Vilunkipelikin on joskus inhimillistä
Julkaistu: 1.9.2010 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
HELSINGIN SANOMAT
Somalien kasvattilapsia koskevassa keskustelussa on kaksi toisiinsa tiukasti kietoutuvaa puolta: inhimillinen hätä ja suomalaisen maahanmuuttojärjestelmän toimintakyky. Ensimmäiseen on vaikea vaikuttaa, toisen korjaaminen on mahdollista.
Suomalaisesta näkökulmasta somalien perheenyhdistämishakemusten tulva ja erityisesti kasvattilasten raju lisääntyminen herättävät herkästi epäilyjä järjestelmän väärinkäytöstä.
Epäillään, että Suomesta oleskeluluvan saaneet somalit keräävät perhesidehakemuksiinsa sekalaista väkeä ilman oikeaa perustetta ja että huokoista maahanmuuttojärjestelmää voidaan käyttää myös ihmiskaupan välineenä.
Oli epäilyille perusteita tai ei, maahanmuuttajia ei voi syyttää järjestelmän ruuhkautumisesta. Syytä laittomaan viidentuhannen hakemuksen jonoon kannattaa mieluummin etsiä ulkomaalaislaista ja henkilöstön puutteesta.
Jos perheenyhdistämiskäytäntö on Suomessa löysempi kuin muissa Euroopan maissa, sillä on varmasti vaikutusta hakemusten määrään. Ja jos Suomeen pyrkivien perheenjäsenten haastatteluun on Addis Abebassa varattu alle yhden työntekijän vuosipanos, ruuhkaa syntyy väistämättä.
Itse asiassa hakemuksen tekeminen maassa, jossa sen läpimeno on suhteellisen helppoa, on täysin inhimillistä toimintaa - varsinkin, jos on tulossa Somalian kaltaisista oloista. Kun keskustelua ulkomaalaislain tiukennuksista esimerkiksi kasvattilasten osalta käydään, täytyy muistaa, että kyseessä ovat todellakin sekasorron keskellä asuvat lapset ja teinit. Aikuiset saattavat hyvinkin käyttää vilunkipeliä saadakseen heidät pois Somaliasta.
Perhesidehakemusten jättäjiä voidaan syyttää ainoastaan siinä tapauksessa, että he yrittävät käyttää järjestelmää rikolliseen toimintaan, kuten ihmiskauppaan. Sisäministeriön muistiossa nostettiin esiin tyttöjen suuri osuus kasvattilapsihakemuksissa. Siitä syntyy huoli, että tyttöjä rahdataan Suomeen toisiksi vaimoiksi, piioiksi tai prostituoiduiksi.
Epäilyt ihmiskaupasta ja hyväksikäytöstä täytyy toki aina ottaa vakavasti, ja ne on selvitettävä perusteellisesti, mutta kuten vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoi (HS 31.8.), perheenyhdistämisten liittämistä ihmiskauppaan ilman kunnollista näyttöä pitää varoa.
Suomessa asuvilla somaleilla on erittäin pätevät syyt haluta lapset ja nuoret - olivat he sitten sukulaisten tai entisen naapurin jälkikasvua - pois Somaliasta ilman likaisia taka-ajatuksiakin.
Tyttöjen suureen osuuteen kasvattilapsista voi löytyä myös luonnollisia syitä, kuten se, että tyttöjen ajatellaan ehkä olevan suuremmassa vaarassa kuin poikien.
Tuntuu siltä, ettei kukaan halua ottaa kunnolla vastuuta perheenyhdistämisjärjestelmän porsaanrei'istä.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors totesi keväällä, ettei sisäministeriöllä ole mahdollisuutta tehdä vertailevaa tutkimusta muiden EU-maiden ja Suomen käytännöistä. Tällä viikolla Thors ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sysäsivät perheenyhdistämiseen liittyvien ihmiskauppaepäilyjen selvittämisen Maahanmuuttoviraston vastuulle. Maahanmuuttovirastossa puolestaan huokailtiin, ettei se nyt ihan heidänkään heiniään ole.
Pelkkä ihmiskauppaepäilyjen selvittäminen, sen uhrien auttaminen tai biometristen passien määrääminen somalimaahanmuuttajille ei riitä. Väärinkäytökset pitäisi pystyä tunnistamaan jo lähtöpäässä, oleskeluluvan myöntämisvaiheessa, mutta nykyisellä henkilöstöllä ja menetelmillä sitä on vaikea toteuttaa.
Julkaistu: 1.9.2010 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
HELSINGIN SANOMAT
Somalien kasvattilapsia koskevassa keskustelussa on kaksi toisiinsa tiukasti kietoutuvaa puolta: inhimillinen hätä ja suomalaisen maahanmuuttojärjestelmän toimintakyky. Ensimmäiseen on vaikea vaikuttaa, toisen korjaaminen on mahdollista.
Suomalaisesta näkökulmasta somalien perheenyhdistämishakemusten tulva ja erityisesti kasvattilasten raju lisääntyminen herättävät herkästi epäilyjä järjestelmän väärinkäytöstä.
Epäillään, että Suomesta oleskeluluvan saaneet somalit keräävät perhesidehakemuksiinsa sekalaista väkeä ilman oikeaa perustetta ja että huokoista maahanmuuttojärjestelmää voidaan käyttää myös ihmiskaupan välineenä.
Oli epäilyille perusteita tai ei, maahanmuuttajia ei voi syyttää järjestelmän ruuhkautumisesta. Syytä laittomaan viidentuhannen hakemuksen jonoon kannattaa mieluummin etsiä ulkomaalaislaista ja henkilöstön puutteesta.
Jos perheenyhdistämiskäytäntö on Suomessa löysempi kuin muissa Euroopan maissa, sillä on varmasti vaikutusta hakemusten määrään. Ja jos Suomeen pyrkivien perheenjäsenten haastatteluun on Addis Abebassa varattu alle yhden työntekijän vuosipanos, ruuhkaa syntyy väistämättä.
Itse asiassa hakemuksen tekeminen maassa, jossa sen läpimeno on suhteellisen helppoa, on täysin inhimillistä toimintaa - varsinkin, jos on tulossa Somalian kaltaisista oloista. Kun keskustelua ulkomaalaislain tiukennuksista esimerkiksi kasvattilasten osalta käydään, täytyy muistaa, että kyseessä ovat todellakin sekasorron keskellä asuvat lapset ja teinit. Aikuiset saattavat hyvinkin käyttää vilunkipeliä saadakseen heidät pois Somaliasta.
Perhesidehakemusten jättäjiä voidaan syyttää ainoastaan siinä tapauksessa, että he yrittävät käyttää järjestelmää rikolliseen toimintaan, kuten ihmiskauppaan. Sisäministeriön muistiossa nostettiin esiin tyttöjen suuri osuus kasvattilapsihakemuksissa. Siitä syntyy huoli, että tyttöjä rahdataan Suomeen toisiksi vaimoiksi, piioiksi tai prostituoiduiksi.
Epäilyt ihmiskaupasta ja hyväksikäytöstä täytyy toki aina ottaa vakavasti, ja ne on selvitettävä perusteellisesti, mutta kuten vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sanoi (HS 31.8.), perheenyhdistämisten liittämistä ihmiskauppaan ilman kunnollista näyttöä pitää varoa.
Suomessa asuvilla somaleilla on erittäin pätevät syyt haluta lapset ja nuoret - olivat he sitten sukulaisten tai entisen naapurin jälkikasvua - pois Somaliasta ilman likaisia taka-ajatuksiakin.
Tyttöjen suureen osuuteen kasvattilapsista voi löytyä myös luonnollisia syitä, kuten se, että tyttöjen ajatellaan ehkä olevan suuremmassa vaarassa kuin poikien.
Tuntuu siltä, ettei kukaan halua ottaa kunnolla vastuuta perheenyhdistämisjärjestelmän porsaanrei'istä.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors totesi keväällä, ettei sisäministeriöllä ole mahdollisuutta tehdä vertailevaa tutkimusta muiden EU-maiden ja Suomen käytännöistä. Tällä viikolla Thors ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet sysäsivät perheenyhdistämiseen liittyvien ihmiskauppaepäilyjen selvittämisen Maahanmuuttoviraston vastuulle. Maahanmuuttovirastossa puolestaan huokailtiin, ettei se nyt ihan heidänkään heiniään ole.
Pelkkä ihmiskauppaepäilyjen selvittäminen, sen uhrien auttaminen tai biometristen passien määrääminen somalimaahanmuuttajille ei riitä. Väärinkäytökset pitäisi pystyä tunnistamaan jo lähtöpäässä, oleskeluluvan myöntämisvaiheessa, mutta nykyisellä henkilöstöllä ja menetelmillä sitä on vaikea toteuttaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jos yhdellä miehellä pitää olla useampi vaimo. Tiedän muuten tapauksen Itä-Helsingistä, jossa somalimiehellä on 2 vaimoa ja molemmilla 7-8 lasta ja ukko ei tee mitään duunia, elää hyvin avustuksillakin. Siinä meille suomalaisille miehille esimerkki, miten sitä voisi elellä.
Moniavioisuus on kiellettyä Suomessa!
Somalimiehellä voi ja onkin useampi vaimo. Meillä moniavioisuus on kielletty. Siksipä Somalimuijia onkin niin paljon YKSINHUOLTAJINA sossun kirjoissa. Kaikilla akoilla on monta mukulaa ja "napa nokan tasalla". Saavat 4-5 mukulan yksinhuoltajan edut ja ison asunnon sossusta. Yksi äijä hoitelee yöhommat 2-3 naisen kotona. Muita hommiahan ei tarvitsekaan hoidella. Se on sitä monikulttuuriutta-se.
"yksinhuoltajia" Suomessa, vaikka se onkin sinänsä vierasta somalikulttuurille. Suomalaisista 18% on yksinhuoltajia. Sokea Reettakin näkee missä mennään, mutta Suomen viranomaiset ja päättäjät ei...
HS on yksi suurimmista mokutuksen ja mamutuksen äänenkannattajista tässä maassa... täysin vihervasemmistolaista propagandaa kukkahattutoimittajien kynistä! Hyvin kaukana jo luotettavasta tiedonvälityksestä. Ei ihme että tunnetaan myös Stadin Pravdana...
http://www.erkka.com/sivut/eroaerkosta/