Perintöveron maksu/pesänjako

Onko tuo pesänjako hankala ja aikaavievä toimenpide, jos muut eivät halua sitä tehdä tai siis jaosta (sen arvosta) on eri mielipiteitä pesän osakkeiden kesken, näin olen ymmärtänyt, että voi olla ikuisuusprojekti, jota ihmettelen, oman osani vain haluaisin.

Tässä ongelma on se, kuten aloituksessa kirjoitin, 1 osakas asuu ja haluaisi 1 huoneiston, 1 kesäpaikan/kiinteistön. Niiden arvot ovat (perunkirjassakin) niin suuret, että vaikka saisin tyhjän huoneiston, muut osakkaat joutuisivat minulle vielä maksamaan hyvitystä, jotta jako olisi kaikille tasapuolinen. Tuohon hyvitykseen, kun lisätään perintöverot kunkin osalta, ei asia onnistu (kuulemma) taloudellisesti muiden osalta.

Asia ei tietysti lopulta ole minun ongelma, mutta nyt on, he käyttävät ilmaiseksi kuolinpesän omaisuutta, ns. paperilla olen "varakas", mutta en voi realisoida (saada) omaa osuuttani ja pitäisi siis maksaa vielä perintövero ottamalla lainaa. Ja tietysti minulla/perheelläni olisi tulevaisuudessa käyttöä jaosta saataville euroille.

Voiko siis joku pesän osakas tietoisesti/tahallaan pitkittää jakoa, olen jo pitkään yrittänyt neuvotella sopuratkaisua, vaikka se olisi hieman epäedullisempikin minulle.

perintövero kirjoitti:

Onko tuo pesänjako hankala ja aikaavievä toimenpide, jos muut eivät halua sitä tehdä tai siis jaosta (sen arvosta) on eri mielipiteitä pesän osakkeiden kesken, näin olen ymmärtänyt, että voi olla ikuisuusprojekti, jota ihmettelen, oman osani vain haluaisin.

Tässä ongelma on se, kuten aloituksessa kirjoitin, 1 osakas asuu ja haluaisi 1 huoneiston, 1 kesäpaikan/kiinteistön. Niiden arvot ovat (perunkirjassakin) niin suuret, että vaikka saisin tyhjän huoneiston, muut osakkaat joutuisivat minulle vielä maksamaan hyvitystä, jotta jako olisi kaikille tasapuolinen. Tuohon hyvitykseen, kun lisätään perintöverot kunkin osalta, ei asia onnistu (kuulemma) taloudellisesti muiden osalta.

Asia ei tietysti lopulta ole minun ongelma, mutta nyt on, he käyttävät ilmaiseksi kuolinpesän omaisuutta, ns. paperilla olen "varakas", mutta en voi realisoida (saada) omaa osuuttani ja pitäisi siis maksaa vielä perintövero ottamalla lainaa. Ja tietysti minulla/perheelläni olisi tulevaisuudessa käyttöä jaosta saataville euroille.

Voiko siis joku pesän osakas tietoisesti/tahallaan pitkittää jakoa, olen jo pitkään yrittänyt neuvotella sopuratkaisua, vaikka se olisi hieman epäedullisempikin minulle.

Lue lisää

Tuossa edellä on jo sanottu, että vaadi pesänjakoa. Käräjäoikeus määrää silloin jakajan, eikä osakkailla ole silloin mitään sanomista. Ei kestä "ikuisesti".

perintövero kirjoitti:

Onko tuo pesänjako hankala ja aikaavievä toimenpide, jos muut eivät halua sitä tehdä tai siis jaosta (sen arvosta) on eri mielipiteitä pesän osakkeiden kesken, näin olen ymmärtänyt, että voi olla ikuisuusprojekti, jota ihmettelen, oman osani vain haluaisin.

Tässä ongelma on se, kuten aloituksessa kirjoitin, 1 osakas asuu ja haluaisi 1 huoneiston, 1 kesäpaikan/kiinteistön. Niiden arvot ovat (perunkirjassakin) niin suuret, että vaikka saisin tyhjän huoneiston, muut osakkaat joutuisivat minulle vielä maksamaan hyvitystä, jotta jako olisi kaikille tasapuolinen. Tuohon hyvitykseen, kun lisätään perintöverot kunkin osalta, ei asia onnistu (kuulemma) taloudellisesti muiden osalta.

Asia ei tietysti lopulta ole minun ongelma, mutta nyt on, he käyttävät ilmaiseksi kuolinpesän omaisuutta, ns. paperilla olen "varakas", mutta en voi realisoida (saada) omaa osuuttani ja pitäisi siis maksaa vielä perintövero ottamalla lainaa. Ja tietysti minulla/perheelläni olisi tulevaisuudessa käyttöä jaosta saataville euroille.

Voiko siis joku pesän osakas tietoisesti/tahallaan pitkittää jakoa, olen jo pitkään yrittänyt neuvotella sopuratkaisua, vaikka se olisi hieman epäedullisempikin minulle.

Lue lisää

Olet saanut kyllä jo hyviäkin neuvoja ja sinun pitää itse arvioida sisarustesi "kovapäisyys", sekä oma tahtosi.
Se on aivan selvää, että yhteiseen lainaan ryhdyttyäsi kahden asumisinressi tyssää varmasti jakonne.
Pyydä nyt aluksi verottajalta jatkoaikaa 1. veroerälle. Ilmoita sisaruksillesi tiukasti, että et suostu pesän panttaukseen. Hehän eivät voi ilman suostumustasi pantata jakamattomasta pesästä omiakaan osuuksiansa. Kun sinulla on pantiksi omaisuutta, niin neuvottele pankista laina valmiiksi perintöverojasi (myös muut erät) varten. Saat aikaa odottaa sisarusten "kypsymistä" ehkä sovintojakoon ja tietenkin käyvillä arvostuksilla.
Tee myös selväksi se, että ellei sovintojakoa tehdä (1-x kk kuluessa), niin käynnistät toimitusjaon, eli haet käräjäoikeudelta pesänselvittä/-jakajan määräämistä. Valitse lakimies joka suostuu tehtävään ja pyydä vaikkapa hänet ensin selvittämään sisaruksillekin arvio prosessin kestosta ja kuluista ja tietysti se, että kulut otetaan pesän varoista ennen perinnönjakoa. Kun rahaa ei ole, niin jotain on tietenkin myytävä eniten tarjoavalle vieraalle tai osakkaalle. Osakehuoneisto on irtainta ja ehkä eri lupaa oikeudelta ei tarvita, kuten kiinteistön myyntiin. Ellei informointikaan auta oikeista arvoista sopimiseen, niin käynnistä toimitusjako.

Jos pääsette osakehuoneistojen ja kiinteistön arvoista yhteisymmärrykseen, niin tehkää (lakimies tekee) jakokirja, jossa sovitte sisaruksille heidän asuttamansa asunnot ja sinulle se vapaa ja enemmän saavat maksavat sinulle tasinkoa. Tasingot jäävät ensin velaksi, kunne sisaruksetkin saavat pantattua perintönsä, että maksavat veronsa ja tasingon. Mikäli he ovat luottokelvottomia, niin tämä ei tietenkään onnistu.

Jos sisarustesi perintövero menee ulosottoon, niin ennenpitkää valtio hakee pesään toimitusjaon velallisten osuuksien myymiseksi. Tämä on uskoakseni paljon hitaampi prosessi ja johtaa varmasti myynteihin ja sisaruksiltasi menee asunnot alta. Kun vihdoinkin olet tiukka vaatimuksissasi, niin uskon sisarustesi ymmärtävän oman etunsa ja nopeasti sovitte yhdessä käyvät arvot, teette sovintojaon ja he panttauksensa. Tee samalla selväksi, että tasingot menevät perintään jos he meinaavat lusmuilla niiden maksamisessa.
Ellet tunne olevasi varma asiastasi, niin uhraa muutama satanen lakimiehelle, että hän yrittää em. tai jotenkin viisaammin vielä sovintojakoa, että sisarukset saisivat pitää asuntonsa.

Tuo taitaa olla suhteellisen yleinen käytäntö.

"Hyötyjät" siis ottavat lainan ensin omaan henkilökohtaiseen nimeensä, lainaavat sen korottomana pesälle ja maksavat sillä perintöverot. Vakuutena käytetään pesän omaisuutta, johon kaikkien tulee suostua.

Tuo toimii, jos kaikki pesän osakkaat ovat varoissaan ja pärjäävät omillaan. Mikäli pesässä on velkakierteessä olevia, niin pesän ositus on paikallaan, koska muuten yhden osakkaan mahdollinen ulosotto johtaa helposti "katastforiin" koko pesän osalta. Ainakin tämä verlkakierteessä oleva kannattaa maksaa ulos.

2 muuta osakasta hyötyvät tilanteesta ja tämä aloittaja on vain sivustaseuraaja, miksikä tämän aloittajan pitäisi pitää oma omaisuus kiinni toisten hyödyntämissä kiinteistöissä?

Eikös se ole järkevää realisoida ne kiinteistöt ja käyttää osa varoista verojen makuun ja vaikka juhlia sillä loppuvaroilla?

Aloittajan ongelman kirjoitti:

2 muuta osakasta hyötyvät tilanteesta ja tämä aloittaja on vain sivustaseuraaja, miksikä tämän aloittajan pitäisi pitää oma omaisuus kiinni toisten hyödyntämissä kiinteistöissä?

Eikös se ole järkevää realisoida ne kiinteistöt ja käyttää osa varoista verojen makuun ja vaikka juhlia sillä loppuvaroilla?

Lue lisää

"Eikös se ole järkevää realisoida ne kiinteistöt ja käyttää osa varoista verojen makuun ja vaikka juhlia sillä loppuvaroilla?"

Tottakai tuohon tulee sisältyä suunnitelma siitä miten ja milloin pesä sitten jaetaan. Lainajärjestelyllä haetaan aikaa ja pyritään välttämään riitelyä rahasta. Raha ei ole ainakaan minulle sellainen, jonka johdosta tuhoaisin sisarussuhteeni.

Mikäli on ilmeistä, että tämä kolmas tarvitsee pesästä varoja omaan elämäänsä, niin silloin näiden kahden tulee ottaa enemmän lainaa ja lainata sitä edelleen korottomana (tai muuten sopien) tälle kolmannelle. Tasanhan tuo viimekädessä tulee saada menemään.

Useimmiten on niin, että perukirja-arvot ovat käypiä arvoja alempia. Uskoakseni myös tässä tapauksessa. Jos pesään tuodaan eurokin ulkopuolista rahaa, niin siinä yhteydessä koko pesä arvostetaan käypään arvoon verottajan toimesta ja erotuksesta maksetaan myyntivoitonvero - 28 %. Jos omaisuutta ei ole tarkoitus liikuttaa, niin eihän tuossakaan ole mitään järkeä.

Itse olen pystynyt sopimaan mainituilla periaatteilla monimutkaisenkin pesän. Kaikki olivat lopulta tyytyväisiä ja suhteet kunnossa.

liikkumavaraa kirjoitti:

"Eikös se ole järkevää realisoida ne kiinteistöt ja käyttää osa varoista verojen makuun ja vaikka juhlia sillä loppuvaroilla?"

Tottakai tuohon tulee sisältyä suunnitelma siitä miten ja milloin pesä sitten jaetaan. Lainajärjestelyllä haetaan aikaa ja pyritään välttämään riitelyä rahasta. Raha ei ole ainakaan minulle sellainen, jonka johdosta tuhoaisin sisarussuhteeni.

Mikäli on ilmeistä, että tämä kolmas tarvitsee pesästä varoja omaan elämäänsä, niin silloin näiden kahden tulee ottaa enemmän lainaa ja lainata sitä edelleen korottomana (tai muuten sopien) tälle kolmannelle. Tasanhan tuo viimekädessä tulee saada menemään.

Useimmiten on niin, että perukirja-arvot ovat käypiä arvoja alempia. Uskoakseni myös tässä tapauksessa. Jos pesään tuodaan eurokin ulkopuolista rahaa, niin siinä yhteydessä koko pesä arvostetaan käypään arvoon verottajan toimesta ja erotuksesta maksetaan myyntivoitonvero - 28 %. Jos omaisuutta ei ole tarkoitus liikuttaa, niin eihän tuossakaan ole mitään järkeä.

Itse olen pystynyt sopimaan mainituilla periaatteilla monimutkaisenkin pesän. Kaikki olivat lopulta tyytyväisiä ja suhteet kunnossa.

Lue lisää

Tökkii tässä keskustelussa.
Jos 2 muuta osakasta hyötyy nykytilanteesta niin ei ole heidän intresissö jakaa pesää.
Herää kysymys miksi he eivät lunasta tältä kolmannelta hänen osuuttaan, maksaisivat vaikka osamaksuna tuon veroihin menevän summan.

"Useimmiten on niin, että perukirja-arvot ovat käypiä arvoja alempia. Uskoakseni myös tässä tapauksessa. Jos pesään tuodaan eurokin ulkopuolista rahaa, niin siinä yhteydessä koko pesä arvostetaan käypään arvoon verottajan toimesta ja erotuksesta maksetaan myyntivoitonvero - 28 %"

Ei millään pahalla mutta erikoista ajattelua.
Nykyisen ohjeistuksen ja pykälien mukaan perukirjaan on määriteltävä todellinen arvo ja vaikka se olisikin vanhoilla ohjeistuksilla tehty niin ei ulkopuolisen rahan liikuttelu tuo mitään lisäveroa vaan siinä käsitellään ihan normaalisti luovutusvoittoverona eli perukirja-arvon ja myyntihinnasta aiheutuneesta voitosta syntynyttä veroa.

Ihan tosi tuollaiset lainajärjestelyt ovat vain näiden hyötyjien etu jotka saavat asustella kuolinpesän omistamassa kiinteistössä/asunnossa.
Tilannehan muuttu ihan samaksi kuin jos porukassa ostetaan asunto ja kaikki ottavat velkaa ja vain yksi muuttaa asumaan ilman vuokraa ja muut makselevat kiltisti lainojaan eivätkä hyödy asunnosta muuta kuin omistussuhteessa, silloin tuo asuja on hyötynyt eniiten ja nimenomaan nuiden muiden kustannuksella.

Laina sana kirjoitti:

Tökkii tässä keskustelussa.
Jos 2 muuta osakasta hyötyy nykytilanteesta niin ei ole heidän intresissö jakaa pesää.
Herää kysymys miksi he eivät lunasta tältä kolmannelta hänen osuuttaan, maksaisivat vaikka osamaksuna tuon veroihin menevän summan.

