ELÄMÄNI KÄÄNEKOHTA

MUN ELÄMÄ MURTUI KOKONAAN KUN MIEHENI KUOLI
131523
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Oli vastoin käyminen mikä hyvansä niin paikalle ei saa jäädä makaamaan.Ja vaikka kuinka pahalta tuntuu niin elämässä on mentävä eteen päin.Kuolema on peruuttamaton,mutta SINÄ elät.Ja jos siihen suruun jää märehtimään niin että se estää elämästä,ja tavallaan yksi kuolema tappoi kaksi.Liika suru on itsesääliä

Äänestä

Voimia jaksamiseen!!

Äänestä

Minulla on sama asia edessä! Mieheni sairastui syöpään muutama kuukausi sitten ja elinaikaa ei ole paljoakaan jäljellä, koska mitään ei ole enää tehtävissä.
En tiedä millainen tilanne sinulla on ollut, onko se tapahtunut äkkiä, vaiko odotetusti. Joka tapauksessa se on niin hirveän vaikeaa kun toinen lähtee lopullisesti pois. Se hiljaisuus, joka jää... on todella raskasta...

Toivon sinulle voimia jaksaa tämän vaikeimman ajan läpi...
Käy kurkkaamassa blogia http://rosaamaliafashion.blogspot.com/ jos sinä jaksat...

Äänestä

Sinulle! Elämä antaa ja ottaa. Olen kokenut saman, ja nyt kohta kuuden vuoden jälkeen osaan katsoa asioita taas valoisammin. Syöpä vei mieheni, alle 35-vuotiaana. Hän oli todella hieno ihminen.
Nyt jälkikäteen ja koko elämän voin sanoa saman, että se muutti elämäni. Mikään ei tule kokskaan olemaan samanlaista kuin ennen. Elämänarvoni muuttuivat ja meni oikeastaan vuosia ennen kuin sain oman itseni taas kasaan. Olimm eperheen perustamisen vaiheessa, juuri ostaneet omakkotitalon ja häät tulossa. Valmistuin vuosien opiskelusta ja elämän oli tarkoitus alkaa silloin. Mutta toisin kävi.

Toivoan että löydät jonain päivänä taas oman itsesi, uuden elämänhalun ja paljon pieniä ilon aiheita. Anna itsellesi aikaa, älä tee mitään väkisin. Kuolema ei ole elämää suurempi asia.

Lämmin ystävähalaus Sulle ja mielenrauhaa jonain päivänä.

Äänestä

AIKA PAHASTI KÄVI

Äänestä

MULE KÄVI PAHASTI

Äänestä

MULLE KÄVIMPAHASTIUI

Äänestä
  • kyll'ää

    Äänestä

ie malaÏ lo kodotosaï nopta!

Äänestä
  • HEH HEH

    Äänestä

Minulle se sama on jonakin päivänä edessä. Miehelläni on myelooma, luusyöpä. Hoidot ovat auttaneet, mutta koskaan ei tiedä, milloin lähtee huono suunta kehittymään. Mitään auvoa se uutinen ei tuonut, normaalia arkea eletään. Eläkkeellä olemme jo.
Luopuminen on edessä jokaisella, toisilla vähin erin, toisilla kerrasta muuttuen.
Ystäviä lähtee, suku harvenee jne.

Usko Jeesukseen antaa voimaa ja sisäisen rauhan.

Äänestä

Ha ha. Menitte siis jk-nettihäirikön halpamiinaan. Häiriintynyt jätkähän tuo aloittaja on.

Äänestä

Ei se ole vaarallista asiaahan he juttelee j.k on ?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


JK kirjoitti:

MUN ELÄMÄ MURTUI KOKONAAN KUN MIEHENI KUOLI

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu