Viimeisin YLEn puoluekannatusten selvitys...
http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden_kannatusarviot/puolueiden_kannatusarviot_2010/
...nosti keskustan niukasti ohi sdp:n, mikä sai aikaan suuren uhon keskustan puoluevaltuuston kokouksessa. Onko uhoon suurta aihetta, käy ilmi, kun vertaamme 2007 eduskuntavaalin tulosta päättyvän marraskuun gallup-mittaukseen:
Puolue vaalit_07 Gallup_11/10 Muutos
Kok 22,3 21,1 -1,2
Kes 23,1 18,6 -4,5
Sdp 21,4 18,4 -3,0
Pers 4,1 14,9 10,8
Vihr 8,5 9,1 0,6
Vas 8,8 7,9 -0,9
Kd 4,9 4,5 -0,4
Rkp 4,6 4,0 -0,6
Muut 2,3 1,5 -0,8
100,0 100,0 0,0
Puolueet on tässä pantu viimeisimmän gallupin suuruusjärjestykseen ja verrattu marraskuun gallup-tulosta vain viime eduskuntavaakin äänijakautumaan. Tulkinnassa on syytä muistaa, että äänestysprosentti oli melko vaatimaton, kun tutkimuksen haastattelut taas muunnetaan korjauskertoimilla koskemaan koko kansaa ikään kuin kaikki äänioikeutetut äänestäisivät. Viimeinen sarake kertoo vain kannatusprosenttien erotuksen 2007 vaaleihin verrattuna. Voittajia siis ovat vain persut ja vihreät - kaksi puoluetta, jotka eivät omien uheidensa mukaan mene keskenään samaan hallitukseen.
Kun muistetaan tutkimuksen virherajat, vajaat 3 %-yksikköä kumpaankin suuntaan, niin keskustan ja sdp:n pudotus ylittää virherajat, joten melko varma johtopäätös on, että sdp:n oppositiopolitiikka on täysin epäonnistunutta ja keskustan sisäinen riitely ja Vanhasen jättäminen yksi julkisuuden riepoteltavaksi, sekä puoluesihteeri Korhosen ylimielinen siooloilu ja suoranainen valehtelu vaalirahoittusjunailuissa on eniten syönyt keskustan kannatusta - ei suinkaan keskustan hallituspolitiikka.
Myös kokoomus on pudonnut selvästi viime vaalien lukemistaan ja vielä enemmän kunnallisvaalien äänisaaliistaan, jos TT:n linkin taulukkoa katsotaan tälle pudotukselle voi selitykseksi keksiä ihan minkä tahansa, mutta luontevin lienee se, että katainen on valtionvarainministerinä henkilöitynyt sen kertomiseen, ettei rahaa riitä, ellei ensin ansaita rahaa, elikä se miellytä persujen ja demareiden kannattajia. Kokoomus lieneekin vuotanut vasemmalta laidataan lähinnä demareihin.
Persujen kannatus on huimaa, mitä on varmasti ruokkinut median persuille antama huomio ja tiuha Soinin kommenttien julkaisu tv:n pääuutislähetyksissä. Yhtään poliittista aloitettahan persut eivät ole teheneet, mutta sitä enemmän toitottaneet kritiikkiään jokaiseen epäkohtaan, joka on leimattu keskustan ja kokoomuksen aiheuttamaksi. ihme, ettei tällainen nosta kannatusta laman ja kriisin aikana, kun epätietoisuus ja pelkokin kalvavat ihmisten mieliä.
Vihreät ovat melkoinen yllätys, kun he ovat hienoisesti nostaneet kannatustaan. kun odotettavissa on, että vihreät saadat taas näihinkin vaaleihin lisää päteviä ehdokkaita yhä useampaan vaalipiiriin, niin minä ainakin uskon vohreiden nousevan yhä lähemmäksi neljän suurimman puolueen kannatusta. Persuille ennustan useaa prosenttiyksikköä pienempää vaalitukosta, koska en usko heidän saavan luottamusta herättäviä ehdokkaita riittävän moneen vaalipiiriin. Voitto heitä toki odottaa, mutta ei ollenkaan niin suuri, mitä gallup nyt ennustaisi.
Pienpuolueista ei gallup-tuloksen perusteella osaa mitään sanoa. Ne säilynevät puoluekartalla ja rkp lienee taas yksi hallituspuolueista ensi vaalienkin jälkeen, kosk rkp on hallitukselle paras linkki suomenruotsalaisiin kapitalisteihin, joiden sijoituksista paljon riippuu teollisuutemme iskukyky maailman markkinoilla. Kielikysymyskin on edelleen olemassa ja se on yksi syy rkp:n hallitusvastuuseen, koska perustuslaki takaa ruotsinkielelle samat oikeuden tuin suomenkin kielelle, mikä on hyvä ottaa huomioon eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä ja hallituksessakin.
Mitkä puolueet nousevat hallitukseen, se taas riippuu hyvin paljon siiutä, misträ teemoiusta puolueet alkavat alkuvuodesta puhua ja mitä kynnyskysymyksiä silloin asetetaan yhteistoiminnalle eri puolueiden kesken ja suhteessa nyt jo virkamiestyön alla olevaan hallitusohjelmaan.
http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/puolueiden_kannatusarviot/puolueiden_kannatusarviot_2010/
...nosti keskustan niukasti ohi sdp:n, mikä sai aikaan suuren uhon keskustan puoluevaltuuston kokouksessa. Onko uhoon suurta aihetta, käy ilmi, kun vertaamme 2007 eduskuntavaalin tulosta päättyvän marraskuun gallup-mittaukseen:
Puolue vaalit_07 Gallup_11/10 Muutos
Kok 22,3 21,1 -1,2
Kes 23,1 18,6 -4,5
Sdp 21,4 18,4 -3,0
Pers 4,1 14,9 10,8
Vihr 8,5 9,1 0,6
Vas 8,8 7,9 -0,9
Kd 4,9 4,5 -0,4
Rkp 4,6 4,0 -0,6
Muut 2,3 1,5 -0,8
100,0 100,0 0,0
Puolueet on tässä pantu viimeisimmän gallupin suuruusjärjestykseen ja verrattu marraskuun gallup-tulosta vain viime eduskuntavaakin äänijakautumaan. Tulkinnassa on syytä muistaa, että äänestysprosentti oli melko vaatimaton, kun tutkimuksen haastattelut taas muunnetaan korjauskertoimilla koskemaan koko kansaa ikään kuin kaikki äänioikeutetut äänestäisivät. Viimeinen sarake kertoo vain kannatusprosenttien erotuksen 2007 vaaleihin verrattuna. Voittajia siis ovat vain persut ja vihreät - kaksi puoluetta, jotka eivät omien uheidensa mukaan mene keskenään samaan hallitukseen.
Kun muistetaan tutkimuksen virherajat, vajaat 3 %-yksikköä kumpaankin suuntaan, niin keskustan ja sdp:n pudotus ylittää virherajat, joten melko varma johtopäätös on, että sdp:n oppositiopolitiikka on täysin epäonnistunutta ja keskustan sisäinen riitely ja Vanhasen jättäminen yksi julkisuuden riepoteltavaksi, sekä puoluesihteeri Korhosen ylimielinen siooloilu ja suoranainen valehtelu vaalirahoittusjunailuissa on eniten syönyt keskustan kannatusta - ei suinkaan keskustan hallituspolitiikka.
Myös kokoomus on pudonnut selvästi viime vaalien lukemistaan ja vielä enemmän kunnallisvaalien äänisaaliistaan, jos TT:n linkin taulukkoa katsotaan tälle pudotukselle voi selitykseksi keksiä ihan minkä tahansa, mutta luontevin lienee se, että katainen on valtionvarainministerinä henkilöitynyt sen kertomiseen, ettei rahaa riitä, ellei ensin ansaita rahaa, elikä se miellytä persujen ja demareiden kannattajia. Kokoomus lieneekin vuotanut vasemmalta laidataan lähinnä demareihin.