"Useimmiten on niin, että perukirja-arvot ovat käypiä arvoja alempia. Uskoakseni myös tässä tapauksessa. Jos pesään tuodaan eurokin ulkopuolista rahaa, niin siinä yhteydessä koko pesä arvostetaan käypään arvoon verottajan toimesta ja erotuksesta maksetaan myyntivoitonvero - 28 %"

Ei millään pahalla mutta erikoista ajattelua.
Nykyisen ohjeistuksen ja pykälien mukaan perukirjaan on määriteltävä todellinen arvo ja vaikka se olisikin vanhoilla ohjeistuksilla tehty niin ei ulkopuolisen rahan liikuttelu tuo mitään lisäveroa vaan siinä käsitellään ihan normaalisti luovutusvoittoverona eli perukirja-arvon ja myyntihinnasta aiheutuneesta voitosta syntynyttä veroa.

Ihan tosi tuollaiset lainajärjestelyt ovat vain näiden hyötyjien etu jotka saavat asustella kuolinpesän omistamassa kiinteistössä/asunnossa.
Tilannehan muuttu ihan samaksi kuin jos porukassa ostetaan asunto ja kaikki ottavat velkaa ja vain yksi muuttaa asumaan ilman vuokraa ja muut makselevat kiltisti lainojaan eivätkä hyödy asunnosta muuta kuin omistussuhteessa, silloin tuo asuja on hyötynyt eniiten ja nimenomaan nuiden muiden kustannuksella.

Lue lisää

"Ei millään pahalla mutta erikoista ajattelua.
Nykyisen ohjeistuksen ja pykälien mukaan perukirjaan on määriteltävä todellinen arvo ja vaikka se olisikin vanhoilla ohjeistuksilla tehty niin ei ulkopuolisen rahan liikuttelu tuo mitään lisäveroa vaan siinä käsitellään ihan normaalisti luovutusvoittoverona eli perukirja-arvon ja myyntihinnasta aiheutuneesta voitosta syntynyttä veroa. "

Ainahan se on pitänyt määrittää todellinen arvo, mutta useimmiten sitä ei ole tehty. Uskotut miehet vielä erikseen vakuuttavat, että ovat noin tehneet. Luovutusvoiton veroa ei synny, mikäli luovutusta ei tapahdu ts. osakas pitää omaisuuden itsellään.

Kun tämän "verohyödyn" huomioi, niin arvelisin noiden kahden kummasti tulevan asiassa vastaan ja kolmannen saavan osuutensa helpommin.

Sen jälkeen muilla osakkailla ei enään kiirettä myydä muuta koska verot on saatu hoidettua. Parempi pitää paine päällä jotta kaikki saadaan jaetua.
Miten muuten tuo kuolinpesän asunnossa asuminen onnistuu jos kaikki osakkaat ei sitä hyväksyisi? Onko joku irtisanomis aika? Miten vuokra määräytyisi?

Kunhan huutelen kirjoitti:

Sen jälkeen muilla osakkailla ei enään kiirettä myydä muuta koska verot on saatu hoidettua. Parempi pitää paine päällä jotta kaikki saadaan jaetua.
Miten muuten tuo kuolinpesän asunnossa asuminen onnistuu jos kaikki osakkaat ei sitä hyväksyisi? Onko joku irtisanomis aika? Miten vuokra määräytyisi?

Lue lisää

En halua mitään osittaisia jakoja, koska tilanne muuttunee ja pahenee sellaiseksi, kuten yo. viestissä aprikoidaan.

Perunkirjassa arvostukset on kokolailla markkinahintaisia ja verottajakin ne sellaisena hyväksyi, näin jo perunkirjoituksen tehnyt hautaustoimiston juristi kertoi. Tuota tyhjänä olevaa huoneistoa on myyty pitkään liian kovalla hinnalla, seurauksena, että kauppaa ei ole syntynyt ja verot sitten jo erääntyy.

Pesän 2 muuta jäsentä pitävät liian suuresta hinnasta kiinni, koska heillä on kuvitelma (ja intressi) saada mahdollisimman hyvä hinta, jotta huoneiston myynti kattaisi minun osuuteni ja he voisivat pitää jo mainitut huoneiston ja kiinteistön.

Nyt tämä asia junnaa paikallaan, tyhjästä vainajan asunnosta juoksee vastike, huoneistossa asuva osakas maksaa vain vastikkeen ja kesämökkikiinteistön omistaja kiinteistön kulut. Tässä on jo menetetty esim. vuokratuloja paljon ja olen/olemme maksaneet tyhjän huoneiston vastikkeita.

Eli tilanne on epäreilu ja ahdistava kaikinpuolin.

perintövero kirjoitti:

En halua mitään osittaisia jakoja, koska tilanne muuttunee ja pahenee sellaiseksi, kuten yo. viestissä aprikoidaan.

Perunkirjassa arvostukset on kokolailla markkinahintaisia ja verottajakin ne sellaisena hyväksyi, näin jo perunkirjoituksen tehnyt hautaustoimiston juristi kertoi. Tuota tyhjänä olevaa huoneistoa on myyty pitkään liian kovalla hinnalla, seurauksena, että kauppaa ei ole syntynyt ja verot sitten jo erääntyy.

Pesän 2 muuta jäsentä pitävät liian suuresta hinnasta kiinni, koska heillä on kuvitelma (ja intressi) saada mahdollisimman hyvä hinta, jotta huoneiston myynti kattaisi minun osuuteni ja he voisivat pitää jo mainitut huoneiston ja kiinteistön.

