Massa ja jarrutusmatka

Ei hullumpi suoritus, joka ainoa väite väärin.

Nyt kun vaan opettelet päinvastaisen ajattelutavan, pääset pitkälle.

Eikä nelivetokaan.

Ne on muut asiat, joista voi kiistellä mielensä mukaan.

entä jos ne laittaa samankokoiseen laatikkoon ja tiputtaa siten...

Kaupunkilaisjärjelläsi; kumpi painaa enemmän?
Kilo kiviä vai kilo höyheniä?

Jos joskus olisit opiskellut lukiota pitemmälle, tietäisit, että reaalimaailma on ihan vaan pikkiriikkisen monimutkaisempi kuin "mutkat suoriksi" lukiofysiikan kertolaskut.

Ihan vaan pikkuvihjeenä näin ensialkuun: selvitä siis fyssankirjastasi - tai jos et osaa, kysy pikkusiskoltasi, mikä on teoreettinen maksimi hidastuvuudelle jarrutuksessa. Siis lukiofyssan mukaan.

Vertaa tätä sitten vaikkapa VAGniikan maailman 100-0 km/h jarrutuksissa mittaamiin hidastuvuuksiin, jotka pyörivät parhaimmillaan 10 m/s² molemmin puolin ja huiput voivat olla liki 11.

Sitten voitkin pohtia, kumpi on väärässä - teoria vai teorian soveltaja.

ja sekin päässä kirjoitti:

Jos joskus olisit opiskellut lukiota pitemmälle, tietäisit, että reaalimaailma on ihan vaan pikkiriikkisen monimutkaisempi kuin "mutkat suoriksi" lukiofysiikan kertolaskut.

Ihan vaan pikkuvihjeenä näin ensialkuun: selvitä siis fyssankirjastasi - tai jos et osaa, kysy pikkusiskoltasi, mikä on teoreettinen maksimi hidastuvuudelle jarrutuksessa. Siis lukiofyssan mukaan.

Vertaa tätä sitten vaikkapa VAGniikan maailman 100-0 km/h jarrutuksissa mittaamiin hidastuvuuksiin, jotka pyörivät parhaimmillaan 10 m/s² molemmin puolin ja huiput voivat olla liki 11.

Sitten voitkin pohtia, kumpi on väärässä - teoria vai teorian soveltaja.

Lue lisää

Asioiden monimutkaistaminen aiheuttaa turhaa hämmennystä ja kärsimystä. Jos käytät vain värejä musta ja valkoinen ja luvuissa nollia ja ykkösiä, on maailma paljon helpommin ymmärrettävissä. Ympäristöopin kirjassakin näin tehdään ja se on sentään oppikirja, eikä mikään nettimielipide!
Mitä taas itse asiaan tulee, niin sehän on jokaisen helposti testattavissa kun tekee jarrutuskokeita vaikka racechronon tai mittanauhan avulla hiekkasäkit kyydissä ja ilman säkkejä.

ja sekin päässä kirjoitti:

Jos joskus olisit opiskellut lukiota pitemmälle, tietäisit, että reaalimaailma on ihan vaan pikkiriikkisen monimutkaisempi kuin "mutkat suoriksi" lukiofysiikan kertolaskut.

Ihan vaan pikkuvihjeenä näin ensialkuun: selvitä siis fyssankirjastasi - tai jos et osaa, kysy pikkusiskoltasi, mikä on teoreettinen maksimi hidastuvuudelle jarrutuksessa. Siis lukiofyssan mukaan.

Vertaa tätä sitten vaikkapa VAGniikan maailman 100-0 km/h jarrutuksissa mittaamiin hidastuvuuksiin, jotka pyörivät parhaimmillaan 10 m/s² molemmin puolin ja huiput voivat olla liki 11.

Sitten voitkin pohtia, kumpi on väärässä - teoria vai teorian soveltaja.

Lue lisää

> Ihan vaan pikkuvihjeenä näin ensialkuun: selvitä siis fyssankirjastasi - tai jos et osaa, kysy
> pikkusiskoltasi, mikä on teoreettinen maksimi hidastuvuudelle jarrutuksessa

Hmm... Onko sellaista? Noh, Plancin vakioiden avulla kai jotain saadaan lasketuksi, mutta eivätköhän nekin ole vain käytännön teoreettisia maksimeja.

> 100-0 km/h jarrutuksissa mittaamiin hidastuvuuksiin, jotka pyörivät parhaimmillaan
> 10 m/s² molemmin puolin ja huiput voivat olla liki 11.

Eihän tuo ole vielä juuri mitään. Ajapa se volkkari vaikka tarpeeksi isoon betoniseinään 100 km/h nopeudella ja mittaa sitten sitä hidastuvuutta. Väittäisin, että on reilusti yli mainitsemiesi tulosten.

Et kai unohtanut vaikkapa ilmanvastusta siitä lukiokirjateoriaesimerkistäsi? Sehän on suhteellisen merkittävä kuitenkin...

Massa toki vaikuttaa hidastuvuuteen, mutta jarrujen kunnon lisäksi lähinnä massa-ilmanvastus -suhteen kautta. Näin lukion fysiikkapohjalla ja edes kirjaa avaamatta. :)

The_Rat kirjoitti:

> Ihan vaan pikkuvihjeenä näin ensialkuun: selvitä siis fyssankirjastasi - tai jos et osaa, kysy
> pikkusiskoltasi, mikä on teoreettinen maksimi hidastuvuudelle jarrutuksessa

Hmm... Onko sellaista? Noh, Plancin vakioiden avulla kai jotain saadaan lasketuksi, mutta eivätköhän nekin ole vain käytännön teoreettisia maksimeja.

> 100-0 km/h jarrutuksissa mittaamiin hidastuvuuksiin, jotka pyörivät parhaimmillaan
> 10 m/s² molemmin puolin ja huiput voivat olla liki 11.

Eihän tuo ole vielä juuri mitään. Ajapa se volkkari vaikka tarpeeksi isoon betoniseinään 100 km/h nopeudella ja mittaa sitten sitä hidastuvuutta. Väittäisin, että on reilusti yli mainitsemiesi tulosten.

Et kai unohtanut vaikkapa ilmanvastusta siitä lukiokirjateoriaesimerkistäsi? Sehän on suhteellisen merkittävä kuitenkin...

Massa toki vaikuttaa hidastuvuuteen, mutta jarrujen kunnon lisäksi lähinnä massa-ilmanvastus -suhteen kautta. Näin lukion fysiikkapohjalla ja edes kirjaa avaamatta. :)

Lue lisää

Renkaiden kestävyys täytyy tietysti huomioida teoreettisessa mallissa. Eli raskaampaa massaa jarrutettaessa yhtä nopeasti, kohdistuu renkaisiin suurempia voimia.

Eikä vielä päästy edes abs-jarrujen vaikutukseen, mikä taas riippuu kovasti tienpinnasta. Eli ilman abseja lumikelillä renkaan eteen pakkautuva lumi antaa ekstrahidastusta. Tästä kevyempi massa hyötyy, ellei ole niin kevyt, että nousee lumipatjan päälle (riippuen renkaasta toki).

