Monet ilmoittavat, että he "tulivat uskoon". Jopa ystäväpiirisssäni on sellaisia.Lisäksi he ilmoittavat ihan julkisesti, että he ovat" tulleet uskoon".Jopa väitetään, että monet alkoholistit ja vangit ovat "parantuneet" "tulemalla uskoon".
Pyydän: selittäkää minulle, mitä tarkoittaa "tulla uskoon". Kaipaan teologista, psykologista, neurologista, evoluutio-opillista selitystä.
Entä päinvastoin: "olin uskossa", mutta luovuin siitä. Onko näitä tapauksia? Minä en tunne.
Pyydän: selittäkää minulle, mitä tarkoittaa "tulla uskoon". Kaipaan teologista, psykologista, neurologista, evoluutio-opillista selitystä.
Entä päinvastoin: "olin uskossa", mutta luovuin siitä. Onko näitä tapauksia? Minä en tunne.
Vastaukset 25
Vanhimmat
se on vaan ihmisen mielikuvituksen tuotetta ilman mitään todellisuutta
Hei,
kerron oman uskoon tulemiseni.
Opiskeluaikanani Gideon-sisaret vierailivat luokassamme ja jakoivat kaikille Uudet Testamentit. Aloin sitä jossain vaiheessa lukea. Eka kerta läpi ja löysin sieltä Jumalan, toka kerta ja löysin Jeesuksen, kolmas kerta ja löysin Pyhän Hengen. Kirjan lopussa oli jotain siihen tapaan, että...Uskon, että Jeesus on kuollut syntieni puolesta ja otan Hänet vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanani....ja tyhjä tila nimelle ja päivämäärälle, siihen sitten kirjoitin nimeni ja päiväyksen. Viikon, parin kuluttua jonkun keskustelun yhteydessä jostain syvätä, syvätä sisimmästä tuli mun tietoisuuteen - olen Jumalan lapsi ja saanut syntini anteeksi.
Eli kun ihminen päättää avata sydämensä Jeesukselle, Pyhä Henki tulee ihmisen sisimpään ja antaa mm. todistuksen ihmiselle Jumalan lapseksi ottamisesta.
Jos on tosissaan Jumalan kanssa, niin myös Hän ottaa tosissaan
kai sä sentään tajuat, että ei se lukemasi kirja ole mikään tositarina
Näin minä näen asian...
Uskohan on uskomista johonkin. Karkeasti tämä voidaan luokitella uskoksi Jumalaan tai uskoa siihen, että Jumalaa ei ole. Ihmisen uskomukset luovat uskon johonkin ja jokaisella ihmisellä on uskomuksia.
Koska kaikilla on jonkinlaisia uskomuksia elämästä perustuivatpa ne mihin hyvänsä, on jokainen ihminen uskossa johonkin. Tällöin on täysin mahdotonta tulla uskoon, sillä sehän tarkoittaisi, että sinulla ei aikaisemmin olisi ollut minkäänlaista uskoa (eli uskomuksia) mihinkään.
Todellisuudessa siis kukaan ei tule uskoon, sillä jokainen on jo uskossa johonkin. Tästä voimme siis vetää sen johtopäätöksen, että jokainen ihminen on uskova. Sananahan uskova ei kerro meille mihin uskotaan. Kuitenkin usein liitämme uskova sanan nimenomaan kristinuskossa oleviin.
"Tulla uskoon" sanonnalla siis viitataan usein kristinuskoon tulemista ja kristinuskon sanoman hyväksymistä omien uskomustensa joukkoon. Yksinkertaistettuna sillä kait tarkoitetaan, että uskoo siihen, että Jeesus on pelastaja ja uskomalla häneen ikuinen elämä odottaa kuoleman jälkeen. Korjatkaa uskovat, jos tämä ei pidä paikkansa.
Todellisuudessahan ihminen ei siis ole tullut uskoon vaan on vaihtanut (tai laajentanut) uskoaan eli uskomuksiaan. Jokainen uskoo johonkin jokaisella hetkellä tietoisesti tai alitajuisesti. Ihmisillä on myös monia alitajuisia uskomuksia asioista, jotka kuitenkin vaikuttavat elämään ja siihen todellisuuteen missä elää.