Nyt tämä asia junnaa paikallaan, tyhjästä vainajan asunnosta juoksee vastike, huoneistossa asuva osakas maksaa vain vastikkeen ja kesämökkikiinteistön omistaja kiinteistön kulut. Tässä on jo menetetty esim. vuokratuloja paljon ja olen/olemme maksaneet tyhjän huoneiston vastikkeita.

Eli tilanne on epäreilu ja ahdistava kaikinpuolin.

Lue lisää

Se on kai selvä, että pesän panttaukseen ei pidä suostua. Nyt kerrot, että kolmatta asuntoa on yritetty myydä ylihinnalla nimenomaan sinun perintönäsi. Nix_naxin neuvoma myynti ja hinnan tasaaminen osittaisena perinnönjakona on aivan eri lähtökohta, myydä asunto nopeasti eniten tarjoavalle.
Syntyy tilanne, että omistat kolmanneksen sisarustesi asunnoista ja voit milloin tahansa hakea toimitusjakoa. Kun teet sisaruksille selväksi tahtosi ja heille selvitetään toimitusjaon seuraamukset, niin on heidän tyhmyyttään, ellei ala sovinto syntyä heidän käytössään olevien asuntojen arvoista.

Arvoista sopimisen jälkeen teette jakokirjan, jossa sisarukset maksavat sinulle tasinkona osuutesi. he pääsevät panttaamaan perintönsä ja saavat lainan, jolla maksavat tasingon. Ulkopuolelta tulleesta rahasta menee toki varainsiirtoverona osakkeesta 1,6 ja kiinteistöstä 4%. Vaihtoehtohan on, että pesänjakaja irtisanoo asukkaat ja aikanaan (1-4 v) myy molemmat asunnot eniten tarjoavalle ja jakaa rahat.

35 kirjoitti:

Se on kai selvä, että pesän panttaukseen ei pidä suostua. Nyt kerrot, että kolmatta asuntoa on yritetty myydä ylihinnalla nimenomaan sinun perintönäsi. Nix_naxin neuvoma myynti ja hinnan tasaaminen osittaisena perinnönjakona on aivan eri lähtökohta, myydä asunto nopeasti eniten tarjoavalle.
Syntyy tilanne, että omistat kolmanneksen sisarustesi asunnoista ja voit milloin tahansa hakea toimitusjakoa. Kun teet sisaruksille selväksi tahtosi ja heille selvitetään toimitusjaon seuraamukset, niin on heidän tyhmyyttään, ellei ala sovinto syntyä heidän käytössään olevien asuntojen arvoista.

Arvoista sopimisen jälkeen teette jakokirjan, jossa sisarukset maksavat sinulle tasinkona osuutesi. he pääsevät panttaamaan perintönsä ja saavat lainan, jolla maksavat tasingon. Ulkopuolelta tulleesta rahasta menee toki varainsiirtoverona osakkeesta 1,6 ja kiinteistöstä 4%. Vaihtoehtohan on, että pesänjakaja irtisanoo asukkaat ja aikanaan (1-4 v) myy molemmat asunnot eniten tarjoavalle ja jakaa rahat.

Lue lisää

Ruotsissa ei ole perintöveroa, miksi Suomessa????

perintövero kirjoitti:

En halua mitään osittaisia jakoja, koska tilanne muuttunee ja pahenee sellaiseksi, kuten yo. viestissä aprikoidaan.

Perunkirjassa arvostukset on kokolailla markkinahintaisia ja verottajakin ne sellaisena hyväksyi, näin jo perunkirjoituksen tehnyt hautaustoimiston juristi kertoi. Tuota tyhjänä olevaa huoneistoa on myyty pitkään liian kovalla hinnalla, seurauksena, että kauppaa ei ole syntynyt ja verot sitten jo erääntyy.

Pesän 2 muuta jäsentä pitävät liian suuresta hinnasta kiinni, koska heillä on kuvitelma (ja intressi) saada mahdollisimman hyvä hinta, jotta huoneiston myynti kattaisi minun osuuteni ja he voisivat pitää jo mainitut huoneiston ja kiinteistön.

Nyt tämä asia junnaa paikallaan, tyhjästä vainajan asunnosta juoksee vastike, huoneistossa asuva osakas maksaa vain vastikkeen ja kesämökkikiinteistön omistaja kiinteistön kulut. Tässä on jo menetetty esim. vuokratuloja paljon ja olen/olemme maksaneet tyhjän huoneiston vastikkeita.

Eli tilanne on epäreilu ja ahdistava kaikinpuolin.