Teoria ja käytänö antavat täsmälleen samat tulokset, kunhan teoriassa on huomioitu kaikki tekijät. Kun tekijöitä huomioidaan tarpeeksi, päästään hyvään arvioon.

Mikä vitun Myy????

16+17 kirjoitti:

Mikä vitun Myy????

. µ

AltGr m

Tällanen : kirjoitti:

. µ

AltGr m

pöljä.

> Ei vaikuta massa mitään.

Ahaa. Eli täysperävaunuyhdistelmäkin pysähtyy n. 41 m matkalla. Sinun kannattaisi varmaan tehdä ilmoitus virheellisen tiedon jakamisesta mm. tämän aineiston laatineille hölmöille

http://www.rahtarit.fi/pdf/TONNEITTAIN_VASTUUTA_osa3.pdf

Ressukat eivät varmaan ole yhtä korkeasti koulutettuja kuin sinä.

myymipeikko kirjoitti:

pöljä.

µ on kreikkalaisten aakkonen, ja fysiikassa se tarkoittaa kitkakerrointa , pöljä!

Tällanen : kirjoitti:

. µ

AltGr m

Paljon kiitoksia.

vs. lukiofyssa kirjoitti:

> Ei vaikuta massa mitään.

Ahaa. Eli täysperävaunuyhdistelmäkin pysähtyy n. 41 m matkalla. Sinun kannattaisi varmaan tehdä ilmoitus virheellisen tiedon jakamisesta mm. tämän aineiston laatineille hölmöille

http://www.rahtarit.fi/pdf/TONNEITTAIN_VASTUUTA_osa3.pdf

Ressukat eivät varmaan ole yhtä korkeasti koulutettuja kuin sinä.

Lue lisää

Nuo aineiston laatijat eivät suinkaan ole hölmöjä, vaan Sinä olet. Edelleenkään fysiikan lakeja ei voi muuttaa, massa ei vaikuta matkaan. Juuri Sinua varten mainitsin kirjoituksessani oleellisen ja ainoan eroavaisuuden, jarrujen mitoituksen masssan suhteen. Henkilöauton kun pitää pystyä pysähtymään myös huippunopeudesta joka on aivan toista luokkaa kuin rekan nopeudet.

Aloitajan kysymys kuului, vaikuttaako massa ja mikä yleensä vaikuttaa. Eiköhän tuohon tullut jo vastattua.

Mitä tulee koulutukseen, niin eiköhän nuo kaavat kuulu tänä päivänä jo peruskoulun oppimäärään, sillä niiden ratkaisemisessa ei tarvita korkeampaa matematiikkaa derivoimista eli "pitkällä ässällä" laskemista. Toiset vaan ymmärtävät ne ja toiset eivät.

Täpinä kirjoitti:

Nuo aineiston laatijat eivät suinkaan ole hölmöjä, vaan Sinä olet. Edelleenkään fysiikan lakeja ei voi muuttaa, massa ei vaikuta matkaan. Juuri Sinua varten mainitsin kirjoituksessani oleellisen ja ainoan eroavaisuuden, jarrujen mitoituksen masssan suhteen. Henkilöauton kun pitää pystyä pysähtymään myös huippunopeudesta joka on aivan toista luokkaa kuin rekan nopeudet.

Aloitajan kysymys kuului, vaikuttaako massa ja mikä yleensä vaikuttaa. Eiköhän tuohon tullut jo vastattua.

Mitä tulee koulutukseen, niin eiköhän nuo kaavat kuulu tänä päivänä jo peruskoulun oppimäärään, sillä niiden ratkaisemisessa ei tarvita korkeampaa matematiikkaa derivoimista eli "pitkällä ässällä" laskemista. Toiset vaan ymmärtävät ne ja toiset eivät.

Lue lisää

Ei tuo ole mikään "laki" vaan Coulombin matemaattinen kitkamalli, joka kuvaa kitkaa karkealla tasolla. Jos pääsi ei kestä ympäristöopin kirjaa parempia "fysiinkanoppaita", niin kokeile sitten käytännössä: lataa 400 kg lastia autoon ja vertaa jarrutusmatkoja kuormaamattomaan autoon. Jarrujen teholla ei ole mitään vaikutusta, jos et huippunopeuksia tavoittele.

vs. lukiofyssa kirjoitti:

> Ei vaikuta massa mitään.

Ahaa. Eli täysperävaunuyhdistelmäkin pysähtyy n. 41 m matkalla. Sinun kannattaisi varmaan tehdä ilmoitus virheellisen tiedon jakamisesta mm. tämän aineiston laatineille hölmöille

http://www.rahtarit.fi/pdf/TONNEITTAIN_VASTUUTA_osa3.pdf

Ressukat eivät varmaan ole yhtä korkeasti koulutettuja kuin sinä.

Lue lisää

siispä jälleen kerran käytäntö ja teoria lyö päätään yhteen, saatanan kirjan oppinneet ei ne ikinä opi.
Tosiaan jos täysperävaunullinen rekka täydessä lastissa tekee täysjarrutuksen ja verrataan johonkin henkilöautoon niin molemmat pysähtyy samalla matkalla, vai?

ölkjökljökljökljöklj kirjoitti:

Ei tuo ole mikään "laki" vaan Coulombin matemaattinen kitkamalli, joka kuvaa kitkaa karkealla tasolla. Jos pääsi ei kestä ympäristöopin kirjaa parempia "fysiinkanoppaita", niin kokeile sitten käytännössä: lataa 400 kg lastia autoon ja vertaa jarrutusmatkoja kuormaamattomaan autoon. Jarrujen teholla ei ole mitään vaikutusta, jos et huippunopeuksia tavoittele.

Lue lisää

Miksi yli 2 tonnia painava S-Mersu pysähtyy lyhyemmässä matkassa kuin 1000 kilon painoinen Corolla.
Molemmissa jarrut riittää lukitsemaan pyörät sulalla asphaltilla, päinvastoin kuin paineilmakäyttöiset rumpujarrut niissä täysperävaunuissa tai muissa rekoissa.

fyysikonpoika kirjoitti:

siispä jälleen kerran käytäntö ja teoria lyö päätään yhteen, saatanan kirjan oppinneet ei ne ikinä opi.
Tosiaan jos täysperävaunullinen rekka täydessä lastissa tekee täysjarrutuksen ja verrataan johonkin henkilöautoon niin molemmat pysähtyy samalla matkalla, vai?

Lue lisää

Jos renkaiden kitks on sama, ja jarruteho riittävä.

E.d.K. kirjoitti:

Miksi yli 2 tonnia painava S-Mersu pysähtyy lyhyemmässä matkassa kuin 1000 kilon painoinen Corolla.
Molemmissa jarrut riittää lukitsemaan pyörät sulalla asphaltilla, päinvastoin kuin paineilmakäyttöiset rumpujarrut niissä täysperävaunuissa tai muissa rekoissa.

