienoa.....

ToinenMoottorimies kirjoitti:

eihän tässä kukaan kysyjä ole vielä maininnut edes venetyyppejä puhumattakaan että olisi kyse lasikuituveneestä?? miksi näin päättelette?? onhan monia muitakin venemateriaaleja.

Kysehän oli joustokytkimen asennuksen kannattavuudesta miksi muuta kirjoittelette jollette tiedä asioista mitään tai ette osaa vastata ko.asiaan? no näyttää näillä palstoilla näin olevan yleisesti tapana, saahan edes jotain itseilmaisua julkisuuteen........

Tietysti kysytyn joustokytkimen asennus kannattaa kauppiaalle joka sen saa myytyä ja samoin jos asentaja saa siitä palkan, mutta tärisevän moottorin ja veneen omistajalle/käyttäjälle sen kannattavuus /hyöty on hyvin minimaalinen tai vois sanoa että olematon varsinkin verraten moottorimiehen mainitsemaan painelaakeri/vakionopeusnivelakselistoon jotka on lähes ainoita tapoja välttää tärinän/melun eteneminen veneen runkoon ja ympäristöön.

Lisäksi näiden kirjoittelujen/kyselyjen takia herää kysymys miksi näitä samoja asioita pitäisi joillekin tietämättömille kysyjille lähes vuosittain selvittää? eikä heistä kukaan vaivaudu (vai osaa) etsimään haku systeemillä aiemmin jo vastattuja asioita samoihin kysymyksiin, kun kuitenkin eräs vastaaja löysi heti linkin aiempaan ketjuun samoista asioista, näin asiat selviäisi helpommin ja nopeammin koska netissä on paljon haku systeemeitä ja aika moniin kysymyksiin löytyisi heti vastaus.

Lue lisää

Moottorimiehet eivät näemmä tajua että useimpiin purjeveisiin on hyvin hanlaa asentaa tuollaisia tilaa vieviä painelaakerisysteemejä. Pitäisi lyhentää akselia tai purkaa laipiota (jos siirtää konetta eteenpäin) ja kyllä se tukevan laakeripedin rakentaminenkin ahtaissa tiloissa on hankala homma, vaikkei kyseessä olisikaan lujitemuovinen vene. Kuinka monessa purjeveneessä tuollainen painelaakerivakiopeusnivel mahtaa olla? En tiedä yhtään, mikä osoittaa sen tarpeellisuuden. Tämä kommentti on tietysti kirjoitettu tälle palstalle niin tyypillisessä rakentavassa hengessä..

OikeaMoottorimies kirjoitti:

koneenrakennustekniikasta tietämätön/välinpitämätön "Ilman ongelmia...." kirjoittaja, joka kuitenkin on vaihdellut moottorinsa kumitassuja jo 10 vuoden välein, miksi? jos niitä ei oikein rakennetuissa laitteistoissa tarvitse vaihtaa koskaan.

Mainintasi isotehoisista moottoriveneistä ei välttämättä sovi tähän koska suuret moottorit on (yleensä) hyvinkin monisylinterisiä ja silloin käynniltään melko tärinättömiä verraten taas aloittajan kysymään pieneen ja tärisevään moottoriin.

Jos rakennetaan laitteet ilman vakionopeusnivelakselia/painelaakeria niin silloin moottorin tyynyt joudutaan valitsemaan huomattavasti jäykemmät/kovemmat ja näin tärinä ja melu siirtyy veneen runkoon ja rasittaa tyynyjä ym. tärinälle alttiita osia.

Rihtauksella tarkoittanet akselin ja moottorinlinjausta? vaikka rihtaus onkin metallialalla ihan eri asia,
tällaisessa tapauksessa siitä (linjauksesta) ei ole juurikaan hyötyä koska kuitenkin moottori heiluu ja täristää ominaisrakenteensa ansiosta aika paljon ja akseli on kuitenkin laakerointinsa takia jäykästi kiinni ja on silloin alttiina tarpeettomalla jatkuvalle taivutusrasitukselle.
Jos opiskelisit koneenrakennustekniikkaa peruasioineen hieman lisää ymmärtäisit/tietäisit ehkä sitten noiden painelaakerien ja vakionopeusnivelakseleiden tarpeellisuuden.