Lue lisää

Äsken minulta loppui aika. Välittömän toimitusjaon käynnistämisen sijaan pidän siis nix_naxin ohjetta parhaana tässä vaiheessa. En aluksi hoksannut, että haluatkin perintönäsi ensisijaisesti vain rahaa.
Panttauksesta kieltäytymisesi sijaan voit esittää myyntiin suostumuksesi hyväntahtoisena eleenä, jolla pelastat sisaruksesi välittömältä ulosotolta. Myöhemmältä asuntojen/mökin menetykseltä he pelastuvat siten, että suostuvat sovintojakoon, panttaavat asuntonsa ja maksavat sinulle oikean osuutesi.

rättvisa kirjoitti:

Ruotsissa ei ole perintöveroa, miksi Suomessa????

tässä tapauksessa myyntivoittoveroa jokaisen asunnon ja lomamökin koko kauppahinnasta, eli asuntojen hankinta-arvo olisi 0 euroa. Halvemmaksi max.13 prosentin perintövero tulee rintaperilliselle.

perintövero kirjoitti:

En halua mitään osittaisia jakoja, koska tilanne muuttunee ja pahenee sellaiseksi, kuten yo. viestissä aprikoidaan.

Perunkirjassa arvostukset on kokolailla markkinahintaisia ja verottajakin ne sellaisena hyväksyi, näin jo perunkirjoituksen tehnyt hautaustoimiston juristi kertoi. Tuota tyhjänä olevaa huoneistoa on myyty pitkään liian kovalla hinnalla, seurauksena, että kauppaa ei ole syntynyt ja verot sitten jo erääntyy.

Pesän 2 muuta jäsentä pitävät liian suuresta hinnasta kiinni, koska heillä on kuvitelma (ja intressi) saada mahdollisimman hyvä hinta, jotta huoneiston myynti kattaisi minun osuuteni ja he voisivat pitää jo mainitut huoneiston ja kiinteistön.

Nyt tämä asia junnaa paikallaan, tyhjästä vainajan asunnosta juoksee vastike, huoneistossa asuva osakas maksaa vain vastikkeen ja kesämökkikiinteistön omistaja kiinteistön kulut. Tässä on jo menetetty esim. vuokratuloja paljon ja olen/olemme maksaneet tyhjän huoneiston vastikkeita.

Eli tilanne on epäreilu ja ahdistava kaikinpuolin.

Lue lisää

"Perunkirjassa arvostukset on kokolailla markkinahintaisia"
"2 huoneistoa ja kiinteistö, joiden jaosta (arvostuksesta) riitaa."

ts. se perusongelma tässä ei ole perintövero, vaan ongelma on se, että ette löydä yhteistä näkemystä omaisuuden arvosta. Ilmeisestikään kaikki eivät tyydy perukirjassa oleviin arvoihin.

Muutenhan tuo olisi kai melkoisen helppo. Ensin sovitaan siitä, että nämä kaksi maksavat kolmannen ulos, jollei muuta niin lainalla ja sitten sopivat lopusta keskenään.

Missään tapauksessa ei minusta kannata ottaa pesälle lainaa. Eihän ne ongelmat siitä mihinkään pienene.

---------------- kirjoitti:

"Perunkirjassa arvostukset on kokolailla markkinahintaisia"
"2 huoneistoa ja kiinteistö, joiden jaosta (arvostuksesta) riitaa."

ts. se perusongelma tässä ei ole perintövero, vaan ongelma on se, että ette löydä yhteistä näkemystä omaisuuden arvosta. Ilmeisestikään kaikki eivät tyydy perukirjassa oleviin arvoihin.

Muutenhan tuo olisi kai melkoisen helppo. Ensin sovitaan siitä, että nämä kaksi maksavat kolmannen ulos, jollei muuta niin lainalla ja sitten sopivat lopusta keskenään.

Missään tapauksessa ei minusta kannata ottaa pesälle lainaa. Eihän ne ongelmat siitä mihinkään pienene.

Lue lisää

Nämä kaksi eivät pysty maksamaan kysyjää ulos, sillä he eivät omista mitään lainan pantiksi, kun kysyjä ei hyväksy pesän panttausta. Kyllä nimenomainen ongelma on perintöveroon tarvittavan rahan saaminen panttaamalla pesä. Totta, alkuaan ongelmana oli erimielisyys arvostuksista ja osapuolet hukkasivat ajan.

35 kirjoitti:

Nämä kaksi eivät pysty maksamaan kysyjää ulos, sillä he eivät omista mitään lainan pantiksi, kun kysyjä ei hyväksy pesän panttausta. Kyllä nimenomainen ongelma on perintöveroon tarvittavan rahan saaminen panttaamalla pesä. Totta, alkuaan ongelmana oli erimielisyys arvostuksista ja osapuolet hukkasivat ajan.

Lue lisää

Voipi kai sen pesän osuudenkin pantanta.

kaikki kelpaa kirjoitti:

Voipi kai sen pesän osuudenkin pantanta.

Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille.

nix_nax kirjoitti:

Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille.

Muistelen että onnistui, mutta vaati kaikkien hyväksynnän, jotta saivat osakekirjat vakuudeksi.
Velka jäi kuitenkin vain yhdelle.

kaikki hyväksyy kirjoitti:

Muistelen että onnistui, mutta vaati kaikkien hyväksynnän, jotta saivat osakekirjat vakuudeksi.
Velka jäi kuitenkin vain yhdelle.