Lue lisää

Jos et itse tiennyt, niin siinä on todennäköisesti paremmat jarrut, renkaat ja alusta.
Kerro toki, miksi 3 tonnin S-Mersu pysähtyy pidemmässä matkassa kuin 2 tonnin S-Mersu.

ölkjökljökljökljöklj kirjoitti:

Ei tuo ole mikään "laki" vaan Coulombin matemaattinen kitkamalli, joka kuvaa kitkaa karkealla tasolla. Jos pääsi ei kestä ympäristöopin kirjaa parempia "fysiinkanoppaita", niin kokeile sitten käytännössä: lataa 400 kg lastia autoon ja vertaa jarrutusmatkoja kuormaamattomaan autoon. Jarrujen teholla ei ole mitään vaikutusta, jos et huippunopeuksia tavoittele.

Lue lisää

Mikähän se olisi sellainen parempi fysiikan opas, jossa kumotaan tuo johtamani kaava. Oletkos koskaan kuullut energian häviämättömyyden laista? Kyllä ne kaikki tiedossamme olevat fysiikan kaavat ovat fysiikan lakeja. Et kai tosissasi muuta väitä. Kysymyksessä ei ole teorian ja käytännön vertailu. Kaavasta näet, ettei matkaan voi vaikuttaa mikään muu kuin nopeus ja kitkakerroin. Kitkakerroin vaihtelee eri tapauksissa suusresti. Voipi olla esim. 0.6 - 1.0 ja jopa tietyissä tilanteissa yli yhden. Mutta kun kitka ja nopeus oletetaan samoiksi eri tapauksissa niin massa ei voi vaikuttaa matkaan, eihän se enää edes esiinny koko kaavassa. Joten lähdeppä hakemaan muita faktoja jarrutusmatkaeroihin äläkä esitä enää joutavia.

Täpinä kirjoitti:

Mikähän se olisi sellainen parempi fysiikan opas, jossa kumotaan tuo johtamani kaava. Oletkos koskaan kuullut energian häviämättömyyden laista? Kyllä ne kaikki tiedossamme olevat fysiikan kaavat ovat fysiikan lakeja. Et kai tosissasi muuta väitä. Kysymyksessä ei ole teorian ja käytännön vertailu. Kaavasta näet, ettei matkaan voi vaikuttaa mikään muu kuin nopeus ja kitkakerroin. Kitkakerroin vaihtelee eri tapauksissa suusresti. Voipi olla esim. 0.6 - 1.0 ja jopa tietyissä tilanteissa yli yhden. Mutta kun kitka ja nopeus oletetaan samoiksi eri tapauksissa niin massa ei voi vaikuttaa matkaan, eihän se enää edes esiinny koko kaavassa. Joten lähdeppä hakemaan muita faktoja jarrutusmatkaeroihin äläkä esitä enää joutavia.

Lue lisää

Vai olet oikein johtanut kaavan. Todellisuudessa olet toistanut papukaijana, mitä ympäristöopin kirjassa lukee. En usko, että ymmärrät millään selityksellä mitä renkaan ja tien välissä tapahtuu, mutta tuossa eräs asian alkeisiin liittyvä linkki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tire_load_sensitivity

Jos olet asiasta eri mieltä, muokkaa artikkelia tai julkaise oma jossain autoalan tai tieteellisessä lehdessä

0987089708970897 kirjoitti:

Vai olet oikein johtanut kaavan. Todellisuudessa olet toistanut papukaijana, mitä ympäristöopin kirjassa lukee. En usko, että ymmärrät millään selityksellä mitä renkaan ja tien välissä tapahtuu, mutta tuossa eräs asian alkeisiin liittyvä linkki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tire_load_sensitivity

Jos olet asiasta eri mieltä, muokkaa artikkelia tai julkaise oma jossain autoalan tai tieteellisessä lehdessä

Lue lisää

Voin joskus vilkaista paremmalla ajalla linkkiäsi, nyt ei kiinnosta, koska ei liity mitenkään asiaan, eli kysymykseen, vaikuttaako massa. Ei vaikuta. Jos pystyt kumoamaan, niin jatketaan sitten vasta.

Täpinä kirjoitti:

Mikähän se olisi sellainen parempi fysiikan opas, jossa kumotaan tuo johtamani kaava. Oletkos koskaan kuullut energian häviämättömyyden laista? Kyllä ne kaikki tiedossamme olevat fysiikan kaavat ovat fysiikan lakeja. Et kai tosissasi muuta väitä. Kysymyksessä ei ole teorian ja käytännön vertailu. Kaavasta näet, ettei matkaan voi vaikuttaa mikään muu kuin nopeus ja kitkakerroin. Kitkakerroin vaihtelee eri tapauksissa suusresti. Voipi olla esim. 0.6 - 1.0 ja jopa tietyissä tilanteissa yli yhden. Mutta kun kitka ja nopeus oletetaan samoiksi eri tapauksissa niin massa ei voi vaikuttaa matkaan, eihän se enää edes esiinny koko kaavassa. Joten lähdeppä hakemaan muita faktoja jarrutusmatkaeroihin äläkä esitä enää joutavia.

Lue lisää

ellei Täpinä itse. Kaikkien alojen asiantuntija Täpinä on taas ihan itse johtanut oikein kaavan jarrutusmatkan laskemiseksi. Jopa niin pätevästi, että se on sanasta sanaan kopiotu Internetix-nettisivuillekin.

Tuossa se vähän ylempänä löytyy alkuperäisenä Täpinän ihan itse johtamana.

Internetix:
"Liikennefysiikan tehtäväkirjassa sivuilla 16 - 18 käsitellään kitkaa, työtä ja energiaa. Tutkipa näitä tehtäviä. Kirjassa käsitellään jarrutusmatkaa. Siihen päästään parhaiten, kun ajatellaan kitkatyön, joka tasaisella tiellä on

W = Fs = mgs

Tämä työ muuttaa liike-energian Ekin = ½·mv2, lämmöksi. Sentähden voidaan merkitä kitkatyö ja liike-energia yhtä suuriksi.

mgs = ½·mv2

Ratkaistaan tästä s jakamalla tulolla mg (m supistuu pois) ja saadaan

s = v2/2 g

Tästä voidaan laskea jarrutusmatka tasaisella tiellä. "

Voi viulu, ei tuotakaan nyt tiedettäisi, ellei Täpinä olisi sitä meille ihan itse johtanut ja vielä ihan samoin sanankääntein on nettiin lainattu.
Eipä taida näillä palstoilla toista yhtä terävää asiantuntijaa löytyä. Pontius Pilatus on ehkä liki samalla tasolla! ;-D

kissanhännän nostaa kirjoitti:

ellei Täpinä itse. Kaikkien alojen asiantuntija Täpinä on taas ihan itse johtanut oikein kaavan jarrutusmatkan laskemiseksi. Jopa niin pätevästi, että se on sanasta sanaan kopiotu Internetix-nettisivuillekin.

