Yksivaiheinen 20 A sähkö ja erillisuuni

Minulle on ainakin sähkäri tehnyt yksivaiheasennuksia. Uunin kanssa yhtäaikaa voi tosin olla päällä "vain" 2 levyä. Jotkut sähkärit nikottelee, mutta kun pääsulake on 25A, eikä ole tyhjiä paikkoja, niin minkäs teet. Toki voi vaihtaa taulun, mutta ei kolmivaiheisuus mitään auta, kun pääsulake(syöttö) tökkii. 25 ampeerisen sulakkeen laskennallinen kapasiteetti on 5750w, todellisuudessa kestää isompaa kuormitusta melko pitkäänkin. Eli käytännössä molemmat pesukoneet ja hella yhtäaikaa napsauttavat sulakkeen.

Joku toinen kirjoitti:

Minulle on ainakin sähkäri tehnyt yksivaiheasennuksia. Uunin kanssa yhtäaikaa voi tosin olla päällä "vain" 2 levyä. Jotkut sähkärit nikottelee, mutta kun pääsulake on 25A, eikä ole tyhjiä paikkoja, niin minkäs teet. Toki voi vaihtaa taulun, mutta ei kolmivaiheisuus mitään auta, kun pääsulake(syöttö) tökkii. 25 ampeerisen sulakkeen laskennallinen kapasiteetti on 5750w, todellisuudessa kestää isompaa kuormitusta melko pitkäänkin. Eli käytännössä molemmat pesukoneet ja hella yhtäaikaa napsauttavat sulakkeen.

Lue lisää

Kommenttia kohtaan " ei kolmivaiheisuus mitään auta, kun pääsulake(syöttö) tökkii"

Kyllähän se liittymän kolmivaiheisuus auttaa kovastikin. Kolmivaiheisessa sähköliittymässä on nimensä mukaisesti kolme vaihetta, ja näistä jokaisella on oma pääsulake, esim tuo 25A. Kolmivaihesähkö tarkoittaa sitä, että sähköjärjestelmässä on kolme erillistä vaihejohdinta(L1, L2, L3), joissa jokaisessa on samanlainen jännite ja taajuus(suomessa 230V/50Hz, siniaaltoa) ja näissä on vaihe-eroa 120 astetta. Jännite on kahden vaiheen välillä 400V ja vaiheen ja nollan välillä 230V.

Vaiheita voidaan kuormittaa joko symmetrisillä tai epäsymmetrisillä kuormilla. Hyvä esimerkki symmetrisestä kuormasta on kiuas, vaikka 6kW. Jokaiseen vaiheeseen on kytketty 2kW vastus, ja kun vaiheita on kolme, niin yhteistehoksi tulee 6kW. Tällöin joka vaiheessa on ennen kiuasta 10A sulake, ja vaiheesta riittää otettavaa tehoa muuallekin vaikka kuinka paljon.

Jos taas käytössä olisi yksivaiheliittymä, ja pääsulake olisi 25A, niin 20A ryhmässä olevan kiukaan teho voi olla maksimissaan 4.6kW.

Industry kirjoitti:

Kommenttia kohtaan " ei kolmivaiheisuus mitään auta, kun pääsulake(syöttö) tökkii"

Kyllähän se liittymän kolmivaiheisuus auttaa kovastikin. Kolmivaiheisessa sähköliittymässä on nimensä mukaisesti kolme vaihetta, ja näistä jokaisella on oma pääsulake, esim tuo 25A. Kolmivaihesähkö tarkoittaa sitä, että sähköjärjestelmässä on kolme erillistä vaihejohdinta(L1, L2, L3), joissa jokaisessa on samanlainen jännite ja taajuus(suomessa 230V/50Hz, siniaaltoa) ja näissä on vaihe-eroa 120 astetta. Jännite on kahden vaiheen välillä 400V ja vaiheen ja nollan välillä 230V.