Ongelma on siis tosiaan tuo, että muut pesän osakkaat haluavat myydä tuota yli markkinahinnan/perunkirjahinnan/kiint.välittäjän arvion eli hintapyyntö on n. 20-30 % liikaa mielestäni, eikä kauppaa tai edes tarjouksia tule.

Jos tuo huoneisto myytäisiin sillä hinnalla, millä samanlaisia huoneistoja asuntoja on myyty, myyntihinta olisi n. minuun osuus. 2 muuta yrittävät saada (liian) kovaa hintaa, jotta heille jäisi myös tuosta rahaa, jolla maksaa osa perintöverosta.

Heillä ei siis ole omaa omaisuutta, mikä pantata ja heillä (kuulemma) on hankaluuksia ottaa lainaa ja maksaa perintövero kokonaisuudessaan lainarahalla. Tässä se ongelman ydin.

Jollain tavalla jopa heitä ymmärrän, kun koko perintövero on tavallaan irvokasta valtion rahastamista, kaikki tuo omaisuus on kuitenkin hankittu veronalaisilla tuloilla, josta aikanaan maksettu leimaverot, toisesta asunnosta vainaja maksoi aikanaan perintöveron, kiinteistökin oli "maatilkku", joka on rakennettu talkoilla.

Mutta pakko tässä on omaa ja perheen etua ajatella ja sitä, että tämä sirkus joskus loppuisi.

kaikki hyväksyy kirjoitti:

Muistelen että onnistui, mutta vaati kaikkien hyväksynnän, jotta saivat osakekirjat vakuudeksi.
Velka jäi kuitenkin vain yhdelle.

... vaikka niin muistelet. Kuolinpesäosuutta (1/3 NN:n kuolinpesästä) kun ei voi pantata.

Mutta pantata voidaan toki kuolinpesän omaisuutta, vaikkapa asunto-osakkeet (kokonaisuudessaan), kun kaikki pesän osakkaat siihen suostumuksensa antavat.

Käsitteet eivät ole täysin hallussasi.

nix_nax kirjoitti:

... vaikka niin muistelet. Kuolinpesäosuutta (1/3 NN:n kuolinpesästä) kun ei voi pantata.

Mutta pantata voidaan toki kuolinpesän omaisuutta, vaikkapa asunto-osakkeet (kokonaisuudessaan), kun kaikki pesän osakkaat siihen suostumuksensa antavat.

Käsitteet eivät ole täysin hallussasi.

Lue lisää

http://vippipojat.com/hakemukset/lainahakemus_perinto.pdf

Meillä onnistuu kirjoitti:

http://vippipojat.com/hakemukset/lainahakemus_perinto.pdf

Juu, senpä takia tuolla ylempänä teinkin varauksen:

"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."

Vippipojat ja -tytöt saattavat antaa lainaa jopa vakuudetta, tosin tiettävästi pikkusummia ja jättikorolla. Pankit (ilman lainausmerkkejä) eivät kuolinpesäosuutta vakuudeksi kelpuuta, kuten olen todennut.

nix_nax kirjoitti:

Juu, senpä takia tuolla ylempänä teinkin varauksen:

"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."

Vippipojat ja -tytöt saattavat antaa lainaa jopa vakuudetta, tosin tiettävästi pikkusummia ja jättikorolla. Pankit (ilman lainausmerkkejä) eivät kuolinpesäosuutta vakuudeksi kelpuuta, kuten olen todennut.

Lue lisää

"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."
Lain kohta kiitos!

Tuo on ymmärtääkseni yleinen käytäntö, johon löytyy poikkeuksia.

On ymmärretävää, että pankki haluaa pitää näppinsä erossa sotkuisista pesäasioista, mutta joutuu niihin aina välillä tahtomattaan.

Lienee käytäntö kirjoitti:

"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."
Lain kohta kiitos!

Tuo on ymmärtääkseni yleinen käytäntö, johon löytyy poikkeuksia.

On ymmärretävää, että pankki haluaa pitää näppinsä erossa sotkuisista pesäasioista, mutta joutuu niihin aina välillä tahtomattaan.

Lue lisää

>>"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."
Lain kohta kiitos!

nix_nax kirjoitti:

>>"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."
Lain kohta kiitos!

Jahas, siirryttiin Finlexistä Wikipediaan. Ilmeisesti siellä on totuus. Seuraavaksi vuorossa Hikipedia ?:)

Ok. Tarkennetaan termejä. Pankki tyypillisesti vaatii vakuuden, ei panttia. Kuolinpesän osuus voi olla vakuutena. Tyypillisesti ei ole, koska pankki pyrkii olemaan erossa jakamattomista pesistä. Kiumuroiden kautta joutuu pankkikin aika ajoin tilanteeseen, jossa huomaa olevansa jakamattoman kuolinpesän osakas.

Kuolinpesän osuuden voi myös myydä. Eikö olisi aika erikoista omistusta, että omistaa jotakin, mutta ei voisi sitä myydä tai pystyisi panttaamaan.