Persujen kannatus on huimaa, mitä on varmasti ruokkinut median persuille antama huomio ja tiuha Soinin kommenttien julkaisu tv:n pääuutislähetyksissä. Yhtään poliittista aloitettahan persut eivät ole teheneet, mutta sitä enemmän toitottaneet kritiikkiään jokaiseen epäkohtaan, joka on leimattu keskustan ja kokoomuksen aiheuttamaksi. ihme, ettei tällainen nosta kannatusta laman ja kriisin aikana, kun epätietoisuus ja pelkokin kalvavat ihmisten mieliä.
Vihreät ovat melkoinen yllätys, kun he ovat hienoisesti nostaneet kannatustaan. kun odotettavissa on, että vihreät saadat taas näihinkin vaaleihin lisää päteviä ehdokkaita yhä useampaan vaalipiiriin, niin minä ainakin uskon vohreiden nousevan yhä lähemmäksi neljän suurimman puolueen kannatusta. Persuille ennustan useaa prosenttiyksikköä pienempää vaalitukosta, koska en usko heidän saavan luottamusta herättäviä ehdokkaita riittävän moneen vaalipiiriin. Voitto heitä toki odottaa, mutta ei ollenkaan niin suuri, mitä gallup nyt ennustaisi.
Pienpuolueista ei gallup-tuloksen perusteella osaa mitään sanoa. Ne säilynevät puoluekartalla ja rkp lienee taas yksi hallituspuolueista ensi vaalienkin jälkeen, kosk rkp on hallitukselle paras linkki suomenruotsalaisiin kapitalisteihin, joiden sijoituksista paljon riippuu teollisuutemme iskukyky maailman markkinoilla. Kielikysymyskin on edelleen olemassa ja se on yksi syy rkp:n hallitusvastuuseen, koska perustuslaki takaa ruotsinkielelle samat oikeuden tuin suomenkin kielelle, mikä on hyvä ottaa huomioon eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä ja hallituksessakin.
Mitkä puolueet nousevat hallitukseen, se taas riippuu hyvin paljon siiutä, misträ teemoiusta puolueet alkavat alkuvuodesta puhua ja mitä kynnyskysymyksiä silloin asetetaan yhteistoiminnalle eri puolueiden kesken ja suhteessa nyt jo virkamiestyön alla olevaan hallitusohjelmaan.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Yllättävintä on SDP:n surkeus. Ei auta oppositioasema ei, päinvastoin. Itse uskoisin suurimman syyn olevan siinä, että puolue nosti Heinäluoman takaisin näkyvälle paikalle, ja kuten jo edellisissä vaaleissa huomsasimme, hänen imagonsa on niin negatiivinen, että se painaa puolueen vääjäämättä alas. Heinäluoma ei osaa muuta kuin vastakkainasettelun lietsomisen, SAK-tausta ja siellä opittu tyyli on siis paha rasite. Tietysti Urpilainen/Jungner kaksikon epäuskottavuus ja linjattomuus painaa myös.
Keskusta rypee juuri noissa mainitsemissasi vaalirahasotkuissa ja sisäisissä kähinöissä, ex-puouesihteeri Korhonen on henkilönä suurin syyllinen. Kiviniemi ei myöskään ole sellainen ihmisjoukkojen innostaja joka saisi puolueen uuteen liitoon nyt kun pöytä on putsattu.
Kokoomus kärsii yleisestä talouden epävarmuudesta, se joutuu lähes yksin puolustamaan tiukkaa talouslinjaa ja yhteiseurooppalaista toimintaa m. näiden kriisimaiden talouksien tukemisessa. Tosin SDP ampuu koko jatkuvasti itseään jalkaan vastustamalla tuota toimintaa.
Vihreät nousevat taas vaalien alla, Soininvaara palauttaa puolueelle sosiaalipolitiikan osaamista, ja vetoaa demareihin tai persuihin vaihtaneisiin äänestäjiin. Sinnemäen vaikeaselkoisuus on ongelma, jota ilman puolue saattaisi nousta hyvinkin ylös.
Persuille käy niin, että vaalit tulevat liian myöhään. Kevät sulattaa kannatuksesta vielä paljon, kannatus on kuin pakkaslunta, sitä näyttää olevan paljon mutta se on kovin kevyttä ja painuu kasaan helposti. Asiakysymyksien väistely ei loputtomiin toimi.
on aivan turhaa elämöidä. Ne eivät käytännössä tarkoita millekään puolueelle yhtään kansanedustajan paikkaa, jotka ratkeavat jokaisessa vaalipiirissä erikseen. Tämänpäiväisen Ilta-Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan perussuomalaiset ja kepulaiset ovat epävarmimpia äänestäjiä.
Kuopio. Suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin melko sallivasti. Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalaisen kyselyn mukaan sallivinta linjaa maahanmuuttajien valtakulttuuriin sopeutumiseen edustavat puoluekannaltaan vihreät, rkp-läiset ja keskustalaiset.
Maassa maan tavalla -ajattelu sai eniten kannatusta perussuomalaisten ryhmässä, mutta samanmielisiä oli paljon myös kristillisdemokraattien ja kokoomuslaisten joukossa.
"Yllätys oli, etteivät edes perussuomalaisten kannattajat olleet mitenkään erityisen maahanmuuttajakriittisiä. Suomalaiset näyttäisivät keskimäärin olevan aika vapaamielisiä kysymyksen suhteen", arvio politiikan tutkija Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
Galluptulos kertoo, että oppositiopolitiikka on ollut suhteellisen onnistunutta. Hallituspuolueiden kannatus on vähentynyt ja opposition kasvanut. Opposition sisällä kannatus on kohdentunut yksin PS:iin. Se on yksi tärkeä selitys sille, että myös SDP on vajonnut. Äänestäjät ovat mieltyneet PS:n räväkkään oppositiopolitiikkaan, vaan eivät demareiden maltillisempaan linjaan. Tuloksen perusteella voi tietysti väittää, että SDP:n oppositiopolitiikka on epäonnistunut.
Kepun osalta myös hallituspolitiikka on syönyt sen kannatusta. Kannatuksen nopeampi laskuhan alkoi Kemijärvi-liikkeestä. Vanhanen puolusti voimakkaasti Stora-Ensoa ja vähätteli Kemijärvelle aiheutuvia ongelmia. Kepun sisällä elää myös maatalouskiista, joka johtuu pohjoisen suosimisesta etelän kustannuksella. Viimeinen niitti on ollut sitten ministeri Lehtomäen näkemykset jätevsesikymyksessä, kun omatkin ovat hyökänneet häntä vastaan rajusti. Lehtomäkihän nimesi tällaisiksi myyrätyöläisiksi ainakin Väyrysen, Korhosen ja Hoskosen, muttei Rajakangasta, joka kyllä kuuluu samaan rintamaan.
Kokoomuskannattajissa herättää eniten tyytymättömyyttä Kataisen vastuulinja ja Stubbin arvoliberalismi. Kannatus ei ole vuotanut vasemmalta vaan oikealta. Tämän markkinaraonhan huomaisvat KD:t, kun he ottivat vaaliteemakseen koti, uskonto ja isänmaa. Vuotoa persuihin on tapahtunut maahanmuuttoasioiden vuoksi. Puoleen sisällä nuorisopolitiikko Rydman on muodostanut ainakin yhden miehen opposition Stubbia vastaan. Kokoomuksen valttina on tähän asti ollut suhteellisen hyvä yksituumaisuus, mutta nyt se on alkanut selvästi rakoilla ja nimenomaan konservatiivisen oikeiston toimesta.
PS:en noste tuskin kestää vaaleissa niin suurena kuin gallupeissa. Persuilla on niin vähän uskottavia ehdokkaita, että äänestäjät ovat sormi suussa valintatilanteessa. Puolueen edes jonkintasoiseen ajatteluun kykenevä pienryhmä on selvästi paikallistettavisssa pääkaupunkiseudulle. Maakunnissa on sitten näitä pentti oinosia, joita vähänkin järjissään oleva ja itsekunnioitusta tunteva äänestäjä ei suostu äänestämään. Kun suuri osa persujen gallupkannattajista voi jäädä ännestyspäivinä kotiin tai pubiin, demarien ja Kepun alamäki miedontuu siinä sivussa. Ne voivat siinä tilanteessa uhota torjuntavoitolla, mutta se johtuu silloin suurelta osin nukkumaan jäävien määrästä. Kokoomuksen kannattajat ovat aktiivisimpia äänestäjiä, minkä vuoksi Kokoomus ei hyödy Perujen potentiaalin nukkumisesta varsinkin kun mahdollinen vuoto Kokoomuksen konservatiiveista vielä vahvistaa tätä suuntaa.
Vihreät tekivät viisaan ratkaisun asettuessaan PS:n vastavoimaksi. Tällaisesta asetelmasta hyötyvät molemmat. Muut puolueet eivät ole uskaltaneet samalla tavoin ryhtyä persujen arvostelemiseen. Nynnylinja taitaa tuottaa niille vaalitappion.
KD ei saane lisää kannatusta, vaikka siellä havaittiin Kokoomuksen konservatiivien tyytymättömyys. KD:n linja ei taida sittenkään viehättää näitä, vaikka se nyt huutelee heitä tervetulleiksi.
Melko selvää näillä asetelmilla on se, että PS:t eivät mahdu samaan hallitukseen ainakaan Vihreiden ja Kokoomuksen kanssa. Linjaukset ovat niin erilaisia lähes kaikissa asioissa. PS sopii parhaiten sellaiseen hallitukseen, missä demarit ovat mukana. Tämänhän Soini on julkisesti ilmoittanutkin. Kepun väyrysläiset sopisivat myös luontevasti perusjen kanssa samaan hallitukseen, mutta Kiviniemi todennäköisesti vierastaa persuja ja pyrkii ensisijaisesti nykymuotoiseen hallituskokoonpanoon. Jos Kepu saa valeissa näennäisen torjuntavoiton, nykykokoonpano voi hyvinkin jatkaa, mutta Kataisen johdolla.
se sieltä tulee jälleen. Olitkos kiljavalla Koulutuksessa välillä?
no sama on linjasi, eli että heität tosiasiat päälaeleen.
Jos sinun mielestäsi SAK/demareiden oppositio on onnistunutta, ja että tuollainen politikointi on jatkossakin SAK7demareiden linja, niin eipä tarvinne olla häävikään ennustaja, jos sanoo, että SAK/demareiden alamäki jatkuu, eikä sillä ole koskaan enää asiaa hallitukseen
Tuosssa aikaisemmin jo totesinkin, että SAK/demarithan onkin perustettu "oppositiopuolueeksi", eli vastustamaan liiallista hyvinvointia, sillä muutenhan niillä ei olisi mitään, millä ne saisivat kansaa kusetettua.
Eli kun jos ne ajaisivat muiden puolueiden tapaan kansalaisten hyvinvointia, niin niiden politrukeilta loppuisi hommelit, ja koko puolue kävisi tarpeettomaksi.
Tarpeeton haittahan se on nytkin muille, kuin sillä elantonsa ja rikkautensa ketkutteleville huijareille.
maailmassa SAK/demareiden tapaisen politikoinnin takia joutuu slummeihin asumaan noin 10000 ihmistä päivässä. toki syynä on osaltaan myöskin tuollainen kokoomuslinja, mutta se sentään järjestää työpaikkoja, ja sitä kautta edes jonkinlaista tietoa leivästä.
Eli rahtaamalla ylenmäärin ihmisiä kaupunkeihin lisätään kaikinpuolista kurjuutta.
Miten sinäkin koulutettuna ihmisenä olet noin sortunut kusetuksen uhriksi, ja heidän puolelleen ilmeseksi kusettajahyötyjäksi. POLITRUKIKSI/HARHAANJOHTAJAKSI.
Vai meinaat nyt tarttua sellaiseen oljenkorteen, että jos Persut voittaisikin pääministerinpaikan, niin ne ehkä ottaisivat SAK/demarit kaverikseen.
Miten muka persut sopivat parhaiten sellaiseen hallitukseen, missä demaritkin ovat mukana?
Kerro syy?
Onko jo niin moni SAK/demari loikannut persuihin, jotta unelmoit noin heidän yhtestyötään jopa halllituksessa. Höperökö olet, silloinhan he ikäänkuin joutuisivat takaisin demu-jyrän alle.
SAK/demarit eivät vain enää satu kelpaamaan millekkään puolueelle hallituskumppaniksi, jos lasketaan vasemmistoliitto pois.
Tuskin nekään ottaisi demuja jos saisivat itse päättää, ilman sak:n rahoja.
Persut kasvaa juuri sinunlaistesi SAK/demareiden takia.
Toki Kokoomuksestakin nyt virtaa persuäänestäjiä.
Vihreät taas ovat nousussa sen vuoksi, kun on totuutava elämään kohta pelkillä heinillä muutenkin, kun ketkut putsaavat pankkien, vakuutusyhtiöiden, ja "fortumiensa" kautta kansalaisia.
Jos SAK/sdp olisi toiminut kansalaisten hyväksi, ketkuja vastaan, niin se olisi yli 50 %:n äänisaaliin puolue.
Mutta kun valitettava tosiasia on, että he ovat suurimmat työttömyyden ja köyhyyden aiheuttajat ja omaan pussiinsa kusettajat.
Hallitus on aina silloin hyvä, kun sieltä on SAK/demarit ulkona.
Gallupit osoittavat vain sen, että perinteinen hallitus vs oppositio on korvautunut monitahoisemmalla poliittisella pelikentällä. Jakolinja ei mene puolueiden välillä vaan puolueiden sisällä asiasta riippuen. Vaikkapa tuollaiset kysymykset kuin suhtautuminen homojen avioliittoon, haja-asutuksen jätevesikysymykseen tai ruotsin kielen pakollisuuteen kouluissa jakaa puolueita. Kuten monet monet muut asiat. Oppositio ei merkitse enää automaattisesti kannatuksen nousua tai hallitusasema kannatuksen menetystä.
Myöskin kansan koulutustason nousu näkyy selvästi Kepun ja SDP:n kannatuksen hiipumisessa. Molempien puolueiden kannattajat kuuluvat alemman koulutustason kansanosaan, joita on voinut ohjailla äänestämään omaan puoluetta pelottelemalla ja luomalla kauhumielikuvia "vastapuolesta". Heinäluoma meni tähän ansaan jo edellisissä vaaleissa, ja nyt uhkaa mennä samaan. SAK:ssa opittu tyyli ei vaan pure valtakunnan yleispolitiikassa, mutta tyhjäpää-Eero ei tätä tajua. Kepu on niinikään alkanut demaripelotelun, joka saattaa upota siihen maaseudun perus-penttiin, muttei vähänkään koulutetumpaan porukkaan, siis nuoriin. Niinpä tuloksena on vain kannatuksen hiipuminen koko maan tasolla.
Toisaalta PS on pystynyt houkuttelemaan juuri sitä SDP:n ja Kepun menettämää, pelottelulla ja vastakohtaisuuksia luovalla mielikuvapolitikoinnilla huijattavissa olevaa porukkaa riveihinsä. SDP onkin epätoivossaan kaivanut rasistiset ja populistiset keinot kehiin koettaessaan padota kannatuksen hupenemista. Huonoin tuloksin kuten näemme. Vastuullinen oma linja olisi se jota tarvittaisiin, mutta kun Eero on se tyhjäpää mikä on, eikä Jutta tee muuta kuin syytää uusia meno aloitteita niin vastuullisuus loistaa poissaolollaan. Se ei sovi demarien historialliseen kuvaan alkuunkaan.
Kokoomus muodostaa hallituksen, jossa ovat mukana tietenkin vihreät ja rkp sekä toinen kahdesta muusta suuresta sen mukaan pidetäänkö palvelu- ja kuntaremonttia tärkrämpänä kuin työllisyysasteen kokottamista työuria pidentämällä.
