Onko amkissa ryhmätöitä?

Mene yliopistoon, AMK ei ole noin hyviä opiskelijoita varten. Turhautuisit ja pettyisit.

On paljon pakollisia ryhmä- ja paritöitä, mutta niin voi yo:ssakin olla.

Meillä ammattikorkeassa opiskelu oli melkolailla ryhmätyöpainotteista; teimme ryhmissä tutustumisretkiä yrityksiin, tutkimme jotakin ilmiötä yhdessä ja teimme siitä raportin, myös esitelmiä tehtiin paljon ryhmissä. (Yliopistossa erään filosofiaopiskelijan mukaan opiskelu on paljon itsenäisempää ja teoreettisempaa, paljon kirjatenttejä ja luentosalissa & kirjastossa istumista.)

että pääsee kurssista läpi. riippuu tietenkin... kyllä se ujoimmiltakin menee. se on päättämisestä kii. mites työelämä.`? kaikki amkt tähtää projekteihin ellet ole joki liikkuva tarkastaja tms

Hei ! Meillä ainakin Diakissa on ryhmätöitä joka kurssilla ja itsekään en niitä rakasta, mutta tehtävä on...ujo ja hiljainen ei ole este. Sitä en ymmärrä, että aikuiset ihmiset jo yli parikymppiset yrittävät siipeillä toisten kustannuksella ryhmätöistä läpi ja niitä siipiviekkoja sekä- vienoja tahtoo olla melkein joka ryhmässä valitettavasti. Mitä he tekevät opiskelemassa ja millainen työmoraali heillä on yleensä ? On tunnollisia ja sitten näitä, jotka menevät sieltä mistä aita on kaatunut ihan pokkana. Ärsyttää ! Onneksi mukana on myös tunnollisia ja kunnollisia aikuisia opiskelijoita, sillä kaikilla meillä monimuoto- ja muunto-opiskelijoilla on muutakin kuin opiskelu. Moni opiskelee työn ohessa...
AMK on ryhmätöiden paratiisi ja osa töistä vielä arvostellaan...mutta eihän työelämässäkään saa valita aina bestistä tiimiparikseen, mutta työn jälkeä ryhmässä ei välttämättä arvostella. Ryhmätöissa aina on kitkaa suurimmaksi osaksi ja yleensä tätä "laiskajaakko tai jaanaa" yritetään porukalla saada ryhmässä aisoihin. Ihmisillä on niin erikäsitykset siitä mitä tarkoittaa sopimuksista kiinnipitäminen ja tiimityö. Toki yksinkin saa puurtaa ihan tarpeeksi ja ryhmätyössä voi jakaa tehtäviä, ettei tule kohtuuttoman suurta kakkua yhdelle ja jos innostuu voi tehdä opinnäytetyönkin yhdessä jonkun toisen opiskelukaverin kanssa. Tiimityössä on myös hyvät puolensa, jos on hyvä ryhmä ja saman henkinen innostunut tai innostumaton porukka...porukalla on aina nokkamies tai- nainen. Se osa on luonnostaan aina jollakin ja joku aina koostaa työt kirjalliseen muotoon...haastava työ...sanoisin kokemuksesta. Loppujen lopuksi tiimityö on ihan kivaa ja opettavaista ! Suotta pelkäät, jos muuten koet olevasi alle sopiva...hae vaan AMKohon ! Ammattikorkeassa on paljon hyvää, mutta myös kehittävää...Diakissakin on hyviä puolia sen pienuus, opettajat tulevat henk.koht. ja opiskelukavereista osa tutuksi, mutta haasteitakin on paljon...

Ryhmätöistä voi luistaa. Itse hain tutulta lääkäriltä paperin jossa hän todisti minun saisrastavan sosiaalisten tilanteiden fobiaa. Sain silllä vapautuksen kaikista ryhmätöistä ja suoraan joko 3 arvosanaksi, tai sitten lisätehtävien avulla 5.

Ja paljon onkin. Minä en niistä koskaan pitänyt ja koin ne turhauttavina, kun ei päässyt kunnolla treenaamaan omia taitojaan.

itse vihasin kanssa ja vuoden kestin ja turhauduin niin paljon kun ei muuta ollutkaan kun ryhmäoppimista... lopetin siis sen vuoden jälkeen, olen ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni

ku niitä ryhmätöitä.. Niistä tuntui tunnit muodostuvankin, joka kurssilla ainakin kaks ryhmistä, jokka piti aina esittää.

Ryhmätöitä toisensa jälkeen. Usein opettajat vielä päättävät ryhmät: olen kerran joutunut samaan ryhmään espanjalaisen vaihtaripojan kanssa, joka ei osannut englantia PÄTKÄÄKÄÄN! (olen siis englanninkielisessä ohjelmassa). Yritäppä sellaisen kanssa sitten vääntää jotain 20 sivuista raporttia jostain yrityksen liikevaihdosta... Myöskin aina ryhmään päätyy vähintään yksi no-show, joka sen jälkeen, kun muu ryhmä on hoitanut kaiken työn, tulee kinumaan että eikö olisi jotain mitä voisi tehdä, tarvii opintopisteet jne. Ei innosta!