Lue lisää

Jos sä olet "oikeamoottorimies" niin sun täytyis tietää myös että konepuolella rihtauksella on oma merkityksensä, eikä se ole ainoastaan metallintyöstöslangia!

OikeaMoottorimies kirjoitti:

Hieman erikoinen kysymyksesi tuo tärisemisen loppuminen, ei mikään moottori lopeta tärinää/meluamista mutta tärinän ja melun eteneminen vähenee noilla oikeilla em. kirjoitetuilla rakenteilla ja ei ole tarkoitus vähentää vaan estää kokonaan potkurin työntö/vetovoimien välittyminen moottoriin.

Mistä päättelet ammattilaisuuteni, voinhan olla vaikka hyvinkin tietävä harrastelija, opiskelija tai eläkeläinenkin? ja miksi pitäisi kertoa kokemukseni asennustöistä? ei tällaisista ainakaan alkuperäinen kysyjä ollut kiinnostunut.

Noita kovinkaan tarkkoja hintoja on mahdoton kertoa koska et maininnut riittäviä tietoja moottorista
ja veneestä ym. tarpeellisista seikoista mutta ei kovin halvalla saa hyvää.

Mainintasi 2-lapaisen potkurin vaihdosta kolmilapaiseen tärinän vähenemisen on ihan perusasioita laivan-ja veneenrakennustekniikassa koska yleensä potkurin edessä on köli ja jos sen takana pyörii 2-lapainen potkuri niin siinä on molemmat lavat yhtä aikaa kölin "peitossa" ja taas 3-lapaisella potkurilla on aina yksi lapa pois kölin takaa ja tällöin potkurin aiheuttama tärinä on huomattavasti pienempää.

Kumitassujen ikä saattaa moottorin alkuperäistassuilla olla tosiaan joskus melko lyhyt koska ne on valittuna useimmiten moottorin myyjän taloudellisten perusteiden mukaan eikä useinkaan parasta mahdollista teollisuuslaatua.

Veneilijät ja erityisesti purjeveneilijät käyttää jostain ihmesyystä "omaansa hienostunutta slangia" hyvinkin monista asioista jutellessaan ja kirjoittaessaan, on varmaan hienoa kun osaa käyttää erikoisia
termejä joita ei läheskään kaikki ymmärrä/tiedä, niinhän monet suomalaisetkin kun ovat olleet ruotsissa jonkin aikaa töissä eivät enään osaa puhua suomea ja olihan se yhden laivan komentosillalla tarkasti lukittu laatikko johon vain kapteenilla oli avain, no kerran avain unohtui laatikon lukon suulle ja miehistön jäsenet pääsi pikaisesti katsomaan mitä tärkeää oli lukon takana? siellä oli paperilapulle kirjoitettu styyrpuuri on oikea ja paapuuri on vasen , joten käyttäkäähän vaan tuota omaa slangianne, onhan se hienoa.....

Lue lisää

"Toiselle moottorimiehelle" voin kertoa, että tavallisin purjeveneen materiaali on nykyisin lujitemuovi, ei enää puu. Siksi painelaakerin edellyttämä tukilaipio yleensä laminoidaan. Teräsveneissä se hitsataan, puuveneissä kenties kiinnitetään ruuveilla tai pulteilla. Siltikin aika harvassa sen kokoluokan purjeveneessä, jossa moottorina on 18 hv Yanmar (siitä keskustelun aloittaja kysyi ohjeita), on moottorin ja vannasputken välissä ylimääräistä tilaa painelaakerin vakionopeusnivelen jälkiasennukselle.

Ehkä "OikeaMoottorimies" voisi meille ymmärtämättömille purjeveneilijöille korjata Python Drive -painelaakerin esitteen tekstin. Sen mukaan painelaakeri vaimentaa potkurin akselista syntyviä värinöitä (painelaakerin ei mainittu poistavan "pienen tärisevän moottorin" värinöitä). Toiseksi eduksi mainitaan se, että kone ja akseli voidaan asentaa eri kulmaan. Alkuperäisen kysyjän pulma ei ymmärtääkseni liittynyt moottorin asennuskulmaan. Minusta hänen ajatuksensa oli aivan oikea, koska kysyi joustinkytkimestä.
Millä tavoin Yanmarin tai Volvon kumitassut ovat heikkolaatuisia ja miksi ne pitäisi korvata "parhaalla mahdollisella teollisuuslaadulla"? Minkä hintaisia ja merkkisiä nämä "teollisuuslaatuiset" kumitassut olisivat esim. 18 hv Yanmariin?

