Hybridi vastaan Ekodiesel

Uusimmassa Tuulilasin vertailussa (15/2010) Toyota Auris HSD 1.8 Linea Sol Plus nappasi voiton Volkswagen Golf 1.6 TDI 77 kW Bluemotion Highline DSG dieseliltä. Hybridi sopii paremmin kaupunkiin, diesel taas maantielle. Vertailuperusteena taloudellisuus, ympäristö ja suorituskyky.
38917
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 38

Vanhimmat

Ei dieselit pärjää nykypäivän tehoelektroniikalle ja huippuhyötysuhteen omaaville sähkömoottoreille. Hybridien bensamoottoritkin ovat vain väliaikaisia kunnes akkuteknologia kehittyy pidemmälle. Testituloskin kertoo että tänä päivänä hybridi on jo parempi valintaa ja akkutekniikan kehittyessä hybridi/sähköautot vain kasvattavat eroaan dieseleihin niin suorituskyvyssä kuin ekologisuudessakin.

Äänestä
  • Ei ne akut kehity koskaan niin paljon että sähköautosta tulisi käyttökelpoinen.

    Äänestä

  • Eikä akut pärjää missään suhteessa yksinkertaiselle nestepolttoaineen säiliölle... hinta, kapasiteetti, toimintavarmuus. Alkaa vähän epäilyttää että voiko akkutekniikka koskaan kehittyä riittäväksi ajoneuvokäyttöön, vai pitääkö asia toteuttaa ihan jollain uudella tavalla.

    Äänestä

  • eikä myöskään kirjoitti:

    Eikä akut pärjää missään suhteessa yksinkertaiselle nestepolttoaineen säiliölle... hinta, kapasiteetti, toimintavarmuus. Alkaa vähän epäilyttää että voiko akkutekniikka koskaan kehittyä riittäväksi ajoneuvokäyttöön, vai pitääkö asia toteuttaa ihan jollain uudella tavalla.

    Joillekkin landepaukuille ei varmaan koskaan, mutta 95% kaupungissa, tai kaupunkien lähitaajamissa asuvista pärjäisi sähköautolla. Jos kerran vuodessa lähtee sinne kanarialle, saa säästyneillä polttoainekuluilla helposti vuokrattua vaikka kahteen kertaan autot siirtymiseen lentokentälle. Akut eivät siis ole todellinen ongelma, vaan uutuuden viehätyksen ylihinnoittelu.

    Äänestä

  • sähköauto riittää kirjoitti:

    Joillekkin landepaukuille ei varmaan koskaan, mutta 95% kaupungissa, tai kaupunkien lähitaajamissa asuvista pärjäisi sähköautolla. Jos kerran vuodessa lähtee sinne kanarialle, saa säästyneillä polttoainekuluilla helposti vuokrattua vaikka kahteen kertaan autot siirtymiseen lentokentälle. Akut eivät siis ole todellinen ongelma, vaan uutuuden viehätyksen ylihinnoittelu.

    Kunhan sähköautojen tuotantosarjat pitenevät, laskee hintakin. Eihän noissa akkujenkaan hinnoissa ole tällähetkellä kuin lähinnä ilmaa.
    Toi uusi Nissan täyssähkö on todella lupaava ja voi toimia päänavaajana sähköauton läpimurrossa.

    Äänestä

  • sähköauto riittää kirjoitti:

    Joillekkin landepaukuille ei varmaan koskaan, mutta 95% kaupungissa, tai kaupunkien lähitaajamissa asuvista pärjäisi sähköautolla. Jos kerran vuodessa lähtee sinne kanarialle, saa säästyneillä polttoainekuluilla helposti vuokrattua vaikka kahteen kertaan autot siirtymiseen lentokentälle. Akut eivät siis ole todellinen ongelma, vaan uutuuden viehätyksen ylihinnoittelu.

    Missä sä lataat kaupungissa sähköauton? Omakotitalossa latauspaikan saa järjestettyä, mutta kaupungissa ei onnistu laajemmassa mittakaavassa kovin helposti.

    Kyllä on niin paljon kiviä sähköauton reitillä että ei ne ihan äkkiä ala yleistyä.

    Äänestä

Että se kannattaa. Ja enämpi kuluttavaan autoon sopii diesel myös.