Tuossa se vähän ylempänä löytyy alkuperäisenä Täpinän ihan itse johtamana.

Internetix:
"Liikennefysiikan tehtäväkirjassa sivuilla 16 - 18 käsitellään kitkaa, työtä ja energiaa. Tutkipa näitä tehtäviä. Kirjassa käsitellään jarrutusmatkaa. Siihen päästään parhaiten, kun ajatellaan kitkatyön, joka tasaisella tiellä on

W = Fs = mgs

Tämä työ muuttaa liike-energian Ekin = ½·mv2, lämmöksi. Sentähden voidaan merkitä kitkatyö ja liike-energia yhtä suuriksi.

mgs = ½·mv2

Ratkaistaan tästä s jakamalla tulolla mg (m supistuu pois) ja saadaan

s = v2/2 g

Tästä voidaan laskea jarrutusmatka tasaisella tiellä. "

Voi viulu, ei tuotakaan nyt tiedettäisi, ellei Täpinä olisi sitä meille ihan itse johtanut ja vielä ihan samoin sanankääntein on nettiin lainattu.
Eipä taida näillä palstoilla toista yhtä terävää asiantuntijaa löytyä. Pontius Pilatus on ehkä liki samalla tasolla! ;-D

Lue lisää

kovin moni palstan lukija ei ymmärtänyt mitään noista kaavoista joten aivan sama onko se kopioitu vaiko ei, eikö niin

tarkoitushan on vain jakaa tietoa

asfdghdsasdfgsasdgf kirjoitti:

kovin moni palstan lukija ei ymmärtänyt mitään noista kaavoista joten aivan sama onko se kopioitu vaiko ei, eikö niin

tarkoitushan on vain jakaa tietoa

yleensä lähde mainitaan tai sitten teksti merkitään ainakin lainausmerkkien väliin. Mutta kun on tarve oikein päteä, niin lainataan tekstiä muka omana tuotoksena ja sitten vielä kehutaan johtaneensa kaavan ihan itse.
Tuollaisesta vain paljastuu kirjoittajan oma "asiantuntemus".

ei niin kirjoitti:

yleensä lähde mainitaan tai sitten teksti merkitään ainakin lainausmerkkien väliin. Mutta kun on tarve oikein päteä, niin lainataan tekstiä muka omana tuotoksena ja sitten vielä kehutaan johtaneensa kaavan ihan itse.
Tuollaisesta vain paljastuu kirjoittajan oma "asiantuntemus".

Lue lisää

Eli, kun et nyt laittanut mitään lainauksia siitä, mistä ajatuksesi on peräisin, on pääteltävissä että asiantuntemuksesi on vain "asiantuntemusta"?

Jos joku pystyy näinä päivinä johtamaan uuden fysikaalisen kaavan, onhan se hatunnoston arvoinen suoritus. Tosin en huomannut että kukaan olisi noita sangen yksinkertaisia yhtälöitä väittänyt itse kehittäneensä.....

Sinänsä noiden yhtälöiden kopioiminen ja lähdeviittausten laittaminen lienee lähes yhtä hankalaa kuin se että yhtälölle "2 2" pitäisi hakea lähdeviittaus. Ollaan niin perusjutuissa.

dgsfdsgsdfsdfsdfsf kirjoitti:

Eli, kun et nyt laittanut mitään lainauksia siitä, mistä ajatuksesi on peräisin, on pääteltävissä että asiantuntemuksesi on vain "asiantuntemusta"?

Jos joku pystyy näinä päivinä johtamaan uuden fysikaalisen kaavan, onhan se hatunnoston arvoinen suoritus. Tosin en huomannut että kukaan olisi noita sangen yksinkertaisia yhtälöitä väittänyt itse kehittäneensä.....

Sinänsä noiden yhtälöiden kopioiminen ja lähdeviittausten laittaminen lienee lähes yhtä hankalaa kuin se että yhtälölle "2 2" pitäisi hakea lähdeviittaus. Ollaan niin perusjutuissa.

Lue lisää

"Jos joku pystyy näinä päivinä johtamaan uuden fysikaalisen kaavan, onhan se hatunnoston arvoinen suoritus."

Vaan kun Täpinä pystyy, eikä ollenkaan kainostele sen julkituomista!

niin juuri kirjoitti:

"Jos joku pystyy näinä päivinä johtamaan uuden fysikaalisen kaavan, onhan se hatunnoston arvoinen suoritus."

Vaan kun Täpinä pystyy, eikä ollenkaan kainostele sen julkituomista!

Lue lisää

Jopas nousi haloo yhden kaavan johtamisesta. Ainahan on kysymys kaavan johtamisesta
kun sillä halutaan ratkaista jokin suure. Tässä tapauksessa se oli matka eli s. Sähkötekniikassa, mekaniikassa jne. aina johdetaan kaava josta haluttu asia sijoittamalla lasketaan. Pitäisihän tämä olla tuttua amispojillekin, joita täällä keskusteluissa pyörii n. 40 % kaikista osallistuneista. Kaavahan oli johdettu oikein,
vai väittääkö joku muuta?

Kas kun kukaan ei maininnut, että esimerkki on jo noin 25 vuoden takaa silloisista ylioppilaskirjoituksista ja taisi vielä olla lyhyen matikan lukeneille. Olisiko siinä kenties paljastunut, että Täpinä on "stuidu". Älä pelkää, että opinnot olisivat siihen jääneet.

En tosiaankaan tullut ajatelleeksi, että laskuun 2 2 = 4 pitäisi haalia jotain lähdeteosta, niin kuin joku tuolla osuvasti asian ilmaisi.

Seuraavalla kerralla osallistuessani keskusteluun mainitsen lähdetiedoiksi lapsen lapseni eskarin askartelutunnit. Sillä tasollahan täällä kaikki henkilööni kohdistuvat kommentoijat ovat. Jos se, että satun tietämään ja ymmärtämään asioista, joita harrastan, hiukan enempi kuin "pentuporukka" yleensä täällä ottaa päähän jotakin, niin sitten ottaa vaan.

Kyllä täällä mielestäni ollaan enempi oppimassa kuin pätemässä. Se oppi on vaan osattava siivilöidä kaiken maailman joutavasta. Olen vuosien varrella tallennellut melkoisen määrän harrastuksiani lähellä olevia linkkejä. Sieltä on sitten hyvä sopivassa yhteydessä linkittää niitä tänne, jonkun mielestä päteä.

kissanhännän nostaa kirjoitti:

ellei Täpinä itse. Kaikkien alojen asiantuntija Täpinä on taas ihan itse johtanut oikein kaavan jarrutusmatkan laskemiseksi. Jopa niin pätevästi, että se on sanasta sanaan kopiotu Internetix-nettisivuillekin.

Tuossa se vähän ylempänä löytyy alkuperäisenä Täpinän ihan itse johtamana.