Potkurin vaihtamisen 2-lapaisesta 3-lapaiseen kerroin esimerkkinä juuri siitä, että potkuri voi olla yksi syy koneajossa esiintyvään tärinään. Akselin huono rihtaus eli linjaus voi olla toinen syy, samoin akseli saattaa olla vääntynyt. En usko "OikeMoottorimiehen" selitystä, että köli aiheuttaa 2-lapaisen potkurin tärinän. Omassa tapauksessani kapea eväköli oli pari metriä potkurin etupuolella. Ehkäpä moottorimiehen laivan- ja veneenrakennustekniikan perustiedoissa ja purjeveneiden tuntemuksessa on yhä pahoja aukkoja? "OikeaMoottorimies" voisi yrittää pysytellä asialinjalla, vai puuttuuko edellytykset siihenkin?? ;-)

asia-aiheesta! kirjoitti:

"Toiselle moottorimiehelle" voin kertoa, että tavallisin purjeveneen materiaali on nykyisin lujitemuovi, ei enää puu. Siksi painelaakerin edellyttämä tukilaipio yleensä laminoidaan. Teräsveneissä se hitsataan, puuveneissä kenties kiinnitetään ruuveilla tai pulteilla. Siltikin aika harvassa sen kokoluokan purjeveneessä, jossa moottorina on 18 hv Yanmar (siitä keskustelun aloittaja kysyi ohjeita), on moottorin ja vannasputken välissä ylimääräistä tilaa painelaakerin vakionopeusnivelen jälkiasennukselle.

Ehkä "OikeaMoottorimies" voisi meille ymmärtämättömille purjeveneilijöille korjata Python Drive -painelaakerin esitteen tekstin. Sen mukaan painelaakeri vaimentaa potkurin akselista syntyviä värinöitä (painelaakerin ei mainittu poistavan "pienen tärisevän moottorin" värinöitä). Toiseksi eduksi mainitaan se, että kone ja akseli voidaan asentaa eri kulmaan. Alkuperäisen kysyjän pulma ei ymmärtääkseni liittynyt moottorin asennuskulmaan. Minusta hänen ajatuksensa oli aivan oikea, koska kysyi joustinkytkimestä.
Millä tavoin Yanmarin tai Volvon kumitassut ovat heikkolaatuisia ja miksi ne pitäisi korvata "parhaalla mahdollisella teollisuuslaadulla"? Minkä hintaisia ja merkkisiä nämä "teollisuuslaatuiset" kumitassut olisivat esim. 18 hv Yanmariin?

Potkurin vaihtamisen 2-lapaisesta 3-lapaiseen kerroin esimerkkinä juuri siitä, että potkuri voi olla yksi syy koneajossa esiintyvään tärinään. Akselin huono rihtaus eli linjaus voi olla toinen syy, samoin akseli saattaa olla vääntynyt. En usko "OikeMoottorimiehen" selitystä, että köli aiheuttaa 2-lapaisen potkurin tärinän. Omassa tapauksessani kapea eväköli oli pari metriä potkurin etupuolella. Ehkäpä moottorimiehen laivan- ja veneenrakennustekniikan perustiedoissa ja purjeveneiden tuntemuksessa on yhä pahoja aukkoja? "OikeaMoottorimies" voisi yrittää pysytellä asialinjalla, vai puuttuuko edellytykset siihenkin?? ;-)

Lue lisää

näyttää jatkuvan noiden ymmärtämättömien kirjoittamana vaikka heille kuinka muut asioista kirjoittaisivat niin ei vaan näytä menevän perille.... eipä kiinnosta tällaisia kovinkaan lukea.

asia-aiheesta! kirjoitti:

"Toiselle moottorimiehelle" voin kertoa, että tavallisin purjeveneen materiaali on nykyisin lujitemuovi, ei enää puu. Siksi painelaakerin edellyttämä tukilaipio yleensä laminoidaan. Teräsveneissä se hitsataan, puuveneissä kenties kiinnitetään ruuveilla tai pulteilla. Siltikin aika harvassa sen kokoluokan purjeveneessä, jossa moottorina on 18 hv Yanmar (siitä keskustelun aloittaja kysyi ohjeita), on moottorin ja vannasputken välissä ylimääräistä tilaa painelaakerin vakionopeusnivelen jälkiasennukselle.

Ehkä "OikeaMoottorimies" voisi meille ymmärtämättömille purjeveneilijöille korjata Python Drive -painelaakerin esitteen tekstin. Sen mukaan painelaakeri vaimentaa potkurin akselista syntyviä värinöitä (painelaakerin ei mainittu poistavan "pienen tärisevän moottorin" värinöitä). Toiseksi eduksi mainitaan se, että kone ja akseli voidaan asentaa eri kulmaan. Alkuperäisen kysyjän pulma ei ymmärtääkseni liittynyt moottorin asennuskulmaan. Minusta hänen ajatuksensa oli aivan oikea, koska kysyi joustinkytkimestä.
Millä tavoin Yanmarin tai Volvon kumitassut ovat heikkolaatuisia ja miksi ne pitäisi korvata "parhaalla mahdollisella teollisuuslaadulla"? Minkä hintaisia ja merkkisiä nämä "teollisuuslaatuiset" kumitassut olisivat esim. 18 hv Yanmariin?

Potkurin vaihtamisen 2-lapaisesta 3-lapaiseen kerroin esimerkkinä juuri siitä, että potkuri voi olla yksi syy koneajossa esiintyvään tärinään. Akselin huono rihtaus eli linjaus voi olla toinen syy, samoin akseli saattaa olla vääntynyt. En usko "OikeMoottorimiehen" selitystä, että köli aiheuttaa 2-lapaisen potkurin tärinän. Omassa tapauksessani kapea eväköli oli pari metriä potkurin etupuolella. Ehkäpä moottorimiehen laivan- ja veneenrakennustekniikan perustiedoissa ja purjeveneiden tuntemuksessa on yhä pahoja aukkoja? "OikeaMoottorimies" voisi yrittää pysytellä asialinjalla, vai puuttuuko edellytykset siihenkin?? ;-)

Lue lisää

Omasta kokemuksesta allekirjoitan edellisen vastaukset potkurin merkityksestä - ainakin kun puhutaan taittolavoista. 15 vuotta vanha taittolaparusetti alkaa olla jo niin väljä että muut värinä lähteet ovat suht pieniä siihen verrattuna, uudella (2-lapainen taittolapa vaihdettuna uuteen 2-lapaiseen) muutos oli ällistyttävä.

läheltäkin.... kirjoitti:

Aikaisemminkin samasta aiheesta on suomi24 palstoilla keskusteltu ”rihtauksesta” ja joku on pottuillut väärästä termistä.
Tässä yksi asiallinen ohje akselin rihtaamisesta eli linjauksesta:


http://keskustelu.suomi24.fi/node/5713440

”Ihme vastauksia olet saanut ihan asialliseen kysymykseesi.

Olet oikeassa, akselin päätä pitäisi kannatella sitä rihdattaessa tukemalla se esim. puupalikalla.


Akselin/laipan suoruus kannattaa myös tarkistaa rihtauksen yhteydessä; se onnistuu myös rakotulkilla - heittokello antaa toki tarkemman tuloksen. Suoruutta arvuutellessa akselia pyöritetään käsin n. 90 asteen kulman kerrallaan, ja joka kerta mitataan välys laippojen välillä. Kaikki laipan pultit kokonaan irrotettuna. Akselin pyörittämisellä ei saa olla vaikutusta välykseen - muuten akseli tai sen laippa eivät ole suorat.

Rihtaus tehdään kun akseli todettu suoraksi. Laipan pultit kiinnitetään mutta jätetään sopivan löysälle. Sitten rakotulkilla mitataan käyttäen esim. 0.1 mm ja 0.15mm tulkkeja mitaten välystä eri puolilta ( klo 9, 12, 3, 6 suunnissa) . Kun 0.15 tulkki ei mahdu, ja .10 menee naheesti on suoruus riittävä.

Sitten vaan pultit kiinni ja menoksi! Etenkin puuveneissä tuo rihtaus kannattaa uusia kesken kaudenkin kun runko voi vähän elää.”

Lue lisää

Miksi sitä jo "suoraa" akselia pitää pyöritellä?

Jos akselinlaippa sekä koneen laippa pyörivät suorassa ns."vipottamatta", ei se pyörittely mitään auta moottorin linjauksessa.

Jos laippa vipottaa akselissa, se pitää ensin koneistaa suoraan, tai jos akseli itsessään on "käyrä", sekin pitää oikaista ennen linjausta rihtaamalla (lämmittämällä)

Näiden toimenpiteiden jälkeen akselin laipat asennetaan vaikkapa yhdellä pultillaan ns. käsikireyteen. (kuitenkin niin, että se ei liiku)
Rakotulkilla mitataan neljältä eri kantilta (sivuilta sekä ylä- ja alapuolelta laippjen rakoa.
Moottoria siirretään sen mukaan, millä puolella laipojen välissä rakoa on.

linjaus on riittävä jos rakotulkin 0,1 mm lehti ei mene mistään kohdasta laippojen väliin ja 0,05 lehti menee samaan kohtaan esim.

Karkea linjaus voidaan ensin tehdä käyttäen "asennuskiiloja" potkuriakselin sekä vannasputken välissä, joklla akseli saadaan pysymään kiinnittämättä ollessaan vannasputken keskellä.
Kun kiilat ovat paikallaan, moottori linjataan akselin päähän.
Tässä vaiheessa luonnollisesti boksin pitää ola siirrettynä pois tai kokonaan pois paikaltaan.

Kovin "viisaita" neuvoja tuntuu olevan tähän hommaan, joista esim. heittokello... on paras laite ko. työhön muualla kuin veneessä, jossa se ei yleensä mahdu kääntymään, eikä sille helpostikaan löydy tarpeeksi tukevaa paikkaa kiinnitykseen.
Myöskin veneen akselilaipat ovat melko usein niin karheita pinnaltaan, ettei ko. kello sovellu tähän hommaan veneessä.

Mitenkähän tässä nyt ilman piitustuksen avittamaa voimaa tämän asian selvemmin saisi kerrottua.
No. kyllä joku "älykäs" neuvoo ja kommentoi sitten lisää.

Tuon joustolaipan ja paljon maksoit?

Tarvis hankkia myös uudet tassut Yanmariin 2GM:ään, mutta Leeveeellä maksoivat muistakseni yli 200E/kpl!
Mistä löytysi vastaavia?

A33 kirjoitti:

Tuon joustolaipan ja paljon maksoit?

Tarvis hankkia myös uudet tassut Yanmariin 2GM:ään, mutta Leeveeellä maksoivat muistakseni yli 200E/kpl!
Mistä löytysi vastaavia?

Lue lisää

Ostin kyseisen joustolaipan seuraavasta englantilaisesta nettikaupasta. Hinta on mielestäni melkoisen houkutteleva ;-)

http://www.marine-power.co.uk/catalog/product_info.php?cPath=4&products_id=622

Samalla ostin maadoitusliuskankin ko. laippaan:

http://www.marine-power.co.uk/catalog/product_info.php?cPath=4&products_id=623

Sieltä saa Yanmarin osat mielestäni muutenkin edullisesti ja kaupat ovat onnistuneet tähän asti muutenkin hyvin.

Hra Joustolaippa kirjoitti:

Ostin kyseisen joustolaipan seuraavasta englantilaisesta nettikaupasta. Hinta on mielestäni melkoisen houkutteleva ;-)

http://www.marine-power.co.uk/catalog/product_info.php?cPath=4&products_id=622

Samalla ostin maadoitusliuskankin ko. laippaan:

http://www.marine-power.co.uk/catalog/product_info.php?cPath=4&products_id=623

Sieltä saa Yanmarin osat mielestäni muutenkin edullisesti ja kaupat ovat onnistuneet tähän asti muutenkin hyvin.

Lue lisää

On ne hinnat näköjään Suomessakin tulleet alas melkoisesti. Muistaakseni vielä viime vuonna tuo ko. R&D:n joustolaippa maksoi yli 200 euroa, jos nyt muistan oikein. Nyt esim. Mepratuotteen hinnastossa näyttää olevan hintana 126€, joka alkaa olemaan jo kohtuullinen.

Jos kumitassujen ei tarvitse olla alkuperäisiä, niin katso esim. seuraava linkki. Muistaakseni Yanmarin tassut olivat noin 70kg tassuja ja kovuus 50. Tarkasta nyt kuitenkin.

http://www.marineparts-24.de/de/Motoren-Boote-und-Zubehoer/Einbaudiesel-und-Zubehoer/Motorlager/Metalastik-Elastische-Motorlager/Metalastik-Elastische-Motorlager-Small-bis-70kg.html

Suomessa näitä tassuja saa noin 50 eurolla kappale.

Hra Joustolaippa kirjoitti:

On ne hinnat näköjään Suomessakin tulleet alas melkoisesti. Muistaakseni vielä viime vuonna tuo ko. R&D:n joustolaippa maksoi yli 200 euroa, jos nyt muistan oikein. Nyt esim. Mepratuotteen hinnastossa näyttää olevan hintana 126€, joka alkaa olemaan jo kohtuullinen.

Jos kumitassujen ei tarvitse olla alkuperäisiä, niin katso esim. seuraava linkki. Muistaakseni Yanmarin tassut olivat noin 70kg tassuja ja kovuus 50. Tarkasta nyt kuitenkin.

http://www.marineparts-24.de/de/Motoren-Boote-und-Zubehoer/Einbaudiesel-und-Zubehoer/Motorlager/Metalastik-Elastische-Motorlager/Metalastik-Elastische-Motorlager-Small-bis-70kg.html

Suomessa näitä tassuja saa noin 50 eurolla kappale.

Lue lisää

Mistä tietää milloin tassut vaihtoon,mulla yhdestä tassusta hilseilee kuminpalasia.

Paljonko välystä saa olla,onko jollain kokemusta millainen vaihtaa.

exa2 kirjoitti:

Paljonko välystä saa olla,onko jollain kokemusta millainen vaihtaa.

Välystä saa olla vain sen verran, ettei sitä havaitse akselia heiluttamalla.

Vaihtaminen voi olla todella helppoa (=vartin homma) tai sitten todella vaikeata, riippuen yksilöstä.

- Potkuri pois
- Kumilaakeria kiinnipitävä ruuvi/ruuvit auki
- Tökätään kumilaakeri pois kannakkeestaan
- Kokoominen käänteisessä järjestyksessä

Kaikissa vaiheissa voi olla ongelmia.

exa2 kirjoitti:

Mistä tietää milloin tassut vaihtoon,mulla yhdestä tassusta hilseilee kuminpalasia.

Olet jo varmasti ylittänyt kumitassujen vaihtoajankohdan.

Hra Joustolaippa kirjoitti:

On ne hinnat näköjään Suomessakin tulleet alas melkoisesti. Muistaakseni vielä viime vuonna tuo ko. R&D:n joustolaippa maksoi yli 200 euroa, jos nyt muistan oikein. Nyt esim. Mepratuotteen hinnastossa näyttää olevan hintana 126€, joka alkaa olemaan jo kohtuullinen.

Jos kumitassujen ei tarvitse olla alkuperäisiä, niin katso esim. seuraava linkki. Muistaakseni Yanmarin tassut olivat noin 70kg tassuja ja kovuus 50. Tarkasta nyt kuitenkin.

http://www.marineparts-24.de/de/Motoren-Boote-und-Zubehoer/Einbaudiesel-und-Zubehoer/Motorlager/Metalastik-Elastische-Motorlager/Metalastik-Elastische-Motorlager-Small-bis-70kg.html

Suomessa näitä tassuja saa noin 50 eurolla kappale.

Lue lisää

Hyvistä vinkeistä ja linkeistä.