Äänestä

Tekniikan Maailmassa 14 / 1967 on koeajettu Wartburg.
Sen kulutus on kilpailukykyinen verrattuna nykyisiin maastokelpoisiin rungollisiin autoihin:
40 km/h, 5,8 l/100km Moni nykyinen tasokkaampi auto ei loista kulutuskäyrien mukaan.
80 km/h, 6,6 l/100km Moottoritienopeuksissa kulutuskäyrä nousee kuten nykyisissä tila-autoissa.
120 km/h, 11 litraa sadalla. Vauhti rankaisee myös sähköauton ajosuoritetta.

"Ensivaikutelma ja lopullinen käsitys poikkeavat suuresti toisistaan. Paranee ajokilometrien myötä.
Parhaimmillaan Wartburg on lyhyen matkan liikenteessä huonoilla mutkikkailla teillä.
(Kevyt moottori lämpenee pienellä energialla, erityisesti kylmäkulutus on 2-tahtisessa pieni.
Näin talvella tiet ovat kuoppaisia. Kaupungin kivikadut eivät aiheuta kevyellä autolla rengasmelua.)
Tien töyssyt jousitus nielaisee mukavasti eikä vankkarakenteinen kori kitise ja natise.
Auton hinnan (6 960 mk) huomioon ottaen istuimet ovat poikkeuksellisen hyvät ja varustetaso kohtalainen.
Kuljetuskyky riittää suurellekin perheelle. (Lattia on tasainen, ei keskitunnelia. Suuri tavaratila.)
Kun jälleenmyyntiarvo teknisistä syistä huolimatta alenee melko nopeasti,
kannattaa Warburgia pitää kauan. (On kestävän kehityksen mukaista.)
Kokonaissuunnittelun kannalta auto on erittäin sopiva syrjäisiin oloihin,
missä huollot ja pikkukorjaukset joudutaan tekemään itse.
Siellä uskomme Warburgin tuottava pitkäaikaisen ilon omistajalleen."

Wartburg-aikana ei ollut nykyisenkaltaisia teknisiä ongelmia.
Mieluummin ostaa vanhan Warren, kuin nykyeletromekaniikan vanhana.

Viimeisimmän teknologian varsinaiset kaupunkiajoneuvot, eurooppalaiset 2-tahtiset moposkootterit
pääsevat kulutuslukemissaan (3- 6 l/100km) lähelle DDR-luokan suurperheautoa. Hajukin on sama.

Kokonaistaloudellisuus ja elinkaaren päästöt ovat nykyisin huonosti huomioon otettu.

Äänestä
  • noita hybridejä, samoin kuin muitakaan nykyautoja on suunniteltu kovin pitkäikäiseen käyttöön.
    Pari kolme vuotta ja paaliin, näin ovat autotehtaat laskeneet.
    Ja Suomen aivottomat poliitikot ovat samaa mieltä vaikka meillä ei juurikaan omaa autoteollisuutta olekkaan.

    Äänestä

  • 9+13 kirjoitti:

    noita hybridejä, samoin kuin muitakaan nykyautoja on suunniteltu kovin pitkäikäiseen käyttöön.
    Pari kolme vuotta ja paaliin, näin ovat autotehtaat laskeneet.
    Ja Suomen aivottomat poliitikot ovat samaa mieltä vaikka meillä ei juurikaan omaa autoteollisuutta olekkaan.

    Hybridiautot kestävät kauemmin kuin tavalliset bensa ja diesel autot.
    Syy siihen on niiden tekniikassa, esim. lähtökiihdytyksessä sähkömoottori hyvin vääntävänä antaa hyvän tehon heti aluksi. Kytkin ja jarrut eivät rasitu samalla tapaa, kuin perinteisissä. Autohan käyttää jarrusta ja moottorijarrusta saamansa tehon oikein, eli lataa akkuja.
    Mitä sitten tulee akkujen kestoon, se ei ole ongelma, ei myöskään niiden paino. Esim. Honda Insightin akut painalvat 38 kg. Moni pitää tuon verran jatkuvasti tavaratilassa tavaraa, - jostain syystä. Tai roikuttaa vetokoukkua, paino n.20 kg. Moni myös on lihottanut istenä tuonverran ylipainoiseksi;))))

    Äänestä

  • hybridi/nykyaika kirjoitti:

