Ristillä tapahtui 2...

Jahve sanoi minulle:” Sinun tulee lähteä Johanahin ( Johannes kastaja ) luokse ja auttaa häntä, sillä hän on täällä Jersalahissa vankityrmässä, ja on hyvin vartioituna. Mene ensiksi katsomaan ja sopimaan seuraavasta käynnistä ja tule sitten takaisin”. ” Anna vielä koodisana hänelle raukalle, jotta voisit tulla seuraavankin kerran turvallisesti. Anna merkkiääni kolmeen kertaan ja sitten kun tulet toiseen kertaan anna vain kaksi merkkiääntä, joihin hänen Johanahin on vastattava kaksi kertaa lyhyelti, käyttäen samaa merkki ääntä.

Kesken ristillä oloa minä meninkin Johanahin luo vankilaan, hengellisessä muodossa, ja sovinkin kaikesta. Nyt vasta minulle paljastui totuus. Nimittäin minun henkeni piti lähtemän pois päästäni ja sillä aikaa nuo Aram ja Kati varastivat minun hengestäni, joka olikin aivonesteessä ja selkäydin nesteessä. He saivatkin suuren saaliin, sillä minä läksin pois vain pienenä henkenä ja suurin osa jäikin kehooni.

Miksi heille oli niinkin tärkeää minun henkeäni saada itselleensä? Siksi että minun henkeni on iankaikkisesti elävä elämä itse. Minun johdannaisiani ovat kaikki elävät sielut. Tosin sieluni keskeisyyttä nuo konnat eivät pystyneet saamaan ja liuettamaan itseensä. Sieluni keskeisin olemus ei ole ihmissilmälle tuttu ja minullekkin se on arvoitus, että miksi minulle on annettu, tai muuten olemassa iankaikkinen kauhu, so. elämä, jota minä itsessäni kannan. Saattaa olla, että jos minä kuolen, niin kaikkien sielujen, jotka ovatkin minun jälkivaikuteisuudestani lähtöisin, pitääkin kuolla ja minun jeisoa viimeisenä heidän jo pois mentyään. Se vasta on murheellista ja kauheaa, jos niin pitääkin käydä? Sillä ihmiskunta on pahuutta täynnä ja minut elämän hengen he ovatkin hyljänneet ja halpa-arvoisena pitäneet. Ainaisen hallitsemispakon tahraamina he ovatkin tulleet saastaisiksi ja perkele onkin heidän sieluilleen mieluisampi kaikkine neuvoineen.

Minut elämän veden lähteen he ovat halpana pitäneet ja ovatkin hyljänneet sanoen: ” Jeesus Kristus on perkele, mene helvettiinkin vielä ja me suutelemme sinut iankaikkiseen helvettiin ja häviämiseen. Niin on perkele pimentänyt heidän ajatuksensa, että heille kuolema on elämääkin halutumpi. Tämä kaikki on tapahtunut ns. taivaan alueella so ulottuvaisuudessa.

Minä kävin Johanneksen luona, kuten edellä kerroin. Kuitenkin toisella kertaa mennessäni, Johannes ei muistanut merkkiääntä ja vihelsikin kolme kertaa, vaikka kahdesta oli sopimus tehty. Minä otin riskin ja tulinkin ikkunakalterien kautta sisälle vankityrmään. Sitten Jahve sanoi Johannekselle: ” Anna minä menen sinun sijastasi kuolemaan, sillä se on minun velvollisuuteni, vanhana isänä Luojana. Johannahi esteli ja sanoi kantavansa itse vastuunsa ja olenkin siihen valmistautunut. Kuitenkin vanha isä sanoi minussa, sillä hänen henkensä oli minun henkeni vieressä: ” Salli nyt se minulle, minä lähetän sinun henkesi Bar er Seiraan. Siihen Joshannahi suostui viimeinkin.

Kohta tulikin kellarin rappuja alas pyöveli, iso mies. Minun henkeni oli tuolloin Johanneksen päässä, aivo alueella. Jahve; perkele, halusi minun olevan niskassa ja tulevan lekatuksi kirveellä kahtia, mutta en suostunut hänen neuvoonsa. Pyöveli sanoi: ” Minä olen ammattitaitoinen ja minun kirveeni ( piilukirveen mallinen ) on terävä. Yhdellä iskulla minä lyön pääsi poikki ja kerkiän ottaa vielä tukastasikin kiinni, ettei ehdi pudota maahankaan”. Siinä ei tarvinnut olla mitään mestauspölkkyäkään. Kumarruin vai eteenpäin ja tuo pyöveli vetaisikin kaulani poikki ensin terävällä veitsellä. Tunsin viiltävän kivun. Sitten kirveen isku ja pääni oli poikki