Jos kepu ei hallitusneuvotteluissa taivu siihen, että kuntien talous ja menokasvu on saatava suitsituksi, niin he joutuvat oppositioon, Jos taas sdp ei taivu siihen, että kaiken maailman sosiaalitukien korotuksille on nyt tullut loppu, kun veropohja on kasvatettava työllisyysastetta nostamalla, eli työusria ja tryöaikaakin pidentämällä, niin silloin he jäävät oppositioon
Persut eivät hallitukseen nouse eikä kd:llakaan ole sinne mitään asiaa.
Näin on näreet, koska muuten ei hyvinvointimme voi jatkua ensi vaalikautta pidempään. Päätökset olisi nimittäin pitänyt tehdä jo tällä vaalikaudella, mutta siihen ei vielä kepun rohkeus riittänyt, eikä kokoomus ole ollut hallituksen johdossa, vaikka irvileuat niin nalkuttavat.
Suhteessa demareihin olet sen verran fundamentaalisen kiihkouskoinen, etten katso tarpeelliseksi yrittää väittää vastaan. Uskovaisia kun ei saa helposti käännytettyä.
Persujen ja demarien yhteensopivuudesta voi sen sijaan ihan faktojen perusteella lausua jotakin. Timo Soini on itse sanonut, että demarit sopivat PS:n hallituskumppaniksi parhaiten. Politiikassa on paljon yhteistä. Eli Soinin sanoin myös persut ovat duunarien asialla, mutta ilman sosialismia. Käytännössä se on samaa kuin demarien politiikka, koska siinäkään ei ole ollut sosialismia herran aikoihin.
Historian valossa Persut ja demarit ovat aina tulleet hyvin toimeen. Persujen edeltäjä SMP liittotui demarien kanssa jo 1960-luvun alusssa (Honka-liitto) ja sitten uudelleen 1980-luvulla (Koiviston tukeminen ja hallitusyhteistyö). Nykyisessä oppositiossa demarit ja persut ovat toimineen paljolti yhteistyössä eivätkä ole arvostelleet toisaan vaan pelkästään hallitusta.
Tällaista halitusvaihtoehtoa meille ei synny, ellei Eurooppa nyt joudu katastrofaaliseen finanssikriisiin, mihin en ainakaan itse usko. Tällaisen finanssikriisin synty saisi kansan nimittäin uskomaan, että hallituksen politiikka tukea euromaiden talouksia on ollut virhe. Minusta se on välttämätön toimenpide, mistä täytyy kiittää erityisesti valtionvarainministeri Kataista, jolla on järki pysynyt päässä kovassakin paikassa.
Väität, että kansan koulutustason nousu näkyy demarien ja Kepun alentuvana kannatuksena. Yksin muusta erillään tämän väitteen olisi vielä voinut allekirjoittaakin, mutta kun samalla tuot esille perusjen kannatuksen nousun ja sen kiinnittymisen samaan tyhjäpäisyyteen, niin jokin tässä silloin klikkaa ja pahasti. Kun lasketaan nimittäin yhteen noiden kolmen kannatus, se on tainnut vain kasvaa viime vaalista. Sen mukaan siis tyhjäpäisyys olisi vain kasvamassa.
mieltä tässä kurppakuukkelin kanssa. Kuntaremontti ja julkisen talouden kestävyysvaje on paljossa sama asia. Se on välttämätöntä hoitaa. Meille syntyy erittäin suuri huoltosuhdeongelma, joka on pakko alkaa ratkaista seuraavalla hallituskaudella. Jukka Pekkarista on haasteltu juuri tästä asiasta tämän päivän Kauppalehdessä ja se juttu kannattaa lukaista.
SDP ei ole sosiaalitukia korottava puolue, jos on uskominen Kepun puheenjohtajaa Mari Kiviniemeä, joka arvosteli vastikään demareita perusturvavastaiseksi puolueeksi. Se ei siis ole edes johtavan hallituspuolueen mielestä mikään ongelma demarien tulla hallitusvastuuseen. Sen sijaan Kepulle se näyttää olevan kynnyskysymys. Lisäksi siinä on paljon liittymiä kurjistuvaan kuntatalouteen.
Työllisyysasteen nostaminen ei myöskään ole ongelma työväenpuolueelle. Jukka Pekkarinen nosti esiin naisten työllistämisen. Kotiäiteihin meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa. Lisäksi Pekkarinen piti maahanmuuttoa tarpeellisena ratkaisukeinona. Loppupäästähän työurat pidentyvät nykyisen lainsäädännön suojissa ihan automaattisesti, kun työtä vaan on kaikille tarjolla. Työurien lyhyyshän johtuu paljolti siitä, ettei ole ollut riittävästi työtä mitä tehdä. Tätä varten ikääntyville on lisäksi luotu näitä eläkeputkia, koska työttömyysongelma on tiedostettu. Ensin pitää päästä näistä putkista eroon ja niistähän päästään, kun työtä vaan on tarjolla. Lisäksi Jukka Pekkarinen pitää menoleikkauksia välttämättöminä ja olen siinä ihan samaa mieltä. Menopuoli pitää katsoa kohta kohdalta ja erottaa tarpeettomat menot tarpeellisista. Esim. lapsilisät on vaikeasti perusteltavissa oleva menoerä, samoin asuntolainojen korkovähennys sekä erilaiset subventiot (esim. risupakettituki ja kansallinen maataloustuki).
Lähtökohtaisesti niin SDP kuin Kepu ovat alhaisen koulutustason omaavien ihmisten puolueita. Niiden menestymistä on edesauttanut se, että kannattajakunta on uskollisesti seurannut puoluetta, uskonut sen sanomaan, etenkin kun se sanoma on puettu hyvin yksinkertaistettuun "me vastaan muut" asetelmaan. Sitä mukaa kun kansan koulutustaso ja ymmärrys on noussut ja kansalaisten kyky hankkia tietoa muualtakin kuin oman puolueen lehdistä tai muusta väritetystä lähteestä parantunut, on Kepun ja demareiden peruskannatus huvennut. Näiden puolueiden harrastama vääristely on tullut näkyväksi, kannatusta ei tule enää pelkästään pelottelulla ja toisten sanoman vääristelyllä. Omaakin olisi oltava. Kepulta oma linja muulta kuin maaseudun edunvalvojan osalta on kadonnut jo kauan sitten, nyt demarien oma linja on niinikään kadonnut ihan totaalisesti.
Perussuomalaiset onnistuu vielä suhteellisen yksinkertaisella sanomalla, ja vetää osaltaan niitä joille asiat on yksinkertaistettava. Sekin on pois demareilta ja kepulta. Persujen kannatuksessa on myös paljon nukkuvien kannatusta, joten ei se kaikki ole kepu tai demarityhjäpäiltä peräisin.
Etkö sinä tollukka tosiaan ymmärrä miksi Soini kosiskelee SDP:tä ??
Koeta nyt edes sen verran tajuta mitä on poliittinen taktikointi , että ymmärtäisit tuon selkeän asian.
Perussuomalaisten ja SDP.n politiikassa ei ole juurikaan yhteistä. SDP on hyvin puhtaasti vakituisessa täysaikaisessa ansiotyössä olevan edunvalvoja ja ansiosidonnaisten etuuksien puolustaja, ay-liikkeen sille delegoiman tehtävän toteuttaja. PS taas on ansiosidonnaiselta toimeentuloturvalta pudonneen tai sitä vailla koskaan olleen köyhän asialla, pätkätyöläisen ja muun sirpalaleisella toimeentulolla itsensä elättävän asialla, sen asialla jota SDP tässä maassa on kaiken pahiten kurittanut. Siinä on iso ero.
Julkisten palvelujen kustannukset eivät voi enää kauaa nousta nopeammin kuin bkt nousee, koska se tietäisi jatkuvaa velanottoa valtiolle ja kunnille, mikä on pitkän päälle mahdoton yhtälö. Sen tien päässä on Kreikan kohtalo ja avunpyyntö muille EU-maille, että ne tulisivat meidät pelastamaan. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan on ihan pakko toteuttaa sellainen palvelu- ja kuntarakenteen uudistus, joka asettaa palvelujen kustannusnousun muun talouskasvun kanssa samaan linjaan. Leikkausmielessä tämä tarkoittaa ensisijassa kuntarakenteen hallintomenojen leikkausta, koska rahat on siirrettävä hallintorakenteiden ylläpidosta palvelujen tuotantoon. Tähän operaatioon vaaditaan keskustalaisilta sellaista rohkeutta, jota näyttäisi olevan Mari Kiviniemellä, mutta ei kovin monella muulla. On hyvin luultavaa, että kepun puheenjohtaja vaihtuu taas jonkun ajan kuluttua, koska ei kepun junttikenttä ole tähänkään mennessä tajunnut, ettei nykyinen kuntajako ole mikään itsetarkoitus.
Demareiden ongelmana on, etteivät he osaa luopua markkinoimasta itseään menojen lisäyksillä. Nytkin on taas vaadittu korotuksia tie mihin sosiaalitukiin ja päivärahoihin, kun ollaan haalimassa ääniä omaan, persujen suuntaan vuotavaan laariin. Jos demareiden vaalikampanja perustuu samaan, mihin se on vuosikymmenet perustunut, eli lupauksiin eduista, jotka merkitsevät menojen kasvua, niin ne lupaukset eivät voi vaalien jälkeen toteutua, koska veropohja pienenee sitä mukaa, kun työssäkäyvän väestönosan lukumäärä pienenee, eli tuloveron veropohja kutistuu. Onneksi verojen painopistettä on siirretty kulutusveroihin ja muihin välillisiin veroihin, niin ongelmaa pystytään jossain määrin hallitsemaan.
Seuraavalla hallituksella on ainoastaan yksi tehtävä ja se on työllisyysasteen merkittävä nostaminen. Hallitukseen tulee kokoomuksen rinnalla kahdesta muusta suuresta se, joka tämän tavoitteen parhaiten sisäistää ja on valmis luopumaan omille kannattajilleen aikaisemmin lupailemistaan uusista etuuksista ja etujen korotuksista.
Vaalilupausten tie on kuljettu loppuun. Edessä on vain vastuullisen talouspolitiikan tie, jossa on ensin pidettävä huoli tulopuolen kasvattamisesta, kun velkaakin on melkoisesti maksettavana eikä uutta juurikaan kannata ottaa, ellei ole ihan pakko.
Soinin puheissa käsitellään useinkin suomalaista duunaria ja sitä kuinka tämä on palkkansa ansainnut. Perussuomalaiset ovat toki demareista vasemmalla asettuen demarien ja vasurien välimaastoon. Demarit korostavat hyvinvoinnin luomista työn avulla ja persut haluavat jakaa hyvinvointia myös puheen tasolla mainitsemillesi ryhmille.
Kun katselee PS:n ja vasurien yhteistä kannatusta, tekemäsi päätelmä on pakosti väärä tai sitten yhteiskunnan valtavirrasta pudonneiden määrä on hetkessä tuplaantunut. Persut saavat kannatusta myös palkansaajien keskuudesta, niidenkin, jotka kannattavat korkeaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Soini kosiskelee demareita. Se on fakta. Soini tulee myös jatkossa toimimaan tämän faktan pohjalta, koska hän tietää, ettei PS:t ole nykymuotoiseen hallitukseen hovikelpoinen puolue. Kokoomus ja Vihreät tulevat tulppaamaan persujen tien tai sitten persut lupaavat tulla Kokoomuksen politiikan takuumiehiksi. Sellaista poliittista itsemurhaa tuskin tulemme kokemaan.
Jos demarit ovat lähtökohtaisesti alhaisen koulutustason omaavien ihmisten puolue, lienevät täysin perättömiä sellaiset väitteet, että valtionhallinto ja oikeuslaitos olisi miehitetty voittopuolisesti demareille. Nämä virkamiehet kun sattuvat olevaan voittopuolisesti akateemisesti koulutettuja.
Itse olen sitä mieltä, että demarien peruskannattajia on ollut ainakin kahta lajia. Toiset ovat ammattikoulutettuja palkansaajia eli perusduunareita ja alempia toimihenkilöitä. Nämä ovat uskoneet revisionistiseen politiikkaan eikä heidän ole siihen tarvinnut vuosikymmenten saatossa kovin paljon pettyä.
Toinen ryhmä on sitten ideologisesti vasemmistolaisuuteen hurahtaneita. Tässä ideologiassa arvostetaan tasavertaisuutta moraalisena valintana ja yhteiskuntarauhaa ja kansan eheyttä edistävänä toimena. Urho Kekkosesta alkoi tulla tässä kohdin vähin eri selvä sosiaalidemokraatti ja hän panikin mielihyvällä merkille, kun Kalevi Sorsa kutsui häntä demariksi. Nämä ideogialähtöiset ovat suurelta osin köyhistä oloista korkkeasti kouluttautuneita. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat vaikka presidenttimme Mauno Koivisto ja Tarja Halonen. Erkki Tuomioja on tästä poikkeus. Hän on syntynyt enemmän kultalusikka suussa kuin muut pitkälle kouluttautuneet demarit. Mutta pääosin on nousevaan säätykiertoon päässeistä älykkäistä ihmisistä, joiden nousevan säätykierron mahdollista sellainen politiikka, joka avasi opin tien mahdollisuuden yhä useammalle.
Nyt olemme tilanteessa, missä näkyy enemmän alnevan säätykierron ilmiöitä kuin nousevan. Revisionistisesta nousuvaiheesta on siirrytty yhä enemmän kurjistumisvaiheen puolelle. Tämä on johtamassa yhteiskunnalliseen polarisaatioon, mistä PS:t ottavat nyt poliittista hyötyä irti. Irtaantuminen solidaarisuudesta alkoi 1990-luvulla, kun tuloerojen anneettiin alkaa talouslibrealismin oppien mukaisesti irtaantua toisistaan. Kuten eilisessä MOT-ohjelmassa näytettiin tämä tapahtui ensivaiheessa kaikkein suurituloisimpia suosivalla politiikalla. Tässä suosimisessa demareillakaan ei ole puhtaat jauhot pussissaan ja siitä he puolestaan maksavat nyt poliittista hintaa.
Työllisyysasteen nostaminen on keskeistä, mutta ei ensisijaista. Työllisyysaste ei nimittäin millään konstilla nouse, ellei ole riittävästi työtä tarjolla. Suomi on vientiteollisuusmaa ja siihen on hyvinvointimme rakennettu. Tästä linjasta pieni maa ei saisi luopua, koska meillä ei ole sellaisia luonnonvaroja tai vaikkapa etelän aurinkorantoja, jotka houkuttelisivat ulkopuolista rahaa meille.
Vientiteollisuudelle on olemassa hyvät näkymät. Me rakennamme erityisesti sellaisia konepajatuotteita, joiden menekki Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin on kasvavaa. Tämän lisäksi pitäisi panostaa nyt tekonologiateollisuuden ja metästeollisuuden tuotekehitykseen, jotta saisimme uutta vietävää ja menetettyjä markkinaosuuksia takaisin. Sitten olisi hyvä kehittää jokin uusi vientiteollisuuden ala, joista luontevalta tuntuu ympäristöteknologiaan liittyvä teollisuus. Muutama yritykset ovat jo tällä tiellä kuten Kemira, Vacon ja Vaisala, mutta se ei riitä.
Kotimarkkinoiden kasvun varaan meidän ei minusta pitäisi heittäytyä. Kyllä kotimaisen rahan pyörittämiseen tietysti jonkin aikaa menee, mutta jossain vaiheessa sellainen taskusta toiseen pyöritettävä raha loppuu. Tätäkin tietysti tarvitaan, jotta tulot jakautuvat laajemmalle ja se luo paljon työtä. Silti vientiteollisuudesta tulee jatkuvasti kantaa huolta.