    Hybridiautot kestävät kauemmin kuin tavalliset bensa ja diesel autot.
    Syy siihen on niiden tekniikassa, esim. lähtökiihdytyksessä sähkömoottori hyvin vääntävänä antaa hyvän tehon heti aluksi. Kytkin ja jarrut eivät rasitu samalla tapaa, kuin perinteisissä. Autohan käyttää jarrusta ja moottorijarrusta saamansa tehon oikein, eli lataa akkuja.
    Mitä sitten tulee akkujen kestoon, se ei ole ongelma, ei myöskään niiden paino. Esim. Honda Insightin akut painalvat 38 kg. Moni pitää tuon verran jatkuvasti tavaratilassa tavaraa, - jostain syystä. Tai roikuttaa vetokoukkua, paino n.20 kg. Moni myös on lihottanut istenä tuonverran ylipainoiseksi;))))

    Priuksessa ei ole kytkintä, ei erillistä starttia, ei laturia eikä vaihdelaatikkoa, joten voi hyvin pitääpaikkansa.
    Elikkäs tekniikka on suroastaan ääliöyksinkertaista jota ohjaa pirullisen monimutkainen ohjelmisto.

    Äänestä

  • 80 luvun alkupuoliskolla ammatti koulussa niin yhdellä tyypillä oli melkein uusi warre itsellä vm 72 ke20 corolla eli 12v vanha, kun oli eenepi kuin -10C pakkasta warr ei enää käynnistynyt, tarvittiin avukis käynnistyskaapeleita ja bensaa kaadettiin kaasariin. Virtaa annin omasta ke20:stä joka muuten lähti käyntiin aian eka startilla, sinä aikana kun se auto minulla oli n väiln 150-250 tkm.

    Äänestä

  • gugiuiru kirjoitti:

    80 luvun alkupuoliskolla ammatti koulussa niin yhdellä tyypillä oli melkein uusi warre itsellä vm 72 ke20 corolla eli 12v vanha, kun oli eenepi kuin -10C pakkasta warr ei enää käynnistynyt, tarvittiin avukis käynnistyskaapeleita ja bensaa kaadettiin kaasariin. Virtaa annin omasta ke20:stä joka muuten lähti käyntiin aian eka startilla, sinä aikana kun se auto minulla oli n väiln 150-250 tkm.

    Hypriidi ja säköautohöpöttäjille muistutukseksi. Kaikesta maailan öjystä käytetään 70% liikenteeseen.
    Jos se energiatarve korvataan sähköllä niin arvatkaa mitä? Maapallolla pitäisi olla 14000 kpl tämän hetkisen kokoisia ydinvoimaloita, mitä nyt on olemassa 1200. Että se siitä säköauton pelastuksesta. Akkuteknologia ei ole ongelma vaan se, mistä ja miten sinne akkuun saadaan virtaa? Vastaus ei ole pistorasia. Vastausta ei ole vielä olemassa.

    Äänestä

  • huonoja vaihtoehtoja kirjoitti:

    Hypriidi ja säköautohöpöttäjille muistutukseksi. Kaikesta maailan öjystä käytetään 70% liikenteeseen.
    Jos se energiatarve korvataan sähköllä niin arvatkaa mitä? Maapallolla pitäisi olla 14000 kpl tämän hetkisen kokoisia ydinvoimaloita, mitä nyt on olemassa 1200. Että se siitä säköauton pelastuksesta. Akkuteknologia ei ole ongelma vaan se, mistä ja miten sinne akkuun saadaan virtaa? Vastaus ei ole pistorasia. Vastausta ei ole vielä olemassa.

    Mutta totta on myöskin että öljyvarat ehtyvät vääjäämättä.

    Silloin kaikki nykymuotoiset polttomoottorivehkeet pysähtyvät ja jotain on tilalle keksittävä. Ennen lopullista ehtymistään moottoripolttoaineen hinta nousee sietämättömän korkeaksi ja ilmeisesti koko yksityisautoilu tyrehtyy. Varakkaimmilla on varaa päristellä aina Lamborghineilla, mutta tulevaisuuden hyvätuloisetkin ajavat pikkureissuja sähköautoilla.

    Äänestä

  • huonoja vaihtoehtoja kirjoitti:

    Hypriidi ja säköautohöpöttäjille muistutukseksi. Kaikesta maailan öjystä käytetään 70% liikenteeseen.
    Jos se energiatarve korvataan sähköllä niin arvatkaa mitä? Maapallolla pitäisi olla 14000 kpl tämän hetkisen kokoisia ydinvoimaloita, mitä nyt on olemassa 1200. Että se siitä säköauton pelastuksesta. Akkuteknologia ei ole ongelma vaan se, mistä ja miten sinne akkuun saadaan virtaa? Vastaus ei ole pistorasia. Vastausta ei ole vielä olemassa.

    jos sähköauto kuluttaa 20 kWh sadalla ja ajosuorite 15 000 km niin vuodessa tuo tekee 3 000 kWh. Olkiluoto 3 tehoinen laitos tuottaisi tällöin sähköt noin 4.5 miljoonalle sähköautolle (henkilöautoille).
    14 000 ydinvoimalaa riittäisi jo 63 miljardille autolle eli maailman joka ihmisellä voisi olla 10 sähköautoa. Voi olla että laskin väärin mutta voisit esittää jotain faktaa miten päädyit 14 000 reaktoriin

    Äänestä

  • 18+1 kirjoitti:

    jos sähköauto kuluttaa 20 kWh sadalla ja ajosuorite 15 000 km niin vuodessa tuo tekee 3 000 kWh. Olkiluoto 3 tehoinen laitos tuottaisi tällöin sähköt noin 4.5 miljoonalle sähköautolle (henkilöautoille).
    14 000 ydinvoimalaa riittäisi jo 63 miljardille autolle eli maailman joka ihmisellä voisi olla 10 sähköautoa. Voi olla että laskin väärin mutta voisit esittää jotain faktaa miten päädyit 14 000 reaktoriin

    Tuota sähköauton vuotuista 3 000 kWh kulutusta on hyvä verrata tällaiseen tavalliseen sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Lämmitys- ja muu käyttösähkö tekevät omakotitalossa vuodessa noin 15 000 kWh eli viisinkertaisesti sähköauton tarvitseman määrän.
    Siis sähköauton kulutus on tavallisessa perheessä suurinpiirtein ( siis ilman lämmitystä) samaa luokkaa kuin mitä valaistus, viihde-elektroniikka ja pyykinpesu vie vuodessa.

    Noista tiedoista voisi suurinpiirtein jyvittää, että henkilöautojen muuttuminen sähkökäyttöisiksi lisäisi Suomen sähkönkulutusta vain noin 10% vuodessa. ( Teollisuus käyttää nyt noin 90% sähköstä).

    Äänestä

  • lisäys pientä kirjoitti:

    Tuota sähköauton vuotuista 3 000 kWh kulutusta on hyvä verrata tällaiseen tavalliseen sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Lämmitys- ja muu käyttösähkö tekevät omakotitalossa vuodessa noin 15 000 kWh eli viisinkertaisesti sähköauton tarvitseman määrän.
    Siis sähköauton kulutus on tavallisessa perheessä suurinpiirtein ( siis ilman lämmitystä) samaa luokkaa kuin mitä valaistus, viihde-elektroniikka ja pyykinpesu vie vuodessa.

    Noista tiedoista voisi suurinpiirtein jyvittää, että henkilöautojen muuttuminen sähkökäyttöisiksi lisäisi Suomen sähkönkulutusta vain noin 10% vuodessa. ( Teollisuus käyttää nyt noin 90% sähköstä).

    Vuonna 2005 länsimaitten energiatuotannon jakauma oli euraavanlainen. Öljy 45% hiili 20% ydinvoima 6% vesi 5% muut 4%
    Maailmassa on ainakin 800 milj. autoa + laivat junat ja lentokoneet jotka käy öljyllä. Eli 45%:sta
    70% = 31,5 % sitä kun verta tuohon 6%iin niin se on yli kuusinkertainen energiamäärä
    tuotettuun ydinsähköön verrattuna. Sitten kun mukaan otetaaan koko maailma suhde sen kun kasvaa.
    No eihän sitäkään kukaan usko, että intternetin tietoverkon ylläpitäminen vie 2% tuotetusta sähköstä. Näin se vaan on.

    Äänestä

  • ei valehtelija kirjoitti:

    Vuonna 2005 länsimaitten energiatuotannon jakauma oli euraavanlainen. Öljy 45% hiili 20% ydinvoima 6% vesi 5% muut 4%
    Maailmassa on ainakin 800 milj. autoa + laivat junat ja lentokoneet jotka käy öljyllä. Eli 45%:sta
    70% = 31,5 % sitä kun verta tuohon 6%iin niin se on yli kuusinkertainen energiamäärä
    tuotettuun ydinsähköön verrattuna. Sitten kun mukaan otetaaan koko maailma suhde sen kun kasvaa.
    No eihän sitäkään kukaan usko, että intternetin tietoverkon ylläpitäminen vie 2% tuotetusta sähköstä. Näin se vaan on.

    Sorry. tarkoitus oli, että yli viisinkertainen.

    Äänestä

  • hybridi/nykyaika kirjoitti:

    Hybridiautot kestävät kauemmin kuin tavalliset bensa ja diesel autot.
    Syy siihen on niiden tekniikassa, esim. lähtökiihdytyksessä sähkömoottori hyvin vääntävänä antaa hyvän tehon heti aluksi. Kytkin ja jarrut eivät rasitu samalla tapaa, kuin perinteisissä. Autohan käyttää jarrusta ja moottorijarrusta saamansa tehon oikein, eli lataa akkuja.
    Mitä sitten tulee akkujen kestoon, se ei ole ongelma, ei myöskään niiden paino. Esim. Honda Insightin akut painalvat 38 kg. Moni pitää tuon verran jatkuvasti tavaratilassa tavaraa, - jostain syystä. Tai roikuttaa vetokoukkua, paino n.20 kg. Moni myös on lihottanut istenä tuonverran ylipainoiseksi;))))

    Aika hyvin sait käännettyä positiiviseksi asiaksi tuonkin ettei insigtiin tai priukseen saa lainkaan laittaa vetokoukkua :)

    Itse veikkaan että uuden pösön systeemi yleistyy, jossa sähkömoottorit tulee tavallaan tavallisen auton lisävarusteeksi (veto takapyöriin).

    Äänestä

  • ..mutta kuitenkin.. kirjoitti:

    Mutta totta on myöskin että öljyvarat ehtyvät vääjäämättä.

    Silloin kaikki nykymuotoiset polttomoottorivehkeet pysähtyvät ja jotain on tilalle keksittävä. Ennen lopullista ehtymistään moottoripolttoaineen hinta nousee sietämättömän korkeaksi ja ilmeisesti koko yksityisautoilu tyrehtyy. Varakkaimmilla on varaa päristellä aina Lamborghineilla, mutta tulevaisuuden hyvätuloisetkin ajavat pikkureissuja sähköautoilla.

    Öljyä on ollut koko sen käytön historian ajan jäljellä vain 30-40 vuoden tarpeisiin, enkä epäile yhtään etteikö näin voisi jatkua jopa satoja vuosia.

    Sitten kun se öljy loppuu, niin bensan ja dieselin korvaava polttoaine kyllä osataan valmistaa, osataan jo nyt mutta ei vain ole järkevää hinnaltaan, eikä siksi että sen tuotanto on osin pois ruuan tuotannosta. Ei pidä unohtaa että miljoonat ihmiset näkee nälkää.

    Korvaavat systeemit kyllä keksitään sitten kun on pakko.

    Äänestä

  • ei valehtelija kirjoitti:

    Vuonna 2005 länsimaitten energiatuotannon jakauma oli euraavanlainen. Öljy 45% hiili 20% ydinvoima 6% vesi 5% muut 4%
    Maailmassa on ainakin 800 milj. autoa + laivat junat ja lentokoneet jotka käy öljyllä. Eli 45%:sta
    70% = 31,5 % sitä kun verta tuohon 6%iin niin se on yli kuusinkertainen energiamäärä
    tuotettuun ydinsähköön verrattuna. Sitten kun mukaan otetaaan koko maailma suhde sen kun kasvaa.
    No eihän sitäkään kukaan usko, että intternetin tietoverkon ylläpitäminen vie 2% tuotetusta sähköstä. Näin se vaan on.

    "Öljy 45% hiili 20% ydinvoima 6% vesi 5% muut 4%"

    45+20+6+5+4= 80%... missäs loput 20% on?

    http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

    Suomessa öljyperäisen energian osuus on 25% kokonaisenergiasta ja siitäkin osa menee muuhun kuin liikenteeseen. Ylinvoiman osuus on 19% energiasta. Jos ydinvoimaloiden tuotantoakolminkertaistetaan, niin koko öljyenergian osuus voidaan korvata sähköllä.

    Ei tunnu lainkaan yltiöpäiseltä tuotantomielessä, kyllä se ongelma on suurimmalta osalta sähkökulkuneuvojen tekniikassa.

    Äänestä

  • laskutikku kirjoitti:

    "Öljy 45% hiili 20% ydinvoima 6% vesi 5% muut 4%"

    45+20+6+5+4= 80%... missäs loput 20% on?

    http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

    Suomessa öljyperäisen energian osuus on 25% kokonaisenergiasta ja siitäkin osa menee muuhun kuin liikenteeseen. Ylinvoiman osuus on 19% energiasta. Jos ydinvoimaloiden tuotantoakolminkertaistetaan, niin koko öljyenergian osuus voidaan korvata sähköllä.

    Ei tunnu lainkaan yltiöpäiseltä tuotantomielessä, kyllä se ongelma on suurimmalta osalta sähkökulkuneuvojen tekniikassa.

    Kun valitettavasti kyse ei ole Suomesta. Autoja ja akkuteollisuutta ei rakenneta Suomea varten.

    Äänestä

  • pieru Saharassa kirjoitti:

    Kun valitettavasti kyse ei ole Suomesta. Autoja ja akkuteollisuutta ei rakenneta Suomea varten.

    Taisi jäädä maakaasu pois?

    Äänestä

  • pieru Saharassa kirjoitti:

    Kun valitettavasti kyse ei ole Suomesta. Autoja ja akkuteollisuutta ei rakenneta Suomea varten.

    Siksipä sähköautot ei tulekkaan Suomessa kovin yleisiksi. Pitkät matkat ja kylät talvet on liikaa olemassa olevalle akkutekniikalle.

    Äänestä

  • ei vaan toimi kirjoitti:

    Siksipä sähköautot ei tulekkaan Suomessa kovin yleisiksi. Pitkät matkat ja kylät talvet on liikaa olemassa olevalle akkutekniikalle.

    Litraan bensiissä on enemmän energiaa kuin mitä saadaan ladattua 50 kertaa suurempaan kilomäärään akkuihin. siis näihin litium-ion akkuihin. Joten se siitä sähköauton lähitulevaisuudesta haastajana polttomoottorille.

    Äänestä

  • tankki täyteen kirjoitti:

    Litraan bensiissä on enemmän energiaa kuin mitä saadaan ladattua 50 kertaa suurempaan kilomäärään akkuihin. siis näihin litium-ion akkuihin. Joten se siitä sähköauton lähitulevaisuudesta haastajana polttomoottorille.

    Vaan sitten kun moottoripolttoaine maksaa nykyrahan tasolla 7 euroa litralta, alkaa tuollainen sähköauto kummasti tuntua houkuttavalta vaihtoehdolta.

    Tämän skenaarion toteutuminen on melkoisen varmaa, aikataulu vaan on epäselvä.

    Äänestä

  • inssinööri kirjoitti:

    Vaan sitten kun moottoripolttoaine maksaa nykyrahan tasolla 7 euroa litralta, alkaa tuollainen sähköauto kummasti tuntua houkuttavalta vaihtoehdolta.

    Tämän skenaarion toteutuminen on melkoisen varmaa, aikataulu vaan on epäselvä.

    Joo ja säkön hinta varmaan ei ole nousut silloin juuri lainkaan. Kun tuppaa olemaan niin, että energian hinnat kulkee käsi kädessä.

    Äänestä

  • uraani kwh kirjoitti:

    Joo ja säkön hinta varmaan ei ole nousut silloin juuri lainkaan. Kun tuppaa olemaan niin, että energian hinnat kulkee käsi kädessä.

    Sähkön loppumista ei ole kukaan ennustanut.

    Öljytuotteet kallistuvat rajusti ennen loppumistaan kokonaan. Luultavasti energialähteiden hintaero repeää tuolloin.

    Muutenkin saattaa olla, että lopun häämöttäessä öljypolttoaineita ei myydä enää henkilöautoihin. Yhteiskunnan kannalta tärkeät maantierahti ja laivakuljetusten jatkuminen joudutaan turvaamaan yksityisautoilun kustannuksella öljyn käydessä vähiin. Jakeluliikenne joudutaan silloinkin hoitamaan öljyllä, sillä sähkörekka tuskin on koskaan mahdollinen.

    Äänestä

  • inssinööri kirjoitti:

    Vaan sitten kun moottoripolttoaine maksaa nykyrahan tasolla 7 euroa litralta, alkaa tuollainen sähköauto kummasti tuntua houkuttavalta vaihtoehdolta.

