USKO JUMALAN SANAAN
Kun olet valinnut Jumalan Sanan ainoaksi uskosi, luottamuksesi ja Elämäsi pohjaksi ja perustaksi, niin se tarkoittaa todellakin sitä, että sinulla ei sen jälkeen voi olla mitään muuta perustaa, eikä Elämää kuin Jumalan Sana.
Jumalan Sana ei voi olla sinulle mikään sateenvarjo tai jokin muu tilapäinen käyttöväline, sillä mikäli sallit itsellesi mitä muuta tahansa, niin sillä sekunnilla sinä hylkäät Sanan, ja niin olet ilman sitä.
Moni selittää, että voithan harrastaa ruutuhyppelyä, eli hypää välillä Sanaan ja sitten pois Sanasta ja taas takaisin Sanaan, eli niin kuin jotkut käyttävät sanontaa, että voit aina uudestaan tehdä parannuksen vaikka oletkin poisluopunut.
Näin kuitenkaan ei ole, sillä parannus tehdään vain yhden kerran ja jos sen hylkää, niin paluuta ei ole, sillä ei Kristus tule uudestaan itseään ristiinnaulitsemaan ja jokaisen puolesta HÄN on jo kerran ristiinnaulittanut itsensä ja joka sen hylkää sillä ei ole enää paluuta. Lankeamuksesta on kyllä paluu, mutta hylkäämisestä ei.
USKONVAELLUS ei ole mikään sellainen joka otetaan, ja sitten laitetaan kuin varastoon ja sitten kun tullaan taivaanportille, niin se vedetään sieltä esille. Nimittäin taivaanportista käydään sisälle jo tässä ajassa ja jos ihminen katsoo sen niin halvaksi, että heittää sen roskiin vain omia himojaan ja halujaan ja tahtoaan noudattaakseen, niin hän heittää sen pois viimeisen kerran ja tulee pois suljetuksi Iankaikkisesta Elämästä.
Sinun on todellakin syytä miettiä miten on kohdallasi ja tehdä se valinta tai jäädä ulkopuolelle. Siinä on sinun ainut mahdollisuutesi, sillä uskon kanssa ei leikitä.
Kun olet valinnut Jumalan Sanan ainoaksi uskosi, luottamuksesi ja Elämäsi pohjaksi ja perustaksi, niin se tarkoittaa todellakin sitä, että sinulla ei sen jälkeen voi olla mitään muuta perustaa, eikä Elämää kuin Jumalan Sana.
Jumalan Sana ei voi olla sinulle mikään sateenvarjo tai jokin muu tilapäinen käyttöväline, sillä mikäli sallit itsellesi mitä muuta tahansa, niin sillä sekunnilla sinä hylkäät Sanan, ja niin olet ilman sitä.
Moni selittää, että voithan harrastaa ruutuhyppelyä, eli hypää välillä Sanaan ja sitten pois Sanasta ja taas takaisin Sanaan, eli niin kuin jotkut käyttävät sanontaa, että voit aina uudestaan tehdä parannuksen vaikka oletkin poisluopunut.
Näin kuitenkaan ei ole, sillä parannus tehdään vain yhden kerran ja jos sen hylkää, niin paluuta ei ole, sillä ei Kristus tule uudestaan itseään ristiinnaulitsemaan ja jokaisen puolesta HÄN on jo kerran ristiinnaulittanut itsensä ja joka sen hylkää sillä ei ole enää paluuta. Lankeamuksesta on kyllä paluu, mutta hylkäämisestä ei.
USKONVAELLUS ei ole mikään sellainen joka otetaan, ja sitten laitetaan kuin varastoon ja sitten kun tullaan taivaanportille, niin se vedetään sieltä esille. Nimittäin taivaanportista käydään sisälle jo tässä ajassa ja jos ihminen katsoo sen niin halvaksi, että heittää sen roskiin vain omia himojaan ja halujaan ja tahtoaan noudattaakseen, niin hän heittää sen pois viimeisen kerran ja tulee pois suljetuksi Iankaikkisesta Elämästä.
Sinun on todellakin syytä miettiä miten on kohdallasi ja tehdä se valinta tai jäädä ulkopuolelle. Siinä on sinun ainut mahdollisuutesi, sillä uskon kanssa ei leikitä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kumpahan ihmiset ymmärtäisivät sen ja ottaisivat sen todellakin todesta.
”eli niin kuin jotkut käyttävät sanontaa, että voit aina uudestaan tehdä parannuksen”
Minä ainakin teen parannusta kokoajan.
”parannus tehdään vain yhden kerran”
Ei toimi minun kohdalla, koska olen niin syntinen ihminen. Joka päivä on pakko mennä uudestaan armoistuimen eteen. Huonosti tässä on ilmeisesti käynyt, koska olen tullut entistä syntisemmäksi.
Parannus tarkoittaa Jumalan puoleen kääntymistä ja elämän antamista Jumalan käteen. Kun tämän on tehnyt, niin sen jälkeen kaikki on Korkeimman kädessä. HÄN aloittaa sinussa sen hyvän työn jonka HÄN on myös vievä loppuun asti. Ei kaikki käy yhdessä silmänräpäyksessä, vaan kaikki alkaa uskonluottamuksen kasvulla. Eli kun ihminen on kääntynyt Jumalan tykö, niin ensinmäinen jota ihmiseltä kysytään on se, että luottaako hän siihen että Jumala todellakin vie työnsä päätökseen hänen kohdallaan. Eli onko ihminen todellakin antanut itsensä HÄNEN käsiinsä. Tämä luottamus tarkoittaa sitä, että kun olet kääntynyt Jumalan tykö, niin Kristuksen sovitustyö alkaa saamaan sinussa täyttä muotoaan. Sinä vapaudut, eli sinut irroitetaan lihasta ja sen teoista ja sen teon seuraamuksista. Sinut irroitetaan maailmasta ja maailman ruhtinaan vallasta, synnin vallasta ja kuoleman vallasta. Kaikista vaikein on se, että kun ISÄ alkaa vapauttamaan sinut niin kutsutusta MINÄ ITSE, vallasta. Se on ihmisen halu olla mukana tekemässä ja tahtomassa ja vaikuttamassa, ja niin kauan kun ihminen antaa itsensä olla ja vaikuttaa, eikä pääse siitä eroon, niin se on taistelun paikka, mutta ei taistelu lihaansa ja sen tahtoa vastaan, vaan taistelu Kristuksesswa Pysymisen todellisuudesta. Eli antaa kaiken tekemisen, tahtomisen, menemisen ja tulemisen Kristuksen Jeesuksen käsiin ja luottaa siihen että Hän todellakin vaikuttaa sen kaiken. Siten siis lähtee vaellus etenemään, ja ihminen oppii eroittamaan mikä on Kristuksesta ja mikä itsestään ja mikä toisten ihmisten kautta tulevia vaikutuksia. Näin hän oppii tuntemaan oikean tien Kristuksessa ja lähtee sitä vaeltamaan aina kirkastuen päivä päivältä.
Muutos joka tapahtuu, se tapahtuu sisällä, ei lihassa, eikä sielussa, vaan Hengessä ja Henki ryhtyy kuljettamaan ihmistä jos ihminen vain muistaa pitää katseensa suunnattuna vain ja yksinomaan Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitustyöhönsä. Niinpä parannus tehdään vain kerran, mutta lankeamuksista nouseminen tehdään alussa aina useammin, kunnes opitaan kokonaan turvaamaan yksin omaan Herraan. Lankeamuksen syynä on nimittäin se että turvautuminen Herraan on herpaantunut ja sydän on päässyt omille teilleen ja niin se on astunut suojakilventakaa pois ja on maalitaulu pahan palaville nuolille. Siispä kilpi uudestaan eteen ja tietä eteenpäin, ja aina siihen asti kunnes voitto on saavutettu.
...
....