Vaiheita voidaan kuormittaa joko symmetrisillä tai epäsymmetrisillä kuormilla. Hyvä esimerkki symmetrisestä kuormasta on kiuas, vaikka 6kW. Jokaiseen vaiheeseen on kytketty 2kW vastus, ja kun vaiheita on kolme, niin yhteistehoksi tulee 6kW. Tällöin joka vaiheessa on ennen kiuasta 10A sulake, ja vaiheesta riittää otettavaa tehoa muuallekin vaikka kuinka paljon.

Jos taas käytössä olisi yksivaiheliittymä, ja pääsulake olisi 25A, niin 20A ryhmässä olevan kiukaan teho voi olla maksimissaan 4.6kW.

Lue lisää

Niin siis en ole sähkömies, enkä tunne teoriaa. Viestini tarkoituksena oli rohkaista vaatimaan sähkömiestä kytkemään tai etsimään sähkömies joka kytkee. Remontoin itselle 63-neliöisen kolmion, siinä taulussa oli muistaakseni 25A sulake nousussa. Muuten 1*20A 2*10A. Kolme ensimmäistä sanoi, ettei sähköhella onnistu millään. 4. sanoi, että onnistuu, mutta hellassa voi käyttää yhtäaikaa vain kahta levyä ja uunia. Tätä en pidä itselleni minkäänlaisena haittana.Kaasua en halunnut pitää, koska sitä ei saa kaupaksi, kun tulee tarve myydä. Kiukaassa se kertomasi perusteella auttaa. Tässä oli tosin kyse hellasta.

Vielä haluaisin selvennystä siihen, että miten kolmivaiheisuus hellassa/kiukaassa auttaa lisäämään kokonaiskapasiteettia? Tämä sen takia, että taulun vaihtaminen saattaa tulla kannattavaksi, jos se lisää kokonaiskapasiteettiä.

Eli onko niin, että syöttö on aina kolmivaiheista, mutta edellä kuvatussa taulussa siitä ei oteta kaikkea hyötyä irti. Saattaa olla, että pitäisi tajuta jo edellisestä viestistä, mutta kun ei.=)

joku toinen kirjoitti:

Niin siis en ole sähkömies, enkä tunne teoriaa. Viestini tarkoituksena oli rohkaista vaatimaan sähkömiestä kytkemään tai etsimään sähkömies joka kytkee. Remontoin itselle 63-neliöisen kolmion, siinä taulussa oli muistaakseni 25A sulake nousussa. Muuten 1*20A 2*10A. Kolme ensimmäistä sanoi, ettei sähköhella onnistu millään. 4. sanoi, että onnistuu, mutta hellassa voi käyttää yhtäaikaa vain kahta levyä ja uunia. Tätä en pidä itselleni minkäänlaisena haittana.Kaasua en halunnut pitää, koska sitä ei saa kaupaksi, kun tulee tarve myydä. Kiukaassa se kertomasi perusteella auttaa. Tässä oli tosin kyse hellasta.

Vielä haluaisin selvennystä siihen, että miten kolmivaiheisuus hellassa/kiukaassa auttaa lisäämään kokonaiskapasiteettia? Tämä sen takia, että taulun vaihtaminen saattaa tulla kannattavaksi, jos se lisää kokonaiskapasiteettiä.

Eli onko niin, että syöttö on aina kolmivaiheista, mutta edellä kuvatussa taulussa siitä ei oteta kaikkea hyötyä irti. Saattaa olla, että pitäisi tajuta jo edellisestä viestistä, mutta kun ei.=)

Lue lisää

Tämä on aika vaikea selittää, mutta yritän silti. Kun kolmivaiheista sähköenergiaa tuottava kone(esim. generaattori) pyörii, muodostuu sen kaikkiin kolmeen käämiin jännite, ja näistä käämeistä saadaan vaiheet(L1, L2, L3). L1-L2, L2-L3 ja L3-L1 välillä on vaihe-eroa 120 astetta. Tämän voit helposti havainnollistaa piirtämällä ympyrän ja jakamalla sen kolmeen yhtä suureen osaan, jolloin jokainen keskeltä lähtevä viiva on yksi vaihe. Tällöinhän viivojen muodostama kulma on tuo 120 astetta. Syntyvän vaihtosähkön muoto on siniaalto, ja kun jokainen syntyvä siniaalto muodostuu hieman eriaikaan (johtuen pyörivästä liikkeestä), niin tästä syntyy vaihe-ero, eli jokaisen vaiheen siniaalto on aika-akselilla hieman eri kohdalla. Näin muodostuu kolmivaihesähkö.

