Golgathalla tapahtui....

GOLGATHALLA TAPAHTUI. Kerron siitä nyt rehellisesti siitä mitä oikein tapahtui. 07.08.2010 Lohjalla. 1. sivu. Jeshanna tuli saattajineen Golgathalle ja hän oli huonovointinen, sillä hänen Talmus pussistaan oli otettu noin puolet haihduttamalla pois. Vajaus aiheuttaa voimakkaan pyörryttävän tunteen päässä. Paikalla olleet ihmettelivät, pitääkö tätäkin laittaa ristille, kun on niin huonossa kunnossa, ettei tahdo jaloillaan pysyä? (Talmus nesteen vajaus aiheuttaa kovat kouristukset ja tajunnan vajausta noin 1/3 osaan jopa enemmän. Siihen autta nopea veden juonti ainakin 2 lasillista kylmää vettä.)

Kuitenkin laki ja tuomio oli määrätty sen puheen takia, jonka Jeshanna piti kansalle aiemmin. Totuus kirveli varsinkin ylhäisöä. Totuuden puhujaa ei liiemmälti rakasteta. Silloin ei ollut sananvapautta. Miehet asettivat Jeshannan maassa olevan ristin päälle, kahta puolta käsistä kiinni pitäen. Jeshanna olisi kyllä itsekin mennyt, mutta sitä ei sallittu.

Kädet olivat levitetty ristinpuun päälle ja pään takana oli moukarimies, rautanuijalla varustautunut. Mies sanoi: " Minä lyön koko pääsi tohjoksi". Jeshanna sanoi: " Lyö vaan niin pääsen helpommalla". Moukarimies sanoi: " Se ei käy, minun on itse mentävä ristille, jos minä tapan lyömällä liian lujaa". Oikean kätensä Jeshanna piti nyrkissä siten että peukalo oli sormien sisällä, eikä kättä saatu auki.

Kaksi miestä painoi polvillaan käsivarsia alas. Vasempi käsi tuli pahasti, sillä kämmen tuli puuta vasten, ilkeästi kiertäen kättä. Jeshanna kysyi: " Ettekö osaa laittaa kättäni oikein ? Sitten moukarin isku tuli päähän ja tajunta meni. Heräsin vasta kun olin nostettu ylös ja vasempaan jalkaani lyötiin iso naula, joka osui alemman naulan kantaan, sattui pahasti kun naula tunkeutui alempaan so. oikeaan jalkaan. Lihaskrampit olivat kovat jaloissa ja ylävartalossa. Monenlaiset ajatukset liikkuivat päässäni. Tiesin, että minut oli huumattu ja huumaajat olivat kaasumaiset aineeet laittaneet päähäni, aivo alueelle. Siitä pitäisi laajalti kirjoittaa, mutta olkoon.

Ristillä ollessani ahdistavassa tuskassa, fyysisissä ja henkisissä kivuissani, minua tuli hengen ajatusmaailmaani häiritsemään perkele nimeltään Aram. Aram on vanha ja väkivaltainen ja hän solvasi minua, alkaen jo maast käsin huutaa: ” Miksi sinä annoit itsesi naulata ristille, etkö sinä pässinpää ymmärrä, ettet sinä itse olet vanha Luoja, turhaa sínun on rukoilla Jumalaa, kun sinä itse olet Jumala, etkä sinä sieltä pääse, kun kuoleman kautta”. Sitten hän sanoi: ” Minä tulen sinun päähäsi ja vien kaiken”. Tarkoittaen aivonesteessä olevan sähköisen kentän, josta osittain sielu muodostuu. Siihen en minä suostu koskaan, sanoin Aramille. Hän kuitenkin intti röyhkeästi ensin, mutta rauhottui sitten kuitenkin, jopa ystävälliseksikin. Aram on hyvä näytteliä. Eri rooleissa taitavakin.

Ristillä ja ennekin olin miettinyt oma olemistani, enkä koskaan saanut siitä selvää, kuten en oikein nytkään. Sillä moneen kertaan lihaseen tulevana ja siirryttyäni ns. kuoleman kautta hengessäni olevat muistit heikkenevät huomattavasti. Se onkin ainaisena ongelmana ollut ja se etten ole saanutkaan luotettavia ystäviä, jotka voisivat auttaa hädän hetkellä. Kuitenkin tiedän olevani ensimmäinen elävä henki, joka olen tullut kaukaisuuden Pasfathanista ja Sarghvathanista jane jane Jgratasta, jase jase Seanfanthasta ja niin edelleen.

Ristillä tuskassa ollessani sanoin: ” Minut vanhan Luojan he taas ristille asettivat, minä joka en koskaan ole tehnyt heille mitään pahaa. Miksi minua näin kohdellaan? Saanko minä raukka pitää edes tätä ristin tuskaisaa muistoanikaan itselläni, vai otetaanko sekin minulta pois? Tuo ajatus oli minun oma ajatukseni.