Politiikan tärkein tehtävä on tällaisessa tilanteessa luoda sellaista ilmapiiriä, missä uuden luominen onnistuu. Koulutukseen pitää silloin panostaa. Subventoiduista aloista, missä subvention tarkoitus on peittää huonoa kannattavuutta, pitää vähitellen luopua kannattavan toiminnan hyväksi. Politiikan päätehtävä ei ole esim. nostaa alinta eläkerajaa tilanteessa, missä ei ole mitään takeita työn riittävyydestä. Alarajoja pitää nostaa vasta sitten, kun on jonkinasteinen varmuus siitä, ettei tekijöitä ole riittävästi. Nyt on pyritty etenemään latvasta tyveen eikä päinvastoin. Sen sijaan yhteiskunnan infrastruktuuria tulee rakentaa siihen suuntaan, joka palvelee veintiteollisuutta ja modernia talousmallia. Jokainen käsittää, ettei sellaiseksi istu peräkylien haja-asustusmalli.
Jos mietitään puolueiden kannattajakuntaa, niin eiväthän ne tietenkän ole homogeenisesti tietyn kaavan mukaisia. Mutta tyypillinen demarikannattaja on alhaisen koulutustason omaava, ja sama siis kepulaisilla, mutta kepulainen asuu maaseudulla siinä kun demari teollisuustaajamassa.
Nuo molemmat ryhmät ikääntyvät ja pienenevät koko ajan, ja se näkyy noiden puoluiden kannatuksessa. Paremmin koulutettu nuoripolvi ei enää ole ohjaltavissa ainakaan kepun ja demareiden perinteisesti harrastamalla tyylillä, vastakohtaisuuksien lietsomisella ja pelottelulla, puoleuiden kannattajiksi.
Demareiden kannattajissa on toki jonkin verran akateemisesti koulutettuja. Kuten on kepussakin. Akateeminen on demari on,aivan kuten sanot, joko kodin perintönä vasemmistolaisen ajattelun omaava, tai sitten 60- 70-luvun vasemmistohuumassa opiskellessaan kolleektiiviseen mielenhäiriöön parantumattomasti sairastunut tollo. Pahimmassa tapauksessa molemmat ominaisuudet omaava, silloin voitanee jo puhua umpitollosta, kuten Halosen esimerkki osoittaa. Keskustassa on niin ikään näitä äidinmaidosta oppinsa saaneita ja kotioloista kepualaisuuteen hurahtaneita maaseudun kasvatteja, parantumattomattomasti sairastuneita.
Kokoomuksella vastaavat peruskannattajat tulevat kaupunkien keskiluokasta, toimihenkilöammateissa toimivista kohtuullisen hyvin koulutetuista. Sekä tietty yrittäjistä ja elinkeinoelämän johtopaikoilla toimivista. Kokoomuslaisuuteen ei ole sairastuttu samalla tavalla kuin demariuteen tai kepulaisuuteen jotain Ben Zyskowiczia lukuunottamatta. Vihreissä taasen se peruskannattaja on nuori tai nuorehko suhteellisen vähävarainen kaupunkilainen, jolle toisaalta urbaani elämäntyyli ja toisaalta luonnonsuojelu ovat tärkeitä teemoja, karkeasta ristiriidastaan huolimatta.
Noiden edellä kuvattujen perustyyppien lisäksi puolueilla on iso joukko lauman mukanan kulkevia löyhemmin puolueisiin sitoutuneita liikkuvia äänestäjiä. He tuntevat sympatiaa jotain puoluetta tai ehdokasta kohtaan, tai sitten löytävät jonkun ajankohtaisen aiheen jonka pohjalta valintansa tekevät. Tuo aihe voi olla vaikka TV-väittelyssä esiintullut asia (homokeskustelu) tai lehtien lööpeissään hehkuttama asia (vaalirahoitus).
Valtion, ministeriöiden, virastojen ja erilaisten laitosten sekä isompien kaupunkikuntien virkamieskunnan demareista iso osa on pelkkiä jäsenkirjademareita. He ottivat aikanaan demareiden jäsenkirjan, kun sillä pääsi helpommin parempiin virkoihin silloin, kun kokoomus oli paitsiossa.
Poliitikkojen olisi hyvä tajuta ja ymmärtää, miten Suomi nousi 90-luvun alun lamasta ainoastaan Nokian avulla siksi, että Salossa joku insinööri oli hoksannut kehitellä matkapuhelimen ja sen, että sillä voi tehdä muutakin kuin puhua, ja koko maailma innostui hankkimaan itselleen tällaisen kaapeliverkosta riippumattoman yhteydenpitomahdollisuuden. Nyt sillä saralla markkina alkaa olla kypsä, kun myyntimahdollisuudet ovat enää uusintaostoissa eikä markkinan kasvussa.
Poliitikkojen pitäisi tajuta, että elämme markkinoiden ehdoilla, eli niiden varassa, jotka tarvitsevat jotain sellaista, mitä me osaamme tehdä. Jos sellua ei maailmalla tarvita, niin on turha puolueiden syytellä toisiaan siitä, että UPM panee Kemijärven tehtaan kiinni ja myy kattilat eniten tarjoavalle. Se, että sdp jauhaa työsuhde- ja muutosturvasta ja vaatii lisää rahaa työttömien elättämiseen on jotain todella uskomatonta tämän päivän maailmassa, kun puolueen pitäisi visioida, mistä löytyy sellaisia ostajia, joille me voisimme tarjota jotain uutta, jota pystymme tekemään paremmin kuin muut valtiot tällä pallolla.
Suomi on aivan liiaksi suuryritysten maa. Täällä on kaikki keskitetty isoihin yrityksiin ja keskitys sen kun jatkuu. Koko yritys- ja verolainsäädäntö on tehty suuryritysten ehdoilla ja uusikin lainsäädäntö sidotaan kolmikannan, eli EK:n jäseninä olevien jättifirmojen ja heidän työntekijöidensä muodostamien ammattiliittojen keskusjärjestöjen kolmikantaan. On aika käsittämätöntä, että eduskunta ja hallitus sallivat suuryritysten ja ay-liikkeen sanella, mitä elinkeinopolitiikassa tehdään.
Suomessa on parisataatuhatta alle kymmenen ihmistä työllistävää firmaa, jotka tappelevat sellaisen byrokratian kanssa, joka on luotu suuryrityksille. kasvun eväät menevät usein siihen, että yrittäjä on pakotettu tekemään 1-2 päivää viikossa viranomaistyötä tai ostamaan tämän palvelun tilitoimistoilta, mikä vie melkoisen osan pienyrityksen kasvun resursseista. työlainsäädäntö on tehty niinikään sellaiseksi, että uuden henkilön palkkaamisen riski on suuri, jos hänet jouduttaisi irtisanomaan suhdannemuutoksen vuoksi. Siksi poienyritykset eivät uskalla kasvaa, kun byrokratian kustannukset ja irtisanomisen mahdolliset riskit ovat liian suuret.
Kun Suomeen ei synny uutta Nokiaa - maailmalla ei ole näkyvissä sellaista kasvavan markkinan rakoa, jonka nousuaallossa vastaava nousu olisi mahdollista - niin poliitikkojen pitäisi ymmärtää panostaa pienyritysten ja pk-sektorin kasvumahdollisuuksiin. Eduskunnassa ei vaan ole montaakaan kansanedustajaa, joka yrittämisestä jotain ymmärtäisi. Se on paha pulma, johon ei ole ratkaisua näkyvissä, kun pätevät yrittäjät hoitavat mieluummin yrityksiään kuin lähtisivät vaaleihin ehdolle.
Toinen paha pulma on, että poliitikot ovat antautuneet kolmikannan orjiksi eivätkä kuuntele muita yrittäjäjärjestöjä, kuten Suomen Yrittäjiä tai Perheyritysten Liitto. Näistä viimemainitulla oliai paljon poliitikoille annettavaa, jos vain pystyttäisi unohtamaan, että siellä on palkattuna virkamiehenä Matti Vanhanen. Itse liitto on täynnä kantapäänsä kautta koulut käyneitä asiantuntijoita, joilla olisi lainsäädäntöön paljon enemmän annettavaa kuin EK:n vuorineuvosten käskyläisillä ja valtansa menettämiseen turhautuneilla SAK:n ja STTK:n palkkapomoilla.
Tällainen näkemys on täysin valheellinen: "Politiikan päätehtävä ei ole esim. nostaa alinta eläkerajaa tilanteessa, missä ei ole mitään takeita työn riittävyydestä. Alarajoja pitää nostaa vasta sitten, kun on jonkinasteinen varmuus siitä, ettei tekijöitä ole riittävästi."
Suomeen ei kukaan investoi, jos työvoimapula on pelättävissä siitä syystä, että työikäistä väkeä on liian vähän. Investoinnit uuteen yritystoimintaan tehdään silloin niihin maihin, joissa työvoima koetaan riittäväksi. Toinen asia on, ettei elkeikää voi nostaa hetkessä, sillä se vaatii riittävän pitkät ja oikeudenmukaiset siirtymäajat.
Täsä pari syytä, miksi poliittiset päätökset eläkkeistä on tehtävä nyt eikä vasta sitten, kun työvoimasta alkaa olla pula.
Jos jäsenkirja otettiin urakehitystä varten, luontevampaa kai olisi ollut silloin valita Kepun jäsenkirja. Demarithan olivat poliittisessa paitsiossa aina vuoteen 1966 saakka. Sen jälkeen elettiin sitten punamultahallitusten aikaa, jolloin mainitussa mielessä deamrien jäsenkirja tuli korkeintaan tasaveroiseksi Kepun jäsenkirjan kanssa.
On myös aika mahdotonta sanoa, millä mielellä kukin on jäsenkirjansa hankkinut. Ehkä uralla etenemistarkoituksessa hankkineita on ollut, mutta silmiini ei tullut mitään selvitystä siitä, kuinka yleistä tällainen olisi ollut. En halua kuitenkaan puolustaa jäsenkirjanimityksiä varsinkaan, kun taisin kerran tulla itse pätevimpänä hakija sivuutetuksi sen vuoksi.
Suomi on elänyt viennistä ja sen tulee jatkossakin siitä elää. Pk-sketorin yritysten hartiat ovat usein liian kapeat vientiteollisuutta ajatellen. Varsinkin markkinointi voi edellyttää suuria ponnistuksia. Hyviä esimerkkejä kasvavista aloista on esim. hissiteollisuus eli Kone Oy. Olisi voinut luulla, että tässä markkina myös kypsyy ja raja tulee vastaan, mutta niin ei ole käynyt. Uusia innovaatioita olivat konehuoneeton hissi ja huoltobisneksen nivominen kiinteäksi osaksi toimintaa. Nyt huollosta taitanee tulla jo puolet yrityksen liikevaihdosta.
Nokian markkinakaan ei ole suinkaan kypsynyt. Siellä uusi ja merkittävä markkinarako ovat olleet älypuhelimet, joissa Nokia on valitettavasti jäänyt kilpailijoitaan jälkeen. Seuraava innovaatio on ollut puhelimen ja miniläppärin väliin sijoittuvat kosketusnäytölliset tietokoneet (tabletit), joissa Nokia on myös jälkijunassa. Näissä kohdin Nokia saavuttanee muut eli lähinnä Applen ensi vuoden aikana. Kolmas markkinaa kasvattava innovaatio on ollut palvelujen kytkeminen yhteen tähän liiketoimintaan. Jotkut pitävät tätä seuraavana suuren luokan bisneksenä alalla. Nokialla on tässä kohdin Ovi-palvelut, joissa se on myös ollut kilpailijoita jäljessä, mutta viime tietojen perusteella kirimässä etumatkaa kiinni. Uusi pääjohtaja on osin hankittu juuri viime mainitun sektorin nousua ajatellen. Kaikki nämä asiat kertovat siitä, että markkina ei suinkaan ole vielä kypsynyt.
Teknologia voi tarjota edelleen paljon markkinoita erilaisille sovellutuksille esim. ympäristöteknologiaan kuten energian säästöön. Seuraava merkittävä bisnes voikin olla energiaa säästävät keksinnöt, joihin meillä Suomessa esim. Vaconin toiminta perustuu. Tällaiset asiat edellyttävät suuria panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja sellaiseen eivät mitkään pk-sektorin yritykset kykene.
eivät ulkomaalaiset investoi sen mukaan, paljonko on vapaata työvoimaa. Bulkkituotanto on siirtynyt tällaisten investointien osalta jo aikapäiviä sitten halvan työvoiman maihin. Jos Suomeen investoidaan, se tapahtuu korkean osaamisen alueilla, missä ei lasketa minkään eläkeiän noston päälle. Kyllä kirjoituksesi on tässä kohdin täyttä huuhaata. Sori vaan mutta tulee mieleen jopa Jaban kirjoitukset, kun hän kirjoitti näistä asioista vastaavanlaista roskaa.
Eläkeikää ei voi nostaa hetkessä eikä tarvitsekaan. Lainsäädäntö mahdollista jo nyt työskentelyn 68 ikävuoteen saakka. Työurat pidentyvät ihan automaattisesti tähän rajaan asti, jos vaan työtä on tarjolla. Jos tulemme lähemmäs sitä tilannetta, että työttömyys vähenee alle 100 000 henkilön, meillä on vielä kylliksi aikaa tehdä uudet päätökset.
Kun kepu ja demarit jakoivat virkoja keskenään, niin puolella hakijoista oli syytä olla demarikirja, jos halusi tulla nimitetyksi.
En kirjoittanut pk-yrityksistä suuryritysten vaihtoehtona, vaan siitä, että pienyritysten kasvunmahdollisuudet tulisi saada aikaan suuryritysten rinnalla. Palvelut ovat tietenkin tulleet mukaan teollisuuden tuotteisiin, koska ei se enää mene kaupaksi, että joku myy koneen; pitää myydä se, että kone käy aina ilman häiriöitä. Ympäristöteknologia on ehdottomasti oikea ala panostuksia varten.
Pienyrityksiä ja pk-sektoria tarvitaan kuitenkin, koska ei ainutkaan nykyinen suuryritys ole ollut syntyessään suuryritys.
Voi sinua raukkaa, oletko noin pihalla historiastamme, vai häpeätkö vain omaa demariuttasi??
Kyllähän 70 luvulla oli käytännössä mahdotonta mitään valtionhallinnon virkaa saada ilman demarijäsenkirjaa. Joissain virastoissa saattoi olla joku kiintiö kepulaisille, mutta demarijäsenkirja oli avain virkoihin, ja käytännössä ainoa avain. Ennen vuotta 66 ei jäsekirjanimityksiä juuri harrastettu, silloin kun ei ylipäätään vielä ollut tarpeeksi korkeakoulutettuja jotta jäsenkirja olisi voitu asettaa valintakriteeriksi.
Kunnissa on ollut vaihtelevampi käytäntö, joissain kunnissa on suosittu kepulaisia, toisissa demareita ja Helsingissä tai muutamassa muussa isossa kaupungissa myös Kokoomuksella on ollut läänitettyjä virkoja. Kuntien hallinnon iso ongelma onkin juuri tuo näihin päiviin saakka periytyvä poliittisesti läänittetyjen virkojen ylläpito, virkamies kun joutuu vastuuseen lähinnä omalle poliittiselle kunnallisjärjestölle eikä suinkaan kuntalaisille.
Eikä ongelma ole pelkästään pienten kepukuntien, vaan itse asiassa jopa suurempi isoissa kaupungeissa. Helsingin kaupunkisuunnitelu on karmaiseva esimerkki. Se on läänittety demareille, Ylermi Runko oli lautakunnan puheenjohtajana pitkään ja tämän hallinnonalan apulaiskaupunginjohtajan virka on ollut demareille varattu, nykyisin virkaa hoitaa Hannu Penttilä. Aiemmin johtajana on ollut mm. Erkki Tuomioja jonka kiinteistö- tai kaupunkisuunnitteluosaaminen perustui satavarmasti pelkkään demarijäsenkijaan. Niinpä Helsingissä on tehty älytöntä tontti- ja kaupunkisuunnittelupolitiikkaa, jossa kustannustaso on saatu pilviin ja esimerkiksi liikenne jumittamaan lähes täysin. Kepukunnista löytyy toki vastaavia älyttömyyksiä, mutta nillä ei ole koko valtakuntaan niin suuria heijastusvaikutuksia kuin noilla Helsingin esimerkeillä.
No, Helsinkiäkin karmaisevampi jäsenkirja nimittelijä on presidentti Halonen, hänen mielestään kun suurin mahdollinen pätevyys virkaan kuin virkaan löytyy sukupuolivähemmistöön kuuluvalta naispuoliselta demarilta. Muut kriteerit tulevat kaukana perässä.
Investoinnit tehdään useiden vuosikymmenten tähtäyksellä eteenpäin. Silloin arvioidaan myös työvoiman saatavuus. Jos on epäilyä siitä, että niukkuutta (eli korkeita palkkatasoja) on odotettavissa, niin investoidaan muualle.
Tämä on realismia eikä huuhaata. Sitäpaitsi sinä itse kirjoitit siitä, että elökkeitä ehditään nostaa sitten, jso työvoima ei riitä. Ei sellainen ole inhimillistä. Pitää olla tarpeeksi pitkä siirtymäkausi, että eläkettään odottavia kohdeltaisi oikeudenmukaisesti.
Elakelait on uusittava ehdottomasti niin pian kuin suinkin. Se, että pakon sijasta käytetään vapaaehtoisia porkkanoita on tietenkin lain sisältökysymys, mutta työurien on pakko pidentyä myös yläpäästään.
Panit mielipidepunikille aika pahasti
Sori vaan mutta tulee mieleen jopa Jaban kirjoitukset
_____________________________________________________________________
Ethän sinä yleensä vetoa mihinkään auktoriteetteihin!
Olipa jäbämäinen juttu.
Kyllä se on Transit_miesmäinen kirjoitus.
Ei kumpikaan. kyllä muutkin osaa.
Vain homot kaipaa jäbää.
Kokoomus, SDP, vihreät ja rkp.
Se on seuraava hallitus
Petrsut saa niin monta paikkaa, että ne pitää ottaa hallitukseen.
Politiikkaa ilman vahvoja intohimoja seuranneet tajusivat jo ennen viime vaaleja, että Kepun ja SDP:n tapa tehdä politiikkaa on tullut tiensä päähän. Kepu onnistui silloin vielä suhteellisen vahvan ja suositun aseman omanneen Matti Vanhasen ansiosta pitämään ykköspaikkansa tuolloin yllättävänkin korkeilla kannatusluvuilla. Heinäluoma sen sijaan teennäisine vastakkanasetteluineen ja porvarimeiningillä pelottelupuheineen sysäsi demarit jo tuolloin tukevaan alakierteeseen, jota Urpilainen ei ole kyennyt korjaamaan, itse asiassa pahensi tilannetta ottamalla Heinäluoman näkyvään rooliin ek-ryhmän johtajana.
Taälläkin käydyn keskustelun fiksuimmat, Jaba ym, osoittivat jo heti vaalien jälkeen, ettei demareilla ole mahdollisuuksia nousuun edes oppositioaseman suoman helpomman aseman siivittämänä. Kepun alamäen kaikki osasivat enakoida.
Itselleni yllätys on ollut, että tuo demareiden kannatuksen hupeneminen on mennyt noin puhtaasti Perussuomalaisille. Itse olisin odottanut Vihreiden ja Vasemmistoliiton hyötyneen SDP:n linjattomuudesta ja Heinäluoman surkeudesta. Ovathan niin vihreät kuin Vasurit paljon lähempänä demareita kuin perussuomalaiset, joten olisi odottanut virran vievän siihen suuntaan. Ilmeisesti kuitenkin on niin, ettei demareissa olekkaan nin vahvaa koulutetun väen kannattajakuntaa kuin voisi olettaa, vaan sivistyneempi väki on jo aiemmin jättänyt demarit siirtyen vihreisiin tai kokoomukseen. Nyt lähtövuorossa ovat olleetkin demareihin pettyneet pätkätyöläiset ja muut vähäosaisemmat, ja heidän suuntansa on ollutkin Persut eikä vasurit.
Keskustan kannatuksesta taas osan olisi voinut luulla siirtyvän Kokoomukseen, mutta maasedullakin sunta on ollut, ainakin kuntavaalien jälkeen, persuihin. Kuntavaaleissahan Kokoomus vielö porskutti koko maassa. Keskustan kannatuksen hupenemisen syy on puolueen sisäisten vääntöjen ja sotkujen aiheuttama pettynmys eikä niinkään politiikan asiakysymykset. Kiviniemi taitaa olla maaseudun väelle kovin etäinen, eikä uusi puoluessihteerikään taida "kentän" mies olla.
Itse siis ennustin noin kolme ja puoli vuotta sitten, että seuraavan opposition muodostaisivat Kepu, SDP ja Perusuomalaiset, ja hallituksen runko muodostuisi Kokoomuksen ja Vihreiden varaan, ja että vasemmistoliitto olisi noussut Arhinmäen johdolla hallitukseen. Näyttää kuitenkin, että tuo kolmikko SDP, Kepu, PS saattaa yltää kuin yltääkin jopa 50% yhteis kannatukseen, eli joku siitä nousee hallitukseen Kokoomuksen rinnalle. Ennustaminen ei ole helppoa.
Lipposen markkinarealistinen linja piti osan markkinataloutta kannattavasta keskiluokasta sdp:n äänestäjinä, mutta Heinäluoman käännös konservatiivisen työväenliikkeen vastakkainasetteluun työnsi nämä ihmiset kokoomukseen. Duunareiden simppelimpi joukko on valumassa persuihin, kun ortodoksiset kommunistit eivät heille kelpaa, mutta tuo joukko tuskin menee vaaleissa äänestämään. Siinä kohtaa on persujen gallupsuosiossa kuplaa, joka ei vaalituloksessa realisoidu.
Kepujen alamäki on täysin heidän omaa aikaansaannostaan, kun Vanhanen keskittyi hallituksen johtamiseen ja entinen puoluesihteeri taas keskittyi kokoomuksen ja hallituksen arvosteluun. Tämä Korhosen "kenttätyö" käännytti maaseudun köyhät perussuomalaisiksi ja pani umpiuskovaisen kepun kentän vaatimaan vanhasen vaihtoa. Vanhanen ehti kuitenkin itse erota ensin, mikä sekotti entisestään kepua ennen äänestäneiden mieliä ja vauhditti kannatuksen laskua.
Vaikkeivat gallupit vaaleja olekaan, niin kokoomuksen etumatka antaa perusteen olettaa, että katainen muodostaa hallituksen. Vihreät ja rkp siihen melko varmasti tulevat mukaan, mutta muu jää nähtäväksi, koska vaalipuheet ratkaisevat ketkä pystyvät tekemään työtä yhdessä noiden kolmen kanssa. Haluja on ainakin kepulla, se näkyy Kiviniemestä selvästi. Urpilaisesta ei sen sijaan näy muuta kuin suuri hämmennys ja epätoivo, koska vaalitappio tietäisi hänelle kenkää ilman muuta.
Kuopio. Suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin melko sallivasti. Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalaisen kyselyn mukaan sallivinta linjaa maahanmuuttajien valtakulttuuriin sopeutumiseen edustavat puoluekannaltaan vihreät, rkp-läiset ja keskustalaiset.
Maassa maan tavalla -ajattelu sai eniten kannatusta perussuomalaisten ryhmässä, mutta samanmielisiä oli paljon myös kristillisdemokraattien ja kokoomuslaisten joukossa.
"Yllätys oli, etteivät edes perussuomalaisten kannattajat olleet mitenkään erityisen maahanmuuttajakriittisiä. Suomalaiset näyttäisivät keskimäärin olevan aika vapaamielisiä kysymyksen suhteen", arvio politiikan tutkija Kimmo Grönlund Åbo Akademista.