Erittäin

Kyseinen keskustelu löytyy aiheen: Darwin, sirkut, väärinkäsitys sisällöstä, jossa nimmerkki Vanha-kissa arvostelee tietämättään Dawkinsin kirjan sisällön erästä kohtaa aika radikaalisti. Arvostelu kohdistuu Dawkinsin kirjan toiseksi viimeiseen virkeeseen, se on kuulema irroitettu asiayhteydestään.

Lainaus kyseisestä keskustelusta, Dawkinsin kirjassa kirjoitetaan:

"Luonnonvalinta on geenipoolien menestyvien geenien differentiaalista eli erottelavaa eloonjäämistä geenipoolien vähemmän menestyviin geeneihin verrattuna. Luonnonvalinta ei valitse geenejä suoraan. Sen sijaan se valitsee niiden edustajat, yksittäiset ruumiit. Ja nämä yksilöt valitaan - ilmeisesti ja automaattisesti ja ilman tarkoituksellista asioihin puuttumista - sen mukaan, säilyvätkö ne elossa tuottamaan täsmälleen samojen geenien kopioita. Geenien eloonjääminen liittyy intiimisti niiden ruumiiden eloonjäämiseen, joiden rakentamiseen se on osallistunut, koska geeni kulkee näiden ruumiiden sisällä ja kuolee niiden kanssa. Mikä tahansa geeni voi odottaa kulkevansa itsensä kopiona suuressa määrässä ruumiita sekä samanaikaisesti elävissä populaation jäsenissä että pitemmällä aikavälillä sukupolvesta toiseen. Sen vuoksi tilastollisesti geenillä, jolla on taipumus keskinmäärin vaikuttaa myönteisesti ruumiinsa eloonjäämisen näkymiin, on taipumus yleistyä geenipoolissa. Niimpä keskinmäärin geenipoolin geeneillä on taipumus olla hyviä ruumiin rakentajia. Tässä luvussa on käsitelty menetelmiä, joilla geenit rakentavat ruumiita." (Dawkins, maailman hienoin esitys, sivu 231)

yhtään kirjoitti:

Kyseinen keskustelu löytyy aiheen: Darwin, sirkut, väärinkäsitys sisällöstä, jossa nimmerkki Vanha-kissa arvostelee tietämättään Dawkinsin kirjan sisällön erästä kohtaa aika radikaalisti. Arvostelu kohdistuu Dawkinsin kirjan toiseksi viimeiseen virkeeseen, se on kuulema irroitettu asiayhteydestään.

Lainaus kyseisestä keskustelusta, Dawkinsin kirjassa kirjoitetaan:

"Luonnonvalinta on geenipoolien menestyvien geenien differentiaalista eli erottelavaa eloonjäämistä geenipoolien vähemmän menestyviin geeneihin verrattuna. Luonnonvalinta ei valitse geenejä suoraan. Sen sijaan se valitsee niiden edustajat, yksittäiset ruumiit. Ja nämä yksilöt valitaan - ilmeisesti ja automaattisesti ja ilman tarkoituksellista asioihin puuttumista - sen mukaan, säilyvätkö ne elossa tuottamaan täsmälleen samojen geenien kopioita. Geenien eloonjääminen liittyy intiimisti niiden ruumiiden eloonjäämiseen, joiden rakentamiseen se on osallistunut, koska geeni kulkee näiden ruumiiden sisällä ja kuolee niiden kanssa. Mikä tahansa geeni voi odottaa kulkevansa itsensä kopiona suuressa määrässä ruumiita sekä samanaikaisesti elävissä populaation jäsenissä että pitemmällä aikavälillä sukupolvesta toiseen. Sen vuoksi tilastollisesti geenillä, jolla on taipumus keskinmäärin vaikuttaa myönteisesti ruumiinsa eloonjäämisen näkymiin, on taipumus yleistyä geenipoolissa. Niimpä keskinmäärin geenipoolin geeneillä on taipumus olla hyviä ruumiin rakentajia. Tässä luvussa on käsitelty menetelmiä, joilla geenit rakentavat ruumiita." (Dawkins, maailman hienoin esitys, sivu 231)

Kiitos selvennyksestä.

Milloin Dawkinsin kirjasta, maailman hienoin esitys, ilmestyy selitysteos?

tunaroineet! kirjoitti:

Milloin Dawkinsin kirjasta, maailman hienoin esitys, ilmestyy selitysteos?