Internetix:
"Liikennefysiikan tehtäväkirjassa sivuilla 16 - 18 käsitellään kitkaa, työtä ja energiaa. Tutkipa näitä tehtäviä. Kirjassa käsitellään jarrutusmatkaa. Siihen päästään parhaiten, kun ajatellaan kitkatyön, joka tasaisella tiellä on

W = Fs = mgs

Tämä työ muuttaa liike-energian Ekin = ½·mv2, lämmöksi. Sentähden voidaan merkitä kitkatyö ja liike-energia yhtä suuriksi.

mgs = ½·mv2

Ratkaistaan tästä s jakamalla tulolla mg (m supistuu pois) ja saadaan

s = v2/2 g

Tästä voidaan laskea jarrutusmatka tasaisella tiellä. "

Voi viulu, ei tuotakaan nyt tiedettäisi, ellei Täpinä olisi sitä meille ihan itse johtanut ja vielä ihan samoin sanankääntein on nettiin lainattu.
Eipä taida näillä palstoilla toista yhtä terävää asiantuntijaa löytyä. Pontius Pilatus on ehkä liki samalla tasolla! ;-D

Lue lisää

Tuossa Sinun sepustuksessasi on vain se ero, ettei se ole oikein, minun johtamani on.
Et ymmärtänyt vieläkään. Mihin hukkasit µ:n? Katsopas nyt peiliin ja ihmettele samalla, millä tasolla itse olet.

Et näköjään pysty edes kopioimaan kun et ymmärrä asiasta mitään, vaan on pakko yrittää jollain lailla päteä ja noin siinä käy.

Täpinä kirjoitti:

Jopas nousi haloo yhden kaavan johtamisesta. Ainahan on kysymys kaavan johtamisesta
kun sillä halutaan ratkaista jokin suure. Tässä tapauksessa se oli matka eli s. Sähkötekniikassa, mekaniikassa jne. aina johdetaan kaava josta haluttu asia sijoittamalla lasketaan. Pitäisihän tämä olla tuttua amispojillekin, joita täällä keskusteluissa pyörii n. 40 % kaikista osallistuneista. Kaavahan oli johdettu oikein,
vai väittääkö joku muuta?

Kas kun kukaan ei maininnut, että esimerkki on jo noin 25 vuoden takaa silloisista ylioppilaskirjoituksista ja taisi vielä olla lyhyen matikan lukeneille. Olisiko siinä kenties paljastunut, että Täpinä on "stuidu". Älä pelkää, että opinnot olisivat siihen jääneet.

En tosiaankaan tullut ajatelleeksi, että laskuun 2 2 = 4 pitäisi haalia jotain lähdeteosta, niin kuin joku tuolla osuvasti asian ilmaisi.

Seuraavalla kerralla osallistuessani keskusteluun mainitsen lähdetiedoiksi lapsen lapseni eskarin askartelutunnit. Sillä tasollahan täällä kaikki henkilööni kohdistuvat kommentoijat ovat. Jos se, että satun tietämään ja ymmärtämään asioista, joita harrastan, hiukan enempi kuin "pentuporukka" yleensä täällä ottaa päähän jotakin, niin sitten ottaa vaan.

Kyllä täällä mielestäni ollaan enempi oppimassa kuin pätemässä. Se oppi on vaan osattava siivilöidä kaiken maailman joutavasta. Olen vuosien varrella tallennellut melkoisen määrän harrastuksiani lähellä olevia linkkejä. Sieltä on sitten hyvä sopivassa yhteydessä linkittää niitä tänne, jonkun mielestä päteä.

Lue lisää

"Olisiko siinä kenties paljastunut, että Täpinä on "stuidu". Älä pelkää, että opinnot olisivat siihen jääneet."

Kyllähän tuo toditus pätevältä kuulostaa, mutta jo pelkkä ylioppilaskin osaa kirjoittaa vierasperäiset nimet ja sivistyssanat oikein. Täpinän arkumentointi kuulostaa lähinnä amispohjaiselta.

vähän kyllä pelottaa kirjoitti:

"Olisiko siinä kenties paljastunut, että Täpinä on "stuidu". Älä pelkää, että opinnot olisivat siihen jääneet."

Kyllähän tuo toditus pätevältä kuulostaa, mutta jo pelkkä ylioppilaskin osaa kirjoittaa vierasperäiset nimet ja sivistyssanat oikein. Täpinän arkumentointi kuulostaa lähinnä amispohjaiselta.

Lue lisää

Voi Sinua reppanaa. Kyllä meillä päin "ylioppineita" sanottiin stuiduiksi ja sanotaan vieläkin.
Lankesit omaan kuoppaasi, kun et "arkumentoinut" lainnausmerkeissä. Nyt joku voi luulla, että kirjoitit vahingossa väärin.

Muuten, pyydä minua seuraavalla kertaa sitomaan Sinut siihen karjapuskuriin, niin päästään palstalla vihdoinkin "paskasta" eroon.

fyysikonpoika kirjoitti:

siispä jälleen kerran käytäntö ja teoria lyö päätään yhteen, saatanan kirjan oppinneet ei ne ikinä opi.
Tosiaan jos täysperävaunullinen rekka täydessä lastissa tekee täysjarrutuksen ja verrataan johonkin henkilöautoon niin molemmat pysähtyy samalla matkalla, vai?

Lue lisää

...että ei mene jakeluun.

-rekan pidempi jarrutusmatka ei johdu massasta vaan muista tekijoistä:


-tällaisia ovat esim. renkaan ominaisuudet, eli yhtä hyvää kitkaa ei saada painavan auton renkaisiin
-ilmajarrut ovat hitaammat reagoimaan
-massan hallittavuus perävaunullisessa yhdistelmässä on vaikeampaa
-jarrutehon jakauma auton painoon (ettei perä lähde heittelehtimään)
-jne.

Kyllähän ilmanvastuskin vaikuttaa käytännössä, mutta häviävän vähän jos ei lasketa mukaan kiihdytysautojen jarruvarjoja. Ilmanvastus on varmasti suurempi isolla säiliörekalla kuin linjakkalla urheiluautolla. Pysähtyykö siis rekka suuresta nopeudesta lyhemmällä matkalla kun siinä on suurempi ilmanvastus. Haloo!

riemuvoitto kirjoitti:

Kyllähän ilmanvastuskin vaikuttaa käytännössä, mutta häviävän vähän jos ei lasketa mukaan kiihdytysautojen jarruvarjoja. Ilmanvastus on varmasti suurempi isolla säiliörekalla kuin linjakkalla urheiluautolla. Pysähtyykö siis rekka suuresta nopeudesta lyhemmällä matkalla kun siinä on suurempi ilmanvastus. Haloo!

Lue lisää

Eikö renkaiden määrä vaikuta, kun rekassa on monta rengasta ni matka venyy, sitten tulee henkilöauto ja paras on moottoripyörä kun siin on vaan kaksi rengasta. Yx pyöränen olis varmaan paras.

ewthewergerg kirjoitti:

Eikö renkaiden määrä vaikuta, kun rekassa on monta rengasta ni matka venyy, sitten tulee henkilöauto ja paras on moottoripyörä kun siin on vaan kaksi rengasta. Yx pyöränen olis varmaan paras.

Lue lisää

Esmer. junissa on kamalasti pyöriä,, niin ei ne meinaa pysähtyä millään alle puolen kilometrin.

riemuvoitto kirjoitti:

Kyllähän ilmanvastuskin vaikuttaa käytännössä, mutta häviävän vähän jos ei lasketa mukaan kiihdytysautojen jarruvarjoja. Ilmanvastus on varmasti suurempi isolla säiliörekalla kuin linjakkalla urheiluautolla. Pysähtyykö siis rekka suuresta nopeudesta lyhemmällä matkalla kun siinä on suurempi ilmanvastus. Haloo!

Lue lisää

Ei kannata verrata omenoita päärynöihin. Sen sijaan kevyempi urheilu-auto pysähtyy lyhyemmällä matkalla suuresta nopeudesta kuin raskas vastaava.

Ylipaino kirjoitti:

Ei kannata verrata omenoita päärynöihin. Sen sijaan kevyempi urheilu-auto pysähtyy lyhyemmällä matkalla suuresta nopeudesta kuin raskas vastaava.

miten se ilmanvastus tuohon vaikuttaa? Jos pää on puuta, niin ei siinä auta ylipainokaan!

riemuvoitto kirjoitti:

Kyllähän ilmanvastuskin vaikuttaa käytännössä, mutta häviävän vähän jos ei lasketa mukaan kiihdytysautojen jarruvarjoja. Ilmanvastus on varmasti suurempi isolla säiliörekalla kuin linjakkalla urheiluautolla. Pysähtyykö siis rekka suuresta nopeudesta lyhemmällä matkalla kun siinä on suurempi ilmanvastus. Haloo!

Lue lisää

> Kyllähän ilmanvastuskin vaikuttaa käytännössä, mutta häviävän vähän

Et ole tainnut koskaan olla ulkona tuulisella säällä? Tai kokeile pistää pää ulos ikkunasta 150 km/h nopeudessa. Siinä voit miettiä ilmanvastuksen vaikutusta samalla kun kaivelet hampaidesi paikkoja kurkun perukoilta...

Taisi olla provo? Rekkakommentti paljasti. Ihan noin tyhmät heitot eivät mene läpi edes tällä foorumilla. :)

kerrot vielä kirjoitti:

miten se ilmanvastus tuohon vaikuttaa? Jos pää on puuta, niin ei siinä auta ylipainokaan!

Nopea laskuesimerkki.

Ferrari 599GTB: Max teho 456kW ja huippunopeus 330km/h -> vastus huippunopeudessa 5 kN, kytännössä kokonaan ilmanvastusta. Pelkkä jarrutusvoima märällä asfaltilla kitkakertoimen ollessa 0,6 on noin 7,5kN Kun jarru painetaan pohjaan huippunopeudesta, on hidastava voima yhteensä 12,5kN (kiinnostuksen puutteen vuoksi laskelmassa ei ole huomioitu downforce yms.)

Jos auton massa tuplataan, tuplaantuu myös liike-energia. Kuitenkin jarruttava kokonaisvoima huippunopeudesta on 20kN, eli vain 60% suurempi alussa kuin kevyemmällä autolla, eron pienentyessä samalla kun vauhti hidastuu.

Helppona johtopäätöksenä voidaan todeta, että koska kevyemmän auton kineettistä energiaa muutetaan lämmöksi suhteessa energian määrään suuremmalla teholla kuin raskaammaan auton, niin kevyempi auto pysähtyy nopeammin.

Renkaan leveys vaikuttaa huomattavasti jarrutusmatkaan, mikäli se esimerkiksi aiheuttaa vesiliirron. Tai testit olisi voinut tehdä hiekoitetulla tieosuudella, jolla pk-seudulla käytännössä paljon ajellaan talvella... Tai vaikka lumisella tiellä.

Mikäli rengas saa kunnon kosketuksen asfalttiin, ei leveys vaikuta.

Ai niin, jos rengas ei kestä jarrutuksesta syntyviä voimia, jarrutusmatka kyllä pitenee huomattavasti.

Ei kukaan ole väittänyt, ettei massa koskaan vaikuta kitkakertoimeen! Sensijaan on väitetty, että jos nopeus ja kitkakerroin ovat samoja niin massalla ei ole vaikutusta.

seipäistä... kirjoitti:

Ei kukaan ole väittänyt, ettei massa koskaan vaikuta kitkakertoimeen! Sensijaan on väitetty, että jos nopeus ja kitkakerroin ovat samoja niin massalla ei ole vaikutusta.

Ihan mielenkiintoinen aihe, johon on saatu haastavia väitteitä ja todisteluja fysiikanlaista, ok

Massalla ei ole vaikutusta , jos, huom jos, vertailuolosuhteet on identtiset, renkaiden ominaisuudet pysyvät samana, siis kestää lisääntyvän massan, renkaiden kosketuspinta-ala on sama, kitkapinnassa ei tapahdu muutosta ( kumi sulaa asfaltilla, tai jää muodostaa vesipatjan ) Jarrujen tehon oletan riittävän, joten en ota sitä huomioon.

Myöskin lukkiintumaton jarrujärjestelmä vaikuttaa yhtälöön, joskus jarrutusmatkaa pidentäen tai lyhentäen, riippuen edellä mainituista seikoista.

Mutta käytäntö ei ole sama kuin teoria, massan lisääntyessä renkaiden ominaisuudet huononevat, jolloin kitkakerroin muuttuu.

Pääsääntöisesti pienillä massan muutoksilla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan, suuret massan lisäykset pidentävät jarrutusmatkaa ja ehkä optimi lisäykset massassa lyhentävät, johtuen juuri edellä mainituista seikoista

Toki painovoiman muutokset pitää huomioida. Mitenkäs se kaava menikään... 1/(1-sqr(c2-t2)) tai jotain sinnepäin. Siis suhteellisuusteoriastahan tuo tulee... Noh, ehkä nyt voidaan autoista puhuessa approksimoida se aina yhteen geehen?

Sitten kyllä tipahdin kärryiltä, kun aloit heittelemään noita saman materiaalin pintoja. Selitätkö vitsin?

The_Rat kirjoitti:

Toki painovoiman muutokset pitää huomioida. Mitenkäs se kaava menikään... 1/(1-sqr(c2-t2)) tai jotain sinnepäin. Siis suhteellisuusteoriastahan tuo tulee... Noh, ehkä nyt voidaan autoista puhuessa approksimoida se aina yhteen geehen?

Sitten kyllä tipahdin kärryiltä, kun aloit heittelemään noita saman materiaalin pintoja. Selitätkö vitsin?

Lue lisää

tippunut kärryiltä jo ammoisia aikoja sitten.

eikä ihme kirjoitti:

tippunut kärryiltä jo ammoisia aikoja sitten.

"Rat" on tietenkin ulkona kuin lumiukko kun käsitellään vähän vaikeimpia asioita kuin mitä hän pystyy liikenneopuksesta lunttaamaan ja omia tulkintoja johdattelemaan, onhan se näillä palstoilla tullut hyvin tutuksi. Mutta asiaan vedäppä "Rat" esiin väittämä joka kumoaa minun kirjoituksen, siihen ei riitä sinun johdattelut vaan faktat.

MA kirjoitti:

"Rat" on tietenkin ulkona kuin lumiukko kun käsitellään vähän vaikeimpia asioita kuin mitä hän pystyy liikenneopuksesta lunttaamaan ja omia tulkintoja johdattelemaan, onhan se näillä palstoilla tullut hyvin tutuksi. Mutta asiaan vedäppä "Rat" esiin väittämä joka kumoaa minun kirjoituksen, siihen ei riitä sinun johdattelut vaan faktat.

Lue lisää

järjellä niin matka (m) ja massa (m) kumoavat toisensa, silloin ei ole millään mitään merkitystä, tämä on uusi teoria joka hyvinkin pitkälti pitänee paikkkansa. Eroavia mielipiteitä ei sallita. Ratit sun muut teoreetikot saavat pitää nokkansa kiinni.

MA kirjoitti:

"Rat" on tietenkin ulkona kuin lumiukko kun käsitellään vähän vaikeimpia asioita kuin mitä hän pystyy liikenneopuksesta lunttaamaan ja omia tulkintoja johdattelemaan, onhan se näillä palstoilla tullut hyvin tutuksi. Mutta asiaan vedäppä "Rat" esiin väittämä joka kumoaa minun kirjoituksen, siihen ei riitä sinun johdattelut vaan faktat.

Lue lisää

> Mutta asiaan vedäppä "Rat" esiin väittämä joka kumoaa minun kirjoituksen

En aio edes yrittää. Oli sen verran ufo... :)
Minä pysyn täällä maassa, missä painovoima on suurin piirtein vakio, ettei tarvitse sen muutoksia sentään huomioida jarrutusmatkaa miettiessä.

The_Rat kirjoitti:

> Mutta asiaan vedäppä "Rat" esiin väittämä joka kumoaa minun kirjoituksen

En aio edes yrittää. Oli sen verran ufo... :)
Minä pysyn täällä maassa, missä painovoima on suurin piirtein vakio, ettei tarvitse sen muutoksia sentään huomioida jarrutusmatkaa miettiessä.

Lue lisää

Hyvä, että ymmärrät olla puuttumatta asiaan josta et mitään ymmärrä.

Painovoiman muutoksia ? ufo , onkohan sulla edes kansakoulun fysiikan tietämystä ?

The_Rat kirjoitti:

Toki painovoiman muutokset pitää huomioida. Mitenkäs se kaava menikään... 1/(1-sqr(c2-t2)) tai jotain sinnepäin. Siis suhteellisuusteoriastahan tuo tulee... Noh, ehkä nyt voidaan autoista puhuessa approksimoida se aina yhteen geehen?

Sitten kyllä tipahdin kärryiltä, kun aloit heittelemään noita saman materiaalin pintoja. Selitätkö vitsin?

Lue lisää

Tosta vaan muistelit, että mitenkäs se menikään se suhteellisuusteoria...
Kyllä approksimoisin, että heti Einsteinista seuraava !!

MA kirjoitti:

Hyvä, että ymmärrät olla puuttumatta asiaan josta et mitään ymmärrä.

Painovoiman muutoksia ? ufo , onkohan sulla edes kansakoulun fysiikan tietämystä ?

> onkohan sulla edes kansakoulun fysiikan tietämystä ?

Ei ole, kävin kouluni pitkälti 80- ja 90- luvuilla. Ihan peruskoulu lukio vähän harrastusta.

Tässä kuitenkin kansantajuinen artikkeli painovoimaan. Voinet miettiä, millaisia muutoksia siinä tulisi esiintyä, että se jarrutusmatkaan vaikuttaisi - tai lähinnä, miten nuo muutokset oikein tapahtuisivat (joo - teoriassa raskaampi auto vetää maapalloa puoleensa kovempaa kuin kevyempi, muttei taida ihan olla mittatarkkuuden rajoissa tämä efekti).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Painovoima

sää oot v i i s a s kirjoitti:

Tosta vaan muistelit, että mitenkäs se menikään se suhteellisuusteoria...
Kyllä approksimoisin, että heti Einsteinista seuraava !!

Itse asiassa Lorenzon (vai miten se nyt kirjoitettiin) muunnosta tuossa haeskelin. Jäi mieleen eräästä kirjasta aikoinaan (Tau Nolla, kovan scifin peruskamaa).

Einsteinista seuraava... Joo, miksei. Kumpaan suuntaan?

The_Rat kirjoitti:

Itse asiassa Lorenzon (vai miten se nyt kirjoitettiin) muunnosta tuossa haeskelin. Jäi mieleen eräästä kirjasta aikoinaan (Tau Nolla, kovan scifin peruskamaa).

Einsteinista seuraava... Joo, miksei. Kumpaan suuntaan?

Lue lisää

Alenevaa polvea =D

The_Rat kirjoitti:

> onkohan sulla edes kansakoulun fysiikan tietämystä ?

Ei ole, kävin kouluni pitkälti 80- ja 90- luvuilla. Ihan peruskoulu lukio vähän harrastusta.

Tässä kuitenkin kansantajuinen artikkeli painovoimaan. Voinet miettiä, millaisia muutoksia siinä tulisi esiintyä, että se jarrutusmatkaan vaikuttaisi - tai lähinnä, miten nuo muutokset oikein tapahtuisivat (joo - teoriassa raskaampi auto vetää maapalloa puoleensa kovempaa kuin kevyempi, muttei taida ihan olla mittatarkkuuden rajoissa tämä efekti).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Painovoima

Lue lisää

Mitä miettimistä tuossa nyt on, en ymmärrä tuota rönsyilyä ja selityksiä. Sama g siinä matkan kaavassa esiintyy kaikissa verrattavissa tapauksissa, olipa se mikä hyvänsä.

Viimeisessä lauseessa piti lukea massa, eikä "matka"

00001112 kirjoitti:

Viimeisessä lauseessa piti lukea massa, eikä "matka"

" massan lisääntymisen myötä lisääntyy myös kitka, kuitenkaan kitka ei lisäänny normaalisti niin paljoa, että auton pysähtyminen nopeutuisi kun massaa lisätään, vaan päinvastoin. "

Aika laveaa oletusta ja vieläpä päin persettä.

Joillakin alustoilla(jää) pintapaine pienentää kitkakerrointa, mutta yleensä elastisilla tai muuten pehmeillä (kumi , alumiini) pintapaine voi lisätä kitkakerrointa tiettyyn rajaan asti.

Jos kitkakerroin on sama, niin voit lukea edeltä moneen kertaan esitetyn tosiasian massan vaikutuksesta, ja ymmärrät että ei se massa yksin vaikuta liikkeen muutoksiin, vaan ainoastaan massan ja vaikuttavan voiman suhde.