Olemme sitä mitä ajattelemme ja mihin uskomme. Uskomuksilla ja uskolla on siis suuri voima, sillä ne luovat elämää. Joka hetki luomme tulevaa tässä hetkessä omilla uskomuksilla, ajattelulla ja tunteilla. Joten ei ole ollenkaan sama mihin uskoo, jos haluaa luoda sellaisen elämän mitä haluaa. Sillä usein se mitä halutaan on ristiriidassa siihen mihin uskoo tai mitä ajattelee asioista. Jos koet, että elämäsi ei ole sellaista kuin haluaisit, muuta ajatteluasi ja uskomuksiasi asiasta. Jokainen itse päättää millaisia ajatuksia ajattelee ja millaisia uskomuksia kantaa mukanaan. Negatiiviset uskomukset, ajattelu ja tunteet (kuten pelko, viha, tuomitsevuus, anteeksiantamattomuus yms.) vetää puoleensa negatiivisia kokemuksia kun taas positiivinen ajattelu, uskomukset ja tunteet (rakkaus, lempeys, hyväksyntä, tuomitsemattomuus, anteeksianto yms.) vetää puoleensa positiivisia kokemuksia.
Olemme oman elämämme luojia jokaisella hetkellä.
"Tulla uskoon" sanonnalla siis viitataan usein kristinuskoon tulemista ja kristinuskon sanoman hyväksymistä omien uskomustensa joukkoon. Yksinkertaistettuna sillä kait tarkoitetaan, että uskoo siihen, että Jeesus on pelastaja ja uskomalla häneen ikuinen elämä odottaa kuoleman jälkeen. Korjatkaa uskovat, jos tämä ei pidä paikkansa.
Joo, kyllä tämä pitää paikkansa mitä kirjoitat.
Kuitenkin on vielä muuta mitä uskosta osattomat eivät kertakaikkiaan voi käsittää. Uskovan uskon kohde on elävä Persoona, Jeesus Kristus ja Hänestä voi sanoa, minä tunnen Hänet johon uskon.
Jos uskoon tuleminen on ainoastaan ihmisen päätöksen varassa, se olisi samoin kestävä kuin uudenvuoden lupaus. Jumalalle kiitos, liiton toinen osapuoli on voimallinen pitämään suhteen yllä.
Voiko uskosta luopua ?
Kyllä voi, usko Jeesukseen on täysin vapaaehtoista. Joka todella tuntee Jeesuksen, ei kyllä suhteesta halua luopua, mutta...Hänestä voi huomaamatta etääntyä, muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän ja enemmän ja ykskaks Jeesus on kuin utuinen uni.
Jeesus rakastaa sanomattoman paljon ihmistä ja Pyhä Henki kyllä työskentelee saadakseen ihmisen palaamaan takaisin Pelastajansa luo.
"Entä päinvastoin: "olin uskossa", mutta luovuin siitä. Onko näitä tapauksia? Minä en tunne."
Onhan näitä vaikka kuinka. Ylen ohjelmassa oli pappi, joka oli tullut järkiinsä ja luopunut uskosta höpöjuttuihin. Hän keroi juuri miten ja miksi luopui uskosta.
Jos joku muistaa ohjelman nimen?
Löytyy ehkä Elävästä arkistosta, mutta tässä teksti. Maarit Tastulan ohjelma.
http://www.vihrearouva.net/usko/hietamaki.html
Uskoontuloni:
http://www.Jeesus-on-Herra.com/kristiinantodistus.htm
Kun ei muita usosta luopujia tullut ekstradille. Lainnailet toisten juttuja, itse et ole vielä usonut ja et ole siis voinut luopuakkaan. Asiasta ei ole sinulla mitään henkilökohtaista kokemusta.
vastasin kysyjälle.
"asdfsdg66 26.11.2010 12:09 Vastauksia: 12 Lukukertoja: 202 TEKSTIKOKO: Viestien esitystapa: "Entä päinvastoin: "olin uskossa", mutta luovuin siitä. Onko näitä tapauksia? Minä en tunne."
Onhan näitä vaikka kuinka. Ylen ohjelmassa oli pappi, joka oli tullut järkiinsä ja luopunut uskosta höpöjuttuihin. Hän keroi juuri miten ja miksi luopui uskosta.
Jos joku muistaa ohjelman nimen? "
milloin lie ollut 2000-alussa. Yritä nyt etsi jokin tuoreepi versio! Hop, hop Kössö.
Se oli ilmeisesti juuri se ohjema, jota kysyjä tarkoitti.
ja vielä 10 vuoden takaa. Eikö tuoreepia juttuja ole enemmän tarjolla?
http://richarddawkins.net/letters/converts
adventtina juhlitaan kuulemma Jeesuksen tulemista. Aah, aah kohta tulee, nyt, nyt...Joosef ei tullut mutta silti syntyi Jeesus.
"Entä päinvastoin: "olin uskossa", mutta luovuin siitä. Onko näitä tapauksia? Minä en tunne."
Taidan elää aika suljetussa yhteisössä. Tässä näitä uskosta luopujia on muutama:
http://eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/
vaan maallistuneesta kirkosta. Monelle se on kuienkin vielä liian ahdasmielinen.
Viestin aloittjaa kyllä peräänkuuluttaa henkilökohtaisia kokemuksia!
Uskoontuleminen tarkoittaa että on taanut Jeesuksen Kristuksen tietoisesti rukouksessa omaksi Herraksi ja Vapahtajaksi ja haluaa tietoisesti elää Jumalan kanssa. Kun on tullut us´koon Pyhä Henki antaa sisimpään vakuutuksen, että on tullut uskoon: siitä ei ole mitään epäilystä. Itse Henki todistaa henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.
Myös Jumalan antama rauha ja lepo asuu sisimmässä.
Kun aloitin keskustelun "uskoon tulemisesta", tarkoitin nimenomaan asialla " hengellistä" puolta.
Nimimerkkimme selostaa, että 1)pitää rukoilla, sitten saa 2) Jeesuksen Vapahtajakseen ja 3) haluaa elää Jumalan kanssa, johonka 4) Pyhä Henki on antanut vakuutuksen.
Tämähän on puhdasta kolminaisuusoppia, jonka ovat "viisaat" kirkkoisät vaivalla muokannneet.
Vaikeaa tämä "uskoon tuleminen"! Minun kohdalla taitaa jäädä toteutumatta.
Höpsistä, eikä oo vaikeaa jos vaan oot tosissasi. Niinkuin naimisiin mennessä sanotaan "Tahdon" samalla lailla sanot vain sydämesi kyllyydestä Jeesukselle - tahdon - ja Hän tekee loput pelastumiseksesi. Jossain vaiheessa sitä huomaakin olevansa syntinen ihminen kun valo alkaa paljastaa sisintä.
Mutta kun en halua Jessen morsiameksi
Haluappas nyt vaan äläkä vikise vastaan.
Suomeksi tullaan uskoon ja tullaan hulluksi. Suomalaiset ovat siis oletuksen mukaan hulluja uskovaisia!
No ainakin minä olen uskosta vapautunut. Vahva lapsuuden uskoni alkoi karisemaan 25 vuoden jälkeen, vaikka vähän aluksi mietitytti, että sataako nyt kiviä niskaan ja kääntyykö hyvin myönteinen elämän vire vastoinkäymisiksi. Nyt tunnen olevani aidosti kiitollinen ympäristölleni, vanhemmilleni, ystävilleni ja opettajilleni kaikesta hyvästä mitä elämässäni olen saanut enkä lue enää em. asioita Jumalan hyväksi. Mitäs luulette kummalle ne kiitokset kuuluvat? Ja vaikka Jumala olisikin olemassa, niin tuskinpa hän näistä ajatuksista edes pahastuisi - vaikken kyllä Jumalaan siis enää usko.
Uskoon tuleminen on sitä kun aivojen positiivinen takaisinkytkentäkerroin lipsahtaa ykköstä isommaksi.