Eipä tuossa ole mitään erityisen selitettävää, mutta joillekin ajatteluvajaille kressuressuille ja vänkäreille ehkä pitäisi joku selitysteos tehdä, tavuttaa sanat ja lisätä paljon kuvia, eikä siltikään ole takeita että kressuressut ja vänkärit kuitenkaan tajuavat ajatukset sanojen takaa.

tunaroineet! kirjoitti:

Milloin Dawkinsin kirjasta, maailman hienoin esitys, ilmestyy selitysteos?

EEihän tuossa mitä'än selitysopusta tarvita.
Normaalin verran vain tervettä järkeä. Ihan selvää Suomen kieltä se on.
Kannattaa vaan poitää mielessä koko kappale, eikä yhtä lausetta. Joillekkin se on tietysti ylivoimainen tehtävä.

"Mutta sinun ajatuksiasi en oikeastaan vieläkään tajua, haluatko vain vängätä vänkäämisen ilosta vai onko sinulla oikein tähdellistäkin sanottavaa."

Onko niillä joskus ollut tähdellistä sanottavaa?

Jos Möttöskä 1 antaa geenille persoonalle kuuluvia ominaisuuksia, niin se on väärin. Jos Richard Dawkins antaa geenille persoonalle kuuluvia omianaisuuksia, niin se on oikein, sillä perusteella että Dawkinsin sanomiset tästä pitää tulkita päinvastoin kuin hän kirjoittaa.

on tämä kirjoitti:

Jos Möttöskä 1 antaa geenille persoonalle kuuluvia ominaisuuksia, niin se on väärin. Jos Richard Dawkins antaa geenille persoonalle kuuluvia omianaisuuksia, niin se on oikein, sillä perusteella että Dawkinsin sanomiset tästä pitää tulkita päinvastoin kuin hän kirjoittaa.

On tämä vaikeata. Eikö tuossa käynyt jo ilmi, että asiayhteys on merkitsevä viestin ymmärtämisen kannalta. Minä _tiedän_, ettei Dawkins käsittele geenejä ajattelevina olioina, Möttöskä sen sijaan meni väittämään suoraan geeneille jotain älyllistä toiminnallisuutta.

Jos et erota, mitä milläkin tarkoitetaan, niin en voi valitettavasti auttaa sinua.

on tämä kirjoitti:

Jos Möttöskä 1 antaa geenille persoonalle kuuluvia ominaisuuksia, niin se on väärin. Jos Richard Dawkins antaa geenille persoonalle kuuluvia omianaisuuksia, niin se on oikein, sillä perusteella että Dawkinsin sanomiset tästä pitää tulkita päinvastoin kuin hän kirjoittaa.

Ei Dawkins mitään persoonallisia ominaisuuksia geenille anna. Voit vä'äristellä hänen sanomisiaan miten haluat, mutta kyllä asia on aivan selvä, niin minulle, Dawkinsille kuin sinullekin.

vanha-kissa kirjoitti:

On tämä vaikeata. Eikö tuossa käynyt jo ilmi, että asiayhteys on merkitsevä viestin ymmärtämisen kannalta. Minä _tiedän_, ettei Dawkins käsittele geenejä ajattelevina olioina, Möttöskä sen sijaan meni väittämään suoraan geeneille jotain älyllistä toiminnallisuutta.

Jos et erota, mitä milläkin tarkoitetaan, niin en voi valitettavasti auttaa sinua.

http://apologetiikkawiki.fi/Darwinian_Fairytales_(kirja)

Richard Dawkinsin satu itsekkäästä geenistä

Stove ottaa yhdeksi esimerkiksi Richard Dawkinsin ajatuksen ”itsekkäästä geenistä”.
Dawkins oli kaikkia edeltäjiään nokkelampi ja ymmärsi, että koska geenit ovat salattuja, voimakkaita ja moraalittomia, ne tarjoavat aineistoa kirjalle ”Kuningas Geenin hovin salaisuudet ja skandaalit”. Mikään voima maan päällä ei olisi voinut estää tätä kirjaa menestymästä.
– Stove, 2007: 178.

Geenit ovat hyvin salattuja: ennen viime vuosisataa kukaan ei tiennyt mitään niiden olemassaolosta. Dawkinsin mukaan geenit ovat hyvin voimakkaita: ne ohjaavat kaikkien elävien olentojen elämää. Lisäksi ne ovat äärimmäisen moraalittomia: Dawkinsin kuvauksen mukaan geenit ovat häikäilemättömän itsekkäitä. Dawkinsilla on kyky esittää ajatuksensa kertomuksen muodossa, joka tavoittaa ihmisten mielikuvituksen. Samalla hän voi yliopistollisen asemansa takia esittää kaikki tieteen auktoriteetilla.