Kirjoitusvirhhe.. kirjoitti:

" massan lisääntymisen myötä lisääntyy myös kitka, kuitenkaan kitka ei lisäänny normaalisti niin paljoa, että auton pysähtyminen nopeutuisi kun massaa lisätään, vaan päinvastoin. "

Aika laveaa oletusta ja vieläpä päin persettä.

Joillakin alustoilla(jää) pintapaine pienentää kitkakerrointa, mutta yleensä elastisilla tai muuten pehmeillä (kumi , alumiini) pintapaine voi lisätä kitkakerrointa tiettyyn rajaan asti.

Jos kitkakerroin on sama, niin voit lukea edeltä moneen kertaan esitetyn tosiasian massan vaikutuksesta, ja ymmärrät että ei se massa yksin vaikuta liikkeen muutoksiin, vaan ainoastaan massan ja vaikuttavan voiman suhde.

Lue lisää

"Aika laveaa oletusta ja vieläpä päin persettä."

Kannattaa kokeilla käytännössä vaikka jäätiköllä, asvaltilla ja hiekalla: tyhjä auto vs täynnä ihmisiä ja tavaroita oleva auto ja 100km/h nopeudesta jarrutus. Voin lyödä vetoa, että jarrutusmatka muuttuu massan muuttuessa näissä tilanteissa.

"Joillakin alustoilla(jää) pintapaine pienentää kitkakerrointa, mutta yleensä elastisilla tai muuten pehmeillä (kumi , alumiini) pintapaine voi lisätä kitkakerrointa tiettyyn rajaan asti."

Aika mielenkiintoinen oletus. Kyllä ihan varmasti kitkakerroin kasvaa pintapaineen lisääntyessä, olipa alusta mikä tahansa. Sinun ajattelutavalla, kun massaa lisätään tarpeeksi ei ole enää ollenkaan kitkaa tien ja renkaan välissä

"Jos kitkakerroin on sama, niin voit lukea edeltä moneen kertaan esitetyn tosiasian massan vaikutuksesta, ja ymmärrät että ei se massa yksin vaikuta liikkeen muutoksiin, vaan ainoastaan massan ja vaikuttavan voiman suhde. "

Jos vaikuttava voima ei muutu, mutta siihen verrattava massa muuttuu, niin eikö mielestäsi silloin myös voiman ja massan välinen suhde muutu? Jotain järkeä noihin väitteisiin...

00001112 kirjoitti:

"Aika laveaa oletusta ja vieläpä päin persettä."

Kannattaa kokeilla käytännössä vaikka jäätiköllä, asvaltilla ja hiekalla: tyhjä auto vs täynnä ihmisiä ja tavaroita oleva auto ja 100km/h nopeudesta jarrutus. Voin lyödä vetoa, että jarrutusmatka muuttuu massan muuttuessa näissä tilanteissa.

"Joillakin alustoilla(jää) pintapaine pienentää kitkakerrointa, mutta yleensä elastisilla tai muuten pehmeillä (kumi , alumiini) pintapaine voi lisätä kitkakerrointa tiettyyn rajaan asti."

Aika mielenkiintoinen oletus. Kyllä ihan varmasti kitkakerroin kasvaa pintapaineen lisääntyessä, olipa alusta mikä tahansa. Sinun ajattelutavalla, kun massaa lisätään tarpeeksi ei ole enää ollenkaan kitkaa tien ja renkaan välissä

"Jos kitkakerroin on sama, niin voit lukea edeltä moneen kertaan esitetyn tosiasian massan vaikutuksesta, ja ymmärrät että ei se massa yksin vaikuta liikkeen muutoksiin, vaan ainoastaan massan ja vaikuttavan voiman suhde. "

Jos vaikuttava voima ei muutu, mutta siihen verrattava massa muuttuu, niin eikö mielestäsi silloin myös voiman ja massan välinen suhde muutu? Jotain järkeä noihin väitteisiin...

Lue lisää

Asia on älyttömän yksiselitteinen. Kun järvi jäätyy ja on kiiltävä pinta siinä.
Heittäkää kaks lekaa menemään jäälle. Toinen painaa kaks kiluva ja toinen neljä .Niin tämä joka paino neljä kiluva mennee kymmenen metriä pitemmälle.
Että ei siihen tarvii ylioppilastutkintoa.

Hohhai kirjoitti:

Asia on älyttömän yksiselitteinen. Kun järvi jäätyy ja on kiiltävä pinta siinä.
Heittäkää kaks lekaa menemään jäälle. Toinen painaa kaks kiluva ja toinen neljä .Niin tämä joka paino neljä kiluva mennee kymmenen metriä pitemmälle.
Että ei siihen tarvii ylioppilastutkintoa.

Lue lisää

Näin juuri.
Kysymys oli: "Vaikuttaako auton massa jarrutusmatkaan?"
Siinnä ei paljoa tosipaikan tullen kerkeä suhteellisuusteorioita miettimää, jos tulee äkkijarrutus. Jokaisen jolla jokin ajokortti on, pitäisi tajuta, että jos auton massaa kasvatetaan, lisääntyy käytännössä jarrutusmatka, ja ajo-ominaisuudet heikkenevät.

00001112 kirjoitti:

"Aika laveaa oletusta ja vieläpä päin persettä."

Kannattaa kokeilla käytännössä vaikka jäätiköllä, asvaltilla ja hiekalla: tyhjä auto vs täynnä ihmisiä ja tavaroita oleva auto ja 100km/h nopeudesta jarrutus. Voin lyödä vetoa, että jarrutusmatka muuttuu massan muuttuessa näissä tilanteissa.

"Joillakin alustoilla(jää) pintapaine pienentää kitkakerrointa, mutta yleensä elastisilla tai muuten pehmeillä (kumi , alumiini) pintapaine voi lisätä kitkakerrointa tiettyyn rajaan asti."

Aika mielenkiintoinen oletus. Kyllä ihan varmasti kitkakerroin kasvaa pintapaineen lisääntyessä, olipa alusta mikä tahansa. Sinun ajattelutavalla, kun massaa lisätään tarpeeksi ei ole enää ollenkaan kitkaa tien ja renkaan välissä

"Jos kitkakerroin on sama, niin voit lukea edeltä moneen kertaan esitetyn tosiasian massan vaikutuksesta, ja ymmärrät että ei se massa yksin vaikuta liikkeen muutoksiin, vaan ainoastaan massan ja vaikuttavan voiman suhde. "

Jos vaikuttava voima ei muutu, mutta siihen verrattava massa muuttuu, niin eikö mielestäsi silloin myös voiman ja massan välinen suhde muutu? Jotain järkeä noihin väitteisiin...

Lue lisää

" Kyllä ihan varmasti kitkakerroin kasvaa pintapaineen lisääntyessä, olipa alusta mikä tahansa. "

Mitäs jos opeteltas ensin edes peruskäsitteet !

Kitkakerroin ei ole sama kuin kitkavoima, mutta asia taitaa olla vähän liian vaikea joidenkin ymmärtää.