Irlannin budjettivaje oli viime vuonna 14,3 %. Yli neljätoista prosenttia ja siis enemmän kuin Kreikan budjettivaje, joka oli 13,6 %. Budjettivaje ei saa ylittää 3 % BKT:sta tasoa, eikä julkinen velka 60 % BKT:sta EU:n finanssipoliittisen sopimuksen mukaan.
PIIGS-maiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka, Espanja) budjettivajeet ylittävät moninkertaisesti EU:n rahaliiton finanssipoliittisen sopimuksen ylärajan - samoin kuin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen.
Espanjan budjettivalje oli viime vuonna 11,2 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 53,2 %.
Italian budjettivaje oli 5,3 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,8 %.
Irlannin budjettivaje oli 14,3%. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 64,0 %.
Kreikan budjettivaje oli 13,6 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,1 %.
Portugalin budjettivaje oli 9,4 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 76,8 %.
Rahaliiton ylläpitämiseksi tehtyä sopimusta ei noudateta lainkaan. Ne maat, jotka noudattavat, joutuvat takaamaan ja maksamaan holtittomien maiden holtitonta rahankäyttöä ja matalaa verotusta.
Suomi on pieni maa euroopan pohjoiskolkalta, suurien etäisyyksien, kovien talvien ja miljoonan köyhän maa. Suomessa köyhyys kukoistaa, leipäjonot ovat pitkät ja ökyrikkaita on liian vähän verotettavaksi.
Suomi kerää veroja sosiaalietuuksista ja pienistä tuloista, leikkaa köyhiltä ja takaa ja maksaa muiden maiden holtitonta rahankäyttöä.
Jos kriisi leviäisi Espanjaan, jonka budjettivaje on yli kolmenkertainen EU:n rahaliiton sopimukseen verrattuna, euro kaatuisi.
"Espanjaa ei voisi pelastaa. Summat olisivat niin isoja, että poliittista tahtoa sellaisista summista ei löydy Saksasta eikä Suomesta", toteaa Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta.
Rahaliiton sopimus on tarkoitettu noudatettavaksi... mikä on se maa, joka sitä noudattaa? Ruotsi ja Norja eivät liittyneet EU:n rahaliittoon ja tekivät siinä viisaasti. Rahaliittoon kuulumattomilla EU-mailla säilyy oman valuutan määräysvalta, voivat devalvoida, voivat valita tukeako holtitonta menoa tai olla tukematta.
---
Vakaus- ja kasvusopimus on Euroopan unionin jäsenmaiden välinen finanssipoliittinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Sopimus otettiin käyttöön 1997 jotta finanssipoliittista kuria saataisiin kiristettyä ja ylläpidettyä EMU:ssa. Euron käyttöön ottavien jäsenmaiden on pystyttävä vastaamaan Maastrichtin sopimuksen kriteereitä.
Jäsenmaiden on siis täytettävä seuraavat kriteerit:
* vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % bruttokansantuotteesta.
* julkisen velan oltava alle 60 % BKT:sta.
Sopimusta on kritisoitu tehottoman joustavaksi ja sitä on haluttu soveltaa enemmänkin talouden sykleittäin kuin vuoden mittaisiin kausiin. EU-vastaisimpien mielestä sopimus ei edistä vakautta eikä kasvua. Huomioitavaa vielä että sopimusta on sovellettu huolimattomasti ministerineuvoston jätettyä rankaisematta sopimuksen mukaisin sanktioin Saksaa ja Ranskaa niiden jatkuvan ylisuuresta budjettivajeesta. Silloinen Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi kuvaili ratkaisua tyhmäksi, mutta silti tarpeelliseksi sopimuksen kannalta.
Erityisesti sopimuksen on todettu olevan soveltamiskelvoton suuriin maihin kuten Ranska ja Saksa. Ironista kyllä nämä olivat juuri ne maat jotka voimakkaimmin vaativat tiukkojen finanssipoliittisten rajojen asettamista sopimukseen, jotteivat ne joutuisi kärsimään pienempien epävakaampien talouksien kurittomasta taloudenpidosta.
Sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen Ranskan ja Saksan budjettialijäämät ovat kuitenkin jatkuvasti ylittäneet asetetun 3 % BKT:sta maksimitason. Siitä huolimatta Eurooppa-neuvosto ei ole soveltanut niitä vastaan rangaistussanktioita.
Maaliskuussa 2005 Eurooppa-neuvosto hölläsi sääntöjä vastatakseen kohtaamaansa kritiikkiin ja tehdäkseen sopimuksesta soveltamiskelpoisemman. Peruskriteerit jäivät samoiksi. Budjettivaje ei saa ylittää 3 % BKT:sta tasoa, eikä julkinen velka 60 % BKT:sta, mutta näistä säännöistä poikkeamista helpotettiin, eli sääntöjä tehtiin joustavammiksi. Esimerkiksi jäsenmaa välttyy sanktioilta mikäli ne kohtaavat minkäänlaista negatiivista talouskasvua kun aikaisemmin BKT:n vuosittaisen laskun oli oltava 2 % jotta siihen vedoten voitiin kasvattaa budjettialijäämää yli sallitun rajan. Myös muita relevantteja tekijöitä voidaan tutkia sanktioiden välttämiseksi. Lisäksi mahdollisten sanktioiden takarajoja pidennettiin. (Wikipedia)
PIIGS-maiden (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka, Espanja) budjettivajeet ylittävät moninkertaisesti EU:n rahaliiton finanssipoliittisen sopimuksen ylärajan - samoin kuin julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen.