Varsinkin silloin kyrsii, kun kurssista ei ole koetta ja no-show:t pääsevät kuin koira veräjästä (todella harvat opettajat vaativat selitystä siitä, kuinka paljon kukin on tehnyt, ja vaikka jonkun nimi olisi jätetty pois kansilehdestä tms. niin opettaja päästää heidätkin kursseista läpi, koska luulee, että nimi on unohdettu vahingossa tms.) Olen kerran ollut napit vastakkain opettajan kanssa, kun yksi nigerialainen ei ollut yhdessäkään ryhmätapaamisessa, eikä edes presentaatiopäivänä paikalla, mutta hän sai silti 4 kurssista! Silloin kyllä otti päähän, kun opettaja piti päänsä. On vain huijauksellista, että yksi saa 20op:n opintokokonaisuudesta 4 pelkästään sillä, että on sattunut arpaonni suosimaan, kun muut raatavat niska limassa koululla iltamyöhään vääntämässä raporttia.

Minulla on itsellä kokemusta kolmesta eri AMKista ja kaikissa vähän erilainen suhtautuminen ryhmätöihin ja esiintymiseen. Jatkoin myös maisteriopintoihin yliopistoon, joten sekin puoli on tuttua.

Kaikissa, myös yliopistossa, oli esiintymistä ja ryhmätöitä. Yhdessä AMKissa oli enemmän yksilötöitä kuin yliopistossa, toisessa AMKissa oli keskivertomäärä yhteisesti tehtävää ja kolmannessa oli todella paljon ryhmätöitä ja esiintymistä heti alusta lähtien. Tämä jälkimmäinen kyllä kertoi siitä avoimesti nettisivuillaan, joten jos sinne päätyy vahingossa, niin itseään saa syyttää.

Itse inhosin ryhmätöitä ja esiintymistä yli kaiken lukiossa, mutta opin että ainoa keino miten jännittämisestä ja esiintymispelosta pääsee eroon on esiintymällä. Nyt tykkään siitä kovasti. Ryhmätyöt ovat ok ja työelämässä huomaa (minä ainakin olen huomannut vaikka joku tällä palstalla väittikin toista), että samat kuviot toistuvat täällä. Joku yrittää lusmuilla, toiset tekevät enemmän kuin toiset, väärinymmärryksiä sattuu. Silti, kun ryhmätyön saa toimimaan, niin varmasti toimii paremmin kuin yksin tekisi.

Oma neuvo on, että ryhmätöitä ja esiintymistä ei kannata pelätä, mutta jos niitä ei haluakaan oppia tekemään, niin sitten kannattaa etsiä sellainen opinahjo, joissa ei näitä taitoja painoteta.

Älä pelkää! Itsekin olin ujo ja työskentelen mielummin itsenäisesti, sillä omasta mielestäni parhaat tulokset saan niin. Kauhistuin kun ensimmäisellä tunneilla toitotettiin, kuinka tärkeää on, että liiketalouden opiskelijat muodostavat jo kouluaikoinaan suhdeverkostoja, koska niistä on hyötyä tulevaisuudessa. Olen kuitenkin opiskellut nyt puolisen vuotta AMK:ssa, ja vaikka itsekin inhosin ryhmätöitä ennen tätä koulua, on nyt mieli muuttunut. Ei muut ihmiset niin kauheita ole, ja etenkin juuri koulun ryhmätöiden kautta, kun on pakko ottaa kontaktia muihin, on erittäin helppo päästä ns. ryhmäkammostaan. Samalla tulee väkisin tutustuttua uusiin koulukavereihin, eikä käytävällä tarvitse keksiä mitään liian monimutkaisia keskustelunavauksia, kun voi vain aloittaa että "millos se ja se pitikään palauttaa" tai "jäätäiskö tänään tekee sitä hommaa". Täytyy vain muuttaa asenteitaan ja olla avoin, vaikka pelkäisikin. Anna itsellesi mahdollisuus muuttua! :)

AMK:sta näin muuten yleisellä tasolla on melko vapaata opiskelu, ei ole kuin muutamia kursseja (ainakin minulla) joissa on läsnäolopakko. Päivät ovat helppoja sinänsä, ettei koulussa tarvitse istua paljoa, mutta opiskelijoille annetaankin juuri niitä ryhmätöitä, jotka kuuluu hoitaa koulun ulkopuolella mikäli opettaja ei erikseen mainitse, että niille on varattu aikaa itse oppitunneilta.

Ei työt välttämättä ole ryhmätöitä, vaan usein ne voi halutessaan tehdä yksinkin. Poikkeuksena tilanteet, jossa ei riitä resursseja tähän, esim. labratyöt.

Ryhmässä joutuu jokatapauksessa toimimaan joskus koulussa tai sen ulkopuolella. Vuorovaikutustaitoja on hyvä harjoitella. Ärsyttäviäkin ihmisiä on siis hyvä oppia kestämään sen verran kun on tarpeellista.

Riippuu paljon koulusta ja alasta onko ryhmätöitä tai ylipäänsä mitään esityksiä. Kahdessa amk:ssa olen ollut eikä kummassakaan ole merkittävästi ryhmätöitä. Muutamia esityksiä, mutta nekin saa tehdä halutessaan yksin. Itseasiassa toisessa en muista olleen yhtään esitykstä äidinkielen, enkun ja ruotsin puhetta lukuunottamatta.

Eli ei tilanne ole välttämättä sellainen kuin kaikki täällä ylistävät.