David Berlinski on samaa mieltä Stoven kanssa: Kun Richard Dawkins väittää, että geenit ”loivat meidät, ruumiimme ja mielemme”, hän vetoaa olennaisesti maagiseen yhteyteen. ”Jos geenin käsitettä käytetään täsmällisessä merkityksessä, siinä ei ole mitään sellaista, mikä tekisi joukolle kemikaaleja mahdolliseksi luoda yhtään mitään.” (Berlinski 2008: 199.) Kemikaalikokoelma tuskin kokee turhamaista omahyväisyyttä siitä, että se kopioi itsensä.

Myytti ennakkoluulottomasta ja pyyteettömästä tieteentekijästä elää edelleen kulttuurissamme, vaikka se on tieteenfilosofiassa ja tieteen historian tutkimuksessa moneen kertaan kumottu. Mikään ei ole vetoavampaa kuin tällaisen oletetusti pyyteettömän tieteentekijän kertomat sadunomaiset kertomukset olemassaolon arvoituksesta. Kertomukset ovat sekä viihdyttäviä että mieltä ylentäviä. Vaikutelmaa lisää entisestään, jos nämä kertomukset on esitetty muodossa, joka antaa jokaiselle niihin uskovalle älyllisen rohkeuden sädekehän.

kuulijansa kirjoitti:

http://apologetiikkawiki.fi/Darwinian_Fairytales_(kirja)

Richard Dawkinsin satu itsekkäästä geenistä

Stove ottaa yhdeksi esimerkiksi Richard Dawkinsin ajatuksen ”itsekkäästä geenistä”.
Dawkins oli kaikkia edeltäjiään nokkelampi ja ymmärsi, että koska geenit ovat salattuja, voimakkaita ja moraalittomia, ne tarjoavat aineistoa kirjalle ”Kuningas Geenin hovin salaisuudet ja skandaalit”. Mikään voima maan päällä ei olisi voinut estää tätä kirjaa menestymästä.
– Stove, 2007: 178.

Geenit ovat hyvin salattuja: ennen viime vuosisataa kukaan ei tiennyt mitään niiden olemassaolosta. Dawkinsin mukaan geenit ovat hyvin voimakkaita: ne ohjaavat kaikkien elävien olentojen elämää. Lisäksi ne ovat äärimmäisen moraalittomia: Dawkinsin kuvauksen mukaan geenit ovat häikäilemättömän itsekkäitä. Dawkinsilla on kyky esittää ajatuksensa kertomuksen muodossa, joka tavoittaa ihmisten mielikuvituksen. Samalla hän voi yliopistollisen asemansa takia esittää kaikki tieteen auktoriteetilla.

David Berlinski on samaa mieltä Stoven kanssa: Kun Richard Dawkins väittää, että geenit ”loivat meidät, ruumiimme ja mielemme”, hän vetoaa olennaisesti maagiseen yhteyteen. ”Jos geenin käsitettä käytetään täsmällisessä merkityksessä, siinä ei ole mitään sellaista, mikä tekisi joukolle kemikaaleja mahdolliseksi luoda yhtään mitään.” (Berlinski 2008: 199.) Kemikaalikokoelma tuskin kokee turhamaista omahyväisyyttä siitä, että se kopioi itsensä.

Myytti ennakkoluulottomasta ja pyyteettömästä tieteentekijästä elää edelleen kulttuurissamme, vaikka se on tieteenfilosofiassa ja tieteen historian tutkimuksessa moneen kertaan kumottu. Mikään ei ole vetoavampaa kuin tällaisen oletetusti pyyteettömän tieteentekijän kertomat sadunomaiset kertomukset olemassaolon arvoituksesta. Kertomukset ovat sekä viihdyttäviä että mieltä ylentäviä. Vaikutelmaa lisää entisestään, jos nämä kertomukset on esitetty muodossa, joka antaa jokaiselle niihin uskovalle älyllisen rohkeuden sädekehän.

mullisti evoluutiobiologian tutkimuksen, se todellakin on äärimmäisen kiehtova, mielenkiintoinen, älyllisesti haastava ja ajatuksia herättävä kuten lainaamasi lähteet myöntävät. Dawkinsilla tosiaankin on sana hallussaan.