Espanjan budjettivalje oli viime vuonna 11,2 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 53,2 %.
Italian budjettivaje oli 5,3 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,8 %.
Irlannin budjettivaje oli 14,3%. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 64,0 %.
Kreikan budjettivaje oli 13,6 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,1 %.
Portugalin budjettivaje oli 9,4 %. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 76,8 %.
Rahaliiton ylläpitämiseksi tehtyä sopimusta ei noudateta lainkaan. Ne maat, jotka noudattavat, joutuvat takaamaan ja maksamaan holtittomien maiden holtitonta rahankäyttöä ja matalaa verotusta.
Suomi on pieni maa euroopan pohjoiskolkalta, suurien etäisyyksien, kovien talvien ja miljoonan köyhän maa. Suomessa köyhyys kukoistaa, leipäjonot ovat pitkät ja ökyrikkaita on liian vähän verotettavaksi.
Suomi kerää veroja sosiaalietuuksista ja pienistä tuloista, leikkaa köyhiltä ja takaa ja maksaa muiden maiden holtitonta rahankäyttöä.
Jos kriisi leviäisi Espanjaan, jonka budjettivaje on yli kolmenkertainen EU:n rahaliiton sopimukseen verrattuna, euro kaatuisi.
"Espanjaa ei voisi pelastaa. Summat olisivat niin isoja, että poliittista tahtoa sellaisista summista ei löydy Saksasta eikä Suomesta", toteaa Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta.
Rahaliiton sopimus on tarkoitettu noudatettavaksi... mikä on se maa, joka sitä noudattaa? Ruotsi ja Norja eivät liittyneet EU:n rahaliittoon ja tekivät siinä viisaasti. Rahaliittoon kuulumattomilla EU-mailla säilyy oman valuutan määräysvalta, voivat devalvoida, voivat valita tukeako holtitonta menoa tai olla tukematta.
---
Vakaus- ja kasvusopimus on Euroopan unionin jäsenmaiden välinen finanssipoliittinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Sopimus otettiin käyttöön 1997 jotta finanssipoliittista kuria saataisiin kiristettyä ja ylläpidettyä EMU:ssa. Euron käyttöön ottavien jäsenmaiden on pystyttävä vastaamaan Maastrichtin sopimuksen kriteereitä.
Jäsenmaiden on siis täytettävä seuraavat kriteerit:
* vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % bruttokansantuotteesta.
* julkisen velan oltava alle 60 % BKT:sta.
Sopimusta on kritisoitu tehottoman joustavaksi ja sitä on haluttu soveltaa enemmänkin talouden sykleittäin kuin vuoden mittaisiin kausiin. EU-vastaisimpien mielestä sopimus ei edistä vakautta eikä kasvua. Huomioitavaa vielä että sopimusta on sovellettu huolimattomasti ministerineuvoston jätettyä rankaisematta sopimuksen mukaisin sanktioin Saksaa ja Ranskaa niiden jatkuvan ylisuuresta budjettivajeesta. Silloinen Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi kuvaili ratkaisua tyhmäksi, mutta silti tarpeelliseksi sopimuksen kannalta.
Erityisesti sopimuksen on todettu olevan soveltamiskelvoton suuriin maihin kuten Ranska ja Saksa. Ironista kyllä nämä olivat juuri ne maat jotka voimakkaimmin vaativat tiukkojen finanssipoliittisten rajojen asettamista sopimukseen, jotteivat ne joutuisi kärsimään pienempien epävakaampien talouksien kurittomasta taloudenpidosta.
Sopimuksen täytäntöönpanon jälkeen Ranskan ja Saksan budjettialijäämät ovat kuitenkin jatkuvasti ylittäneet asetetun 3 % BKT:sta maksimitason. Siitä huolimatta Eurooppa-neuvosto ei ole soveltanut niitä vastaan rangaistussanktioita.
Maaliskuussa 2005 Eurooppa-neuvosto hölläsi sääntöjä vastatakseen kohtaamaansa kritiikkiin ja tehdäkseen sopimuksesta soveltamiskelpoisemman. Peruskriteerit jäivät samoiksi. Budjettivaje ei saa ylittää 3 % BKT:sta tasoa, eikä julkinen velka 60 % BKT:sta, mutta näistä säännöistä poikkeamista helpotettiin, eli sääntöjä tehtiin joustavammiksi. Esimerkiksi jäsenmaa välttyy sanktioilta mikäli ne kohtaavat minkäänlaista negatiivista talouskasvua kun aikaisemmin BKT:n vuosittaisen laskun oli oltava 2 % jotta siihen vedoten voitiin kasvattaa budjettialijäämää yli sallitun rajan. Myös muita relevantteja tekijöitä voidaan tutkia sanktioiden välttämiseksi. Lisäksi mahdollisten sanktioiden takarajoja pidennettiin. (Wikipedia)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olisikin ollut parempi, että Espanja olisi sortunut ensimmäiseksi niin Suomen ei olisi tarvinnut köyhdyttää itseään muiden maiden talousporsastelujen vuoksi. Nyt Jyrki Käteinen kulkee takki auki köyhissä talouksissa ja jakaa sinne suomalaisten työntulokset ja hyvinvoinnin vuosikymmeneksi eteenpäin.