    Tämän skenaarion toteutuminen on melkoisen varmaa, aikataulu vaan on epäselvä.

    Mutta löytyykö kannattavuus raja kymmenen, viidenkymmenen vai kahden sadan vuoden päästä, sitä voidaan vain arvailla. Jos vihreät saa päättää niin energian hinta nousee niin huimaksi seuraavan hallituksen aikana, että alkaa kannattamaan.

    PS. Polkupyörällä kulkeminen tuottaa samansuuruisen hiilidioksidijalanjäljen kuin keskikoisella farmariautolla ajaminen.

    Äänestä

  • huonoja vaihtoehtoja kirjoitti:

    Hypriidi ja säköautohöpöttäjille muistutukseksi. Kaikesta maailan öjystä käytetään 70% liikenteeseen.
    Jos se energiatarve korvataan sähköllä niin arvatkaa mitä? Maapallolla pitäisi olla 14000 kpl tämän hetkisen kokoisia ydinvoimaloita, mitä nyt on olemassa 1200. Että se siitä säköauton pelastuksesta. Akkuteknologia ei ole ongelma vaan se, mistä ja miten sinne akkuun saadaan virtaa? Vastaus ei ole pistorasia. Vastausta ei ole vielä olemassa.

    Se, että nykyisen kulutuskulttuurin ja yhteiskuntamallin tulee loppua. Autoilu pois, kävely, fillari, juna ja hevonen tilalle. Muuta ratkaisua väestöräjähtäneellä Maalla ei ole.

    Äänestä

  • pieru Saharassa kirjoitti:

    Kun valitettavasti kyse ei ole Suomesta. Autoja ja akkuteollisuutta ei rakenneta Suomea varten.

    Ja suomen ratkaisuilla ei maailmaa pelasteta.

    Liikenteestä tulee vain 13% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

    Kiinassa kolme suurta hiilivoimalaa tuottaa hiilidioksidia saman verran kuin Suomi ja niitä voimaloita on Kiinassa satoja.

    Äänestä

  • lisäys pientä kirjoitti:

    Tuota sähköauton vuotuista 3 000 kWh kulutusta on hyvä verrata tällaiseen tavalliseen sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Lämmitys- ja muu käyttösähkö tekevät omakotitalossa vuodessa noin 15 000 kWh eli viisinkertaisesti sähköauton tarvitseman määrän.
    Siis sähköauton kulutus on tavallisessa perheessä suurinpiirtein ( siis ilman lämmitystä) samaa luokkaa kuin mitä valaistus, viihde-elektroniikka ja pyykinpesu vie vuodessa.

    Noista tiedoista voisi suurinpiirtein jyvittää, että henkilöautojen muuttuminen sähkökäyttöisiksi lisäisi Suomen sähkönkulutusta vain noin 10% vuodessa. ( Teollisuus käyttää nyt noin 90% sähköstä).

    Suomessa on paljon energiaa kuluttavaa teollisuutta ja täälläkin teollisuus käyttää "vain" noin puolet sähköstä. Mistä sait tuollaisen 90%?!?

    Äänestä

Joo ja TM:ssä Skoda Octavia 1.2 TSI voitti Toyatan Hybridin :)

Äänestä

  • kaupunkikielto kirjoitti:

    Mikä oli Octavian ja Auriksen kulutusero kaupungissa ko. testissä?

    Dieseleistä:
    http://www.rivakka.net/timotar/diesel.html

    TM:n mukaan kulutukset olivat:
    kaupungissa Auris HSD 4.8 l/100km ja Octavia TSI 7.4 l/100km
    maantieajossa: Auris HSD 5.3 l/100km ja Octavia TSI 5.7 l/100km

    eli yhdistetty kulutus noista lukemista: Auris HSD 5.1 l/100km ja Octavia TSI 5.5 l/100km

    menee aika samoihin kuin tankkaus.comin käyttäjienkin autot, löytyy kaksi Octavia TSI:tä toinen menee 5.4 ja toinen taas 5.7 l/100km kun taas löytyi yksi Auris HSD jolla kuluts oli 5.3 l/100km

    Se mikä tuossa TM:n testissä pisti silmään niin oli maininta siitä että Octavialta alkaa tehot loppumaan moottoritieajossa, ilmeisesti tarkoitettiin ohitustilanteita Turkuun menevällä kumpuilevalla moottoritiellä.

    Äänestä

  • jamppa89h kirjoitti:

    TM:n mukaan kulutukset olivat:
    kaupungissa Auris HSD 4.8 l/100km ja Octavia TSI 7.4 l/100km
    maantieajossa: Auris HSD 5.3 l/100km ja Octavia TSI 5.7 l/100km

    eli yhdistetty kulutus noista lukemista: Auris HSD 5.1 l/100km ja Octavia TSI 5.5 l/100km

    menee aika samoihin kuin tankkaus.comin käyttäjienkin autot, löytyy kaksi Octavia TSI:tä toinen menee 5.4 ja toinen taas 5.7 l/100km kun taas löytyi yksi Auris HSD jolla kuluts oli 5.3 l/100km

    Se mikä tuossa TM:n testissä pisti silmään niin oli maininta siitä että Octavialta alkaa tehot loppumaan moottoritieajossa, ilmeisesti tarkoitettiin ohitustilanteita Turkuun menevällä kumpuilevalla moottoritiellä.

    "kaupungissa Auris HSD 4.8 l/100km ja Octavia TSI 7.4 l/100km
    maantieajossa: Auris HSD 5.3 l/100km ja Octavia TSI 5.7 l/100km"

    "eli yhdistetty kulutus noista lukemista: Auris HSD 5.1 l/100km ja Octavia TSI 5.5 l/100km"

    Painovirhe tai laskuvirhe sillä oikeammat luvut olisivat:

    Yhdistetty kulutus noista lukemista: Auris HSD 5.1 l/100km ja Octavia TSI 6.7 l/100km, mikä tekee
    Skodalle 31 % suurempi kulutus.

    Ihmetyttää se että testissä piti normaalista 60 - 120 km/h maantieajosta poiketa tällä kertaa ja käyttää 70 - 120 km/h koska Auris kulkee vielä 60 - 70 km/h ajoittain pelkällä sähköllä. Näin vähennettiin Auriksen hyviä ominaisuuksia. Ero ei varmaan olisi ollut suuri mutta kuitenkin.

    Äänestä

  • Laskuvirhe kirjoitti:

    "kaupungissa Auris HSD 4.8 l/100km ja Octavia TSI 7.4 l/100km
    maantieajossa: Auris HSD 5.3 l/100km ja Octavia TSI 5.7 l/100km"

    "eli yhdistetty kulutus noista lukemista: Auris HSD 5.1 l/100km ja Octavia TSI 5.5 l/100km"

    Painovirhe tai laskuvirhe sillä oikeammat luvut olisivat:

    Yhdistetty kulutus noista lukemista: Auris HSD 5.1 l/100km ja Octavia TSI 6.7 l/100km, mikä tekee
    Skodalle 31 % suurempi kulutus.

    Ihmetyttää se että testissä piti normaalista 60 - 120 km/h maantieajosta poiketa tällä kertaa ja käyttää 70 - 120 km/h koska Auris kulkee vielä 60 - 70 km/h ajoittain pelkällä sähköllä. Näin vähennettiin Auriksen hyviä ominaisuuksia. Ero ei varmaan olisi ollut suuri mutta kuitenkin.

    Niin jäi sitten oikolukematta kirjoittamani ja tuli sitten laskettua Octavialle vain tankkaus.comin keskiarvo noiden kahden käyttäjän keskikulutuksista, mutta toisaalta, spritmonitor.de antaa Auris hybridille 5.5 l/100km keskikulutuksen 26 käyttäjän ajamana ja Skoda Octavia 1.2 TSI:lle 17 eri käyttäjän ajamana 7.1 l/100km, VW Golf 1.2 TSI:lle 27 eri käyttäjän ajamana 6.5 l/100km.

    Äänestä

Kaikki mitä ikinä halusit tietää SähköAjoneuvoista Löytyy täältä http://EVCenter.fi/
SähköPyörät
SähköPotkulaudat
SähköSkootterit
SähköMopot
SähköAutot
SähköMopoAutot
SähköVeneet

Äänestä

Kommentoi aloitusta


molempi parempi kirjoitti:

Uusimmassa Tuulilasin vertailussa (15/2010) Toyota Auris HSD 1.8 Linea Sol Plus nappasi voiton Volkswagen Golf 1.6 TDI 77 kW Bluemotion Highline DSG dieseliltä. Hybridi sopii paremmin kaupunkiin, diesel taas maantielle. Vertailuperusteena taloudellisuus, ympäristö ja suorituskyky.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu