Kansalaissodan siemen on vuodessa 1905-1906 jolloin oli suurlakko,säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja suomenkieliset paremmat mahdollisuudet opiskella ja saada virkoja. SEKÄ YLEINEN ÄÄNIOIKEUS JOKA EI PERUSTUNUT SÄÄTYYN ELI ETNISEEN TAUSTAAN ELI RUOTSINKIELISYYTEEN.
Suomessa Suurlakko oli sekä suomalaisten yhteinen kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan että osa 1900-luvun alussa suomalaisten kesken käytyä sisäpoliittista valtataistelua. Suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen ja sääty-yhteiskunnan muuttumiseen parlamentaarisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Viime mainitun suhteen toteutuivat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä kansanedustuslaitoksen eli eduskunnan perustaminen Suomeen.
Suomen- ja ruotsinkielisten riidat olivat alkaneet 1800-luvun lopulla, jolloin oli syntynyt fennomaaninen liike, joka pyrki parantamaan suomenkielisten asemaa suhteessa ruotsinkielisiin. Suomenkieliset alkoivat tuolloin vaatia itselleen väestösuhteen mukaista osuutta hallinnossa, liike-elämässä ja koulutuksessa. Vuoden 1906 eduskuntauudistuksen myötä suomenkielisten osuus päätöksenteossa kasvoi tuntuvasti verrattuna aikaisempiin säätyvaltiopäiviin. Vuonna 1906 perustettiin Svenska Folkpartiet valvomaan ruotsinkielisten etuja ja yhdistämään ruotsinkielistä työväkeä ja sivistyneistöä. Ruotsinkielisiä huolestutti erityisesti suomenkielisten muuttoliike ruotsinkielisille alueille, mikä johtui pääasiassa suomenkielisten korkeammasta syntyvyydestä. Kaikkein jyrkimmät suomenruotsalaiset korostivat germaanista alkuperäänsä ja pitivät suomalaisia alempana rotuna.
Muista puolueista maalaisliitto oli kaikkein suomenmielisin. Vanhasuomalainen ja nuorsuomalainen puolue eivät käyttäneet ruotsia julkisesti, vaikka monet niiden johtajista olivat kaksikielisiä. SDP oli virallisesti kaksikielinen, ja se piti kielikysymystä toissijaisena sosiaalisiin ongelmiin nähden. Kielikysymys jakoi pahemmin porvaristoa kuin työväestöä. Vuonna 1917 kielikysymys oli taka-alalla muiden ongelmien viedessä päähuomion, mutta kansalaissodan jälkeen kieliryhmien välit kärjistyivät uudelleen, ja kiistoja aiheutti muun muassa kielilainsäädäntö.
Suomessa Suurlakko oli sekä suomalaisten yhteinen kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan että osa 1900-luvun alussa suomalaisten kesken käytyä sisäpoliittista valtataistelua. Suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen ja sääty-yhteiskunnan muuttumiseen parlamentaarisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Viime mainitun suhteen toteutuivat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä kansanedustuslaitoksen eli eduskunnan perustaminen Suomeen.
Suomen- ja ruotsinkielisten riidat olivat alkaneet 1800-luvun lopulla, jolloin oli syntynyt fennomaaninen liike, joka pyrki parantamaan suomenkielisten asemaa suhteessa ruotsinkielisiin. Suomenkieliset alkoivat tuolloin vaatia itselleen väestösuhteen mukaista osuutta hallinnossa, liike-elämässä ja koulutuksessa. Vuoden 1906 eduskuntauudistuksen myötä suomenkielisten osuus päätöksenteossa kasvoi tuntuvasti verrattuna aikaisempiin säätyvaltiopäiviin. Vuonna 1906 perustettiin Svenska Folkpartiet valvomaan ruotsinkielisten etuja ja yhdistämään ruotsinkielistä työväkeä ja sivistyneistöä. Ruotsinkielisiä huolestutti erityisesti suomenkielisten muuttoliike ruotsinkielisille alueille, mikä johtui pääasiassa suomenkielisten korkeammasta syntyvyydestä. Kaikkein jyrkimmät suomenruotsalaiset korostivat germaanista alkuperäänsä ja pitivät suomalaisia alempana rotuna.
Muista puolueista maalaisliitto oli kaikkein suomenmielisin. Vanhasuomalainen ja nuorsuomalainen puolue eivät käyttäneet ruotsia julkisesti, vaikka monet niiden johtajista olivat kaksikielisiä. SDP oli virallisesti kaksikielinen, ja se piti kielikysymystä toissijaisena sosiaalisiin ongelmiin nähden. Kielikysymys jakoi pahemmin porvaristoa kuin työväestöä. Vuonna 1917 kielikysymys oli taka-alalla muiden ongelmien viedessä päähuomion, mutta kansalaissodan jälkeen kieliryhmien välit kärjistyivät uudelleen, ja kiistoja aiheutti muun muassa kielilainsäädäntö.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.