Tästä siis saadaan vaiheet. Näillä voidaan jo käyttää symmetristä kolmivaihekuormaa(esim moottori) jossa jokaiselle vaiheelle kohdistuva kuorma on yhtä suuri, ja nollajohdinta ei tarvita. Koska on olemassa myös yksivaiheisia kuormia(kaikki tavallisesta pistorasiasta voimansa saavat laitteet, lamput, lämmittimet) ja myös epäsymmetrisiä kolmivaihekuormia(liesi ja muut vastaavat) on sähköjärjestelmässä myös nollajohdin. Yksivaiheinen kuorma ottaa voiman yhdestä vaiheesta, josta virta kulkee kuorman läpi nollajohdinta pitkin maahan. Myös epäsymmetrinen kolmivaihekuorma tarvitsee nollajohtimen samaan tapaan.

Eli näinollen kolmivaiheisen sähköliittymän syötössä on 4 johdinta, L1, L2, L3 ja PEN. PEN tarkoittaa yhdistettyä nollaa ja suojamaata, ja kuluttajan pääkeskuksella ne erotetaan N ja PE kiskoihin. Vaiheille on jokaiselle oma kisko. Liittymä voi olla esim. 3x25A suuruinen.

Jos taas kyseessä on yksivaiheinen liittymä, tuodaan kuluttajalle PEN ja yksi vaihejohdin, jolle on oma kisko. Tällöin liittymä on esim. 1x25A. PE ja N erotetaan tässäkin tapauksessa omiksi kiskoikseen. Eli syöttö on joko yksivaiheinen tai kolmivaiheinen, eikä aina kolmivaiheista.

Jokaisesta vaiheesta otetaan suurin piirtein saman verran yksivaiheisia ryhmiä, valaistusryhmiä, pistorasiaryhmiä yms. Kolmivaihelaitteet eli yleensä liesi ja kiuas ottavat jokainen yhden ryhmän jokaisesta vaiheesta. Kiuas ja hella ovat molemmat vastuskuormia, ja molemmat muuttavat sähköenergiaa lämmöksi. Toimintaperiaate on siis samanlainen. Laitteet kytketään kolmivaiheisesti aiemmassa viestissä kertomallani tavalla siksi, että saadaan pienempi virta vaihetta kohden jolloin säästetään sulakekoossa, liittymän koossa ja johdinten poikkipinnassa. Kokonaistehokin saadaan suuremmaksi, 3x10Ax230V on huomattavasti enemmän kuin 1x20Ax230V.

Keskusta vaihtamalla et saa käyttöön kolmivaihesähköä, vaan sinun on hankittava kolmivaiheinen sähköliittymä energialaitokselta. Uusi keskus täytyy hankkia ellei entisessä ole laajennusvaraa. Vaikka laajennusvaraa olisikin, saattaa uusi keskus olla helpompi valinta, varsinkin jos entinen keskus on kovinkin vanha.

Industry kirjoitti:

Tämä on aika vaikea selittää, mutta yritän silti. Kun kolmivaiheista sähköenergiaa tuottava kone(esim. generaattori) pyörii, muodostuu sen kaikkiin kolmeen käämiin jännite, ja näistä käämeistä saadaan vaiheet(L1, L2, L3). L1-L2, L2-L3 ja L3-L1 välillä on vaihe-eroa 120 astetta. Tämän voit helposti havainnollistaa piirtämällä ympyrän ja jakamalla sen kolmeen yhtä suureen osaan, jolloin jokainen keskeltä lähtevä viiva on yksi vaihe. Tällöinhän viivojen muodostama kulma on tuo 120 astetta. Syntyvän vaihtosähkön muoto on siniaalto, ja kun jokainen syntyvä siniaalto muodostuu hieman eriaikaan (johtuen pyörivästä liikkeestä), niin tästä syntyy vaihe-ero, eli jokaisen vaiheen siniaalto on aika-akselilla hieman eri kohdalla. Näin muodostuu kolmivaihesähkö.

Tästä siis saadaan vaiheet. Näillä voidaan jo käyttää symmetristä kolmivaihekuormaa(esim moottori) jossa jokaiselle vaiheelle kohdistuva kuorma on yhtä suuri, ja nollajohdinta ei tarvita. Koska on olemassa myös yksivaiheisia kuormia(kaikki tavallisesta pistorasiasta voimansa saavat laitteet, lamput, lämmittimet) ja myös epäsymmetrisiä kolmivaihekuormia(liesi ja muut vastaavat) on sähköjärjestelmässä myös nollajohdin. Yksivaiheinen kuorma ottaa voiman yhdestä vaiheesta, josta virta kulkee kuorman läpi nollajohdinta pitkin maahan. Myös epäsymmetrinen kolmivaihekuorma tarvitsee nollajohtimen samaan tapaan.

Eli näinollen kolmivaiheisen sähköliittymän syötössä on 4 johdinta, L1, L2, L3 ja PEN. PEN tarkoittaa yhdistettyä nollaa ja suojamaata, ja kuluttajan pääkeskuksella ne erotetaan N ja PE kiskoihin. Vaiheille on jokaiselle oma kisko. Liittymä voi olla esim. 3x25A suuruinen.

Jos taas kyseessä on yksivaiheinen liittymä, tuodaan kuluttajalle PEN ja yksi vaihejohdin, jolle on oma kisko. Tällöin liittymä on esim. 1x25A. PE ja N erotetaan tässäkin tapauksessa omiksi kiskoikseen. Eli syöttö on joko yksivaiheinen tai kolmivaiheinen, eikä aina kolmivaiheista.

Jokaisesta vaiheesta otetaan suurin piirtein saman verran yksivaiheisia ryhmiä, valaistusryhmiä, pistorasiaryhmiä yms. Kolmivaihelaitteet eli yleensä liesi ja kiuas ottavat jokainen yhden ryhmän jokaisesta vaiheesta. Kiuas ja hella ovat molemmat vastuskuormia, ja molemmat muuttavat sähköenergiaa lämmöksi. Toimintaperiaate on siis samanlainen. Laitteet kytketään kolmivaiheisesti aiemmassa viestissä kertomallani tavalla siksi, että saadaan pienempi virta vaihetta kohden jolloin säästetään sulakekoossa, liittymän koossa ja johdinten poikkipinnassa. Kokonaistehokin saadaan suuremmaksi, 3x10Ax230V on huomattavasti enemmän kuin 1x20Ax230V.

Keskusta vaihtamalla et saa käyttöön kolmivaihesähköä, vaan sinun on hankittava kolmivaiheinen sähköliittymä energialaitokselta. Uusi keskus täytyy hankkia ellei entisessä ole laajennusvaraa. Vaikka laajennusvaraa olisikin, saattaa uusi keskus olla helpompi valinta, varsinkin jos entinen keskus on kovinkin vanha.

Lue lisää

Normaalisti yksittäisen asunnon omistajan mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen keskus ja sulake (sulakkeet) on käytettävissä on aika heikko. Asia liittyy suurempiin kuvioihin l. talosssa suoritettaviin nousujohtojen uusimisiin ja ne tehdään yleensä putkiremontin kanssa yhdessä.

Olen kytkenyt nelilevyisen lieden
1~vaiheiseksi. Kaapelin sähkötaululta tulee olla 3*6sta vaikkakin vahemmissa kerrostaloissa se on vain 2*6 .Kytkentä on yksinkertainen lieden sisällä taisi kytkentäkotelon kannessa olla ihan kuvakin miten ko homma tapahtuu.