Hikipedia kirjoitti:

Jahas, siirryttiin Finlexistä Wikipediaan. Ilmeisesti siellä on totuus. Seuraavaksi vuorossa Hikipedia ?:)

Ok. Tarkennetaan termejä. Pankki tyypillisesti vaatii vakuuden, ei panttia. Kuolinpesän osuus voi olla vakuutena. Tyypillisesti ei ole, koska pankki pyrkii olemaan erossa jakamattomista pesistä. Kiumuroiden kautta joutuu pankkikin aika ajoin tilanteeseen, jossa huomaa olevansa jakamattoman kuolinpesän osakas.

Kuolinpesän osuuden voi myös myydä. Eikö olisi aika erikoista omistusta, että omistaa jotakin, mutta ei voisi sitä myydä tai pystyisi panttaamaan.

Lue lisää

Turhaan Wikipediaa termien määrittelyssä väheksyt. Mutta jos ei sinulle Wikipedia kelpaa, niin tässä Taloussanomien pantin määrittely.

""Taloussanakirja: pantti
pantti
(pledge mortgage collateral)
Velkojalle velan vakuudeksi luovutettu esine tai arvopaperi.
panttilainaustoiminta
(pawnbroking)
Liiketoimintana harjoitettava rahalainojen antaminen yleisölle irtainta panttia vastaan.
panttioikeus
(lien)
Pantin saajan oikeus saada velan maksu pantin arvosta ellei maksua tapahdu. Panttioikeus voi kohdistua irtaimeen esineeseen tai kiinnitettynä kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen. Panttioikeus on ts. johonkin toiseen sitoumukseen liittyvä oikeus ja siihen liittyvä oikeus myydä panttiesine pääsitoumuksen täyttämiseksi. Panttioikeuden syntyminen on julkinen ja se voi tapahtua joko siten, että !!! käteispantti luovutetaan pantinsaajan tai kolmannen henkilön haltuun, tai siten, että panttioikeus kiinnitetään. !!!

Tiedoksi: Pesäosuutta et esineen tavoin voi käteispanttina luovuttaa pantinsaajan haltuun. Pesäosuuteen et myöskään voi panttioikeutta kiinnittää.

>>Kuolinpesän osuuden voi myös myydä. Eikö olisi aika erikoista omistusta, että omistaa jotakin, mutta ei voisi sitä myydä tai pystyisi panttaamaan.

kaikki hyväksyy kirjoitti:

Muistelen että onnistui, mutta vaati kaikkien hyväksynnän, jotta saivat osakekirjat vakuudeksi.
Velka jäi kuitenkin vain yhdelle.

Jos kaikki osakkaat hyväksyvät, niin osakekirjat yhdestä asunnosta käyvät pankille vakuudeksi. Osakekirjoja vastaan nuo kaksi muuta voivat ottaa henkilökohtaista lainaa ja lainata sen edelleen tuolle kolmannelle. Pesää ei tarvitse jakaa ja kaikki saavat pesästä jotakin.

Velkakirjat on syytä ehdottomasti tehdä.

Selvintä tietysti oli jakaa homma kerralla (kerta kipu on parempi kuin jatkuva tuska), mutta aina se ei onnistu.

Kysykää pankista kirjoitti:

Jos kaikki osakkaat hyväksyvät, niin osakekirjat yhdestä asunnosta käyvät pankille vakuudeksi. Osakekirjoja vastaan nuo kaksi muuta voivat ottaa henkilökohtaista lainaa ja lainata sen edelleen tuolle kolmannelle. Pesää ei tarvitse jakaa ja kaikki saavat pesästä jotakin.

Velkakirjat on syytä ehdottomasti tehdä.

Selvintä tietysti oli jakaa homma kerralla (kerta kipu on parempi kuin jatkuva tuska), mutta aina se ei onnistu.

Lue lisää

Noinhan se on - kuten olin jo aiemmin kertonut.

>Mutta pantata voidaan toki kuolinpesän omaisuutta, vaikkapa asunto-osakkeet (kokonaisuudessaan), kun kaikki pesän osakkaat siihen suostumuksensa antavat."

perintövero kirjoitti:

Ongelma on siis tosiaan tuo, että muut pesän osakkaat haluavat myydä tuota yli markkinahinnan/perunkirjahinnan/kiint.välittäjän arvion eli hintapyyntö on n. 20-30 % liikaa mielestäni, eikä kauppaa tai edes tarjouksia tule.

Jos tuo huoneisto myytäisiin sillä hinnalla, millä samanlaisia huoneistoja asuntoja on myyty, myyntihinta olisi n. minuun osuus. 2 muuta yrittävät saada (liian) kovaa hintaa, jotta heille jäisi myös tuosta rahaa, jolla maksaa osa perintöverosta.

Heillä ei siis ole omaa omaisuutta, mikä pantata ja heillä (kuulemma) on hankaluuksia ottaa lainaa ja maksaa perintövero kokonaisuudessaan lainarahalla. Tässä se ongelman ydin.

Jollain tavalla jopa heitä ymmärrän, kun koko perintövero on tavallaan irvokasta valtion rahastamista, kaikki tuo omaisuus on kuitenkin hankittu veronalaisilla tuloilla, josta aikanaan maksettu leimaverot, toisesta asunnosta vainaja maksoