RKP on Svenkomanian suora jatke ja ideologinen tuote. Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike. Svekomania liittyy ennen kaikkea 1870- ja 1880-lukujen historiaan. Svekomaniaan liittyivät ruotsinkielisen identiteetin voimakas korostaminen ja pyrkimys turvata ruotsin kielen asema Suomessa.[1] Liikkeen johtohahmoihin lukeutui muun muassa Axel Olof Freudenthal.[2]
Kielipoliittisia riitoja oli käyty jo 1860-luvulta alkaen, mutta varsinainen ruotsalaisuusliike syntyi vuonna 1870 Vikingen-lehden perustamisesta.[3] Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi perustettiin Ruotsalainen puolue, myöhemmin Ruotsalainen kansanpuolue. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti konservatiivinen liike, perustui svekomania pääasiassa liberaalille arvopohjalle.[4] Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.[5]
Freudenthalin ja svekomaanien "kaksi kieltä, kaksi kansaa" -malli nousi vastavoimaksi J. V. Snellmanin ajamalle "yksi kieli, yksi mieli" -aatteelle ja sen joskus intomielisellekin suomalaisuuspolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja oman identiteetin luominen sille. [2] Fennomaniassa ja svekomaniassa kielen merkitys kansakunnan luomisessa painottuivat eri tavoin. Fennomania perustui niin kutsutulle organistiselle yhteiskuntakäsitykselle, jossa lähtökohtana oli kansa ja sen ominaislaadun kehittäminen. Kieli oli fennomaaneille kansallisen ykseyden merkki ja lujittaja. Svekomaniassa puolestaan korostettiin vapauden merkitystä kansalliseen ja kielelliseen kehittymiseen. Kielen katsottiin olevan valtiollisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen väline.[6]
Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset rotuopit, joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (nationalitet) oli ajan kielifilosofian mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (folk) oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (finländska folket), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.
Kielipoliittisia riitoja oli käyty jo 1860-luvulta alkaen, mutta varsinainen ruotsalaisuusliike syntyi vuonna 1870 Vikingen-lehden perustamisesta.[3] Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi perustettiin Ruotsalainen puolue, myöhemmin Ruotsalainen kansanpuolue. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti konservatiivinen liike, perustui svekomania pääasiassa liberaalille arvopohjalle.[4] Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.[5]
Freudenthalin ja svekomaanien "kaksi kieltä, kaksi kansaa" -malli nousi vastavoimaksi J. V. Snellmanin ajamalle "yksi kieli, yksi mieli" -aatteelle ja sen joskus intomielisellekin suomalaisuuspolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja oman identiteetin luominen sille. [2] Fennomaniassa ja svekomaniassa kielen merkitys kansakunnan luomisessa painottuivat eri tavoin. Fennomania perustui niin kutsutulle organistiselle yhteiskuntakäsitykselle, jossa lähtökohtana oli kansa ja sen ominaislaadun kehittäminen. Kieli oli fennomaaneille kansallisen ykseyden merkki ja lujittaja. Svekomaniassa puolestaan korostettiin vapauden merkitystä kansalliseen ja kielelliseen kehittymiseen. Kielen katsottiin olevan valtiollisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen väline.[6]
Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset rotuopit, joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (nationalitet) oli ajan kielifilosofian mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (folk) oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (finländska folket), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olisi todellakin Suomen etu jos aHVENANMAA OLISI ITSENÄINEN MONACO TAI ANDORRA. aHVENANMAASTA ON SUOMELLE VAIN JA AINOASTAA TALOUDELLISIA KULUJA.
"Ahvenanmaa saattaa irtautua Suomesta"
Perjantai 20.11.2009 klo 16.51
Suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja varoittaa Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että Ahvenanmaa saattaa irtautua Suomesta.
Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson uskoo, että ahvenanmaalaiset saattavat kääntää selkänsä Suomelle.
Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson uskoo, että ahvenanmaalaiset saattavat kääntää selkänsä Suomelle. (MAURI RATILAINEN)
Folktingetin puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r) sanoo lehdessä, että Ahvenanmaa voi jättää Suomen, jos ruotsinkielen asemaa heikennetään.
- Hallinnon tulee kyetä kommunikoimaan Ahvenanmaan kanssa ruotsiksi. Sinä päivänä kun tämä ei enää onnistu, Suomen voi olla vaikea pitää kiinni maakunnasta, Henriksson sanoo HBL:ssa.
- On suuri vaara, että ahvenanmaalaiset kääntävät katseensa toiseen ilmansuuntaan. Jo nyt pieni vähemmistö puhuu mielellään itsenäisyydestä tai yhdistymisestä Ruotsiin. Näitä ajatuksia ei ole tarvetta ruokkia heikentämällä ruotsin kielen asemaa.
Suomenruotsalaiset kansankäräjät on järjestö, jonka tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja edistää ruotsin kielen asemaa Suomessa. Järjestöllä on laissa säädetty asema.
Kas kun eivät samantien vaadi koko Suomen luovuttamista ruotsalaisille.
Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, eikä Ruotsille PISTE! Jos haluatte kuulua Ruotsiin, niin miksette yksinkertaisesti pakkaa kamojanne ja muuta sinne samantien. Ihan sama kun minä muuttaisin Gotlannin-saarelle ja alkaisin vaatia sen luovuttamista Suomelle.
Itsenäistykää jos teillä on siihen varaa!!
Hah haha haa
Maksakaa vanhuksillenne eläke teidän omista verorahoista. Poliisi ja palomiehet ja sairaalat teidän on omasta pussista maksattava.
Väkeä ei teillä riitä eikä heistä kerätyt verorahat riitä mihinkään.
Yksi keskosvauva voi romahduttaa koko saaren sairaanhoitojärjestelmän kuluillaan.
Muistakaa myos kustantaa omasta pussistanne armeija. Muuten kuka tahansa joka haluaa voi tulla ja ottaa omakseen silloin kun haluaa. Ja älä nyt ajattele että suomen pojat tulisi teidän puolesta taistelemaan, tai edes ruotsin.
Jos omaa tyhmyyttänne joudutte vaikeuksiin niin olette yksin
ja Suomenkieliset maksavat Ahvenanmaalaisten edut ja elämisen. Mutta ahvenanmaalle ei saa muuttaa mannersuomalainen. Hienoa.
Ahvenanmaa on jo nyt demilitarisoitu alue.
historiaa, kielitiedettä, genetiikkaa j n e
http://www.suomalaiset.org
Nämä ikuiset suomi ruotsi kieli tappelut
Ehdotan että tästä lähtien laitetaan kansan keileksi Hollanti!
Tämä RKP-läinen änkyrä antoi lopulta todelliset kasvot Suomen ruotsalaisuudelle!
Rkp:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson yllätti Pakkoruotsi-illassa. Hän hätkäytti näyttämällä keskisormea Suomen kansalle suorassa TV2:n Pakkoruotsi-illassa.
http://img585.imageshack.us/img585/3492/rkplahettaaterveisia.jpg
Suomen ruotsalaista sivistystä à la Björn Månsson
http://www.youtube.com/watch?v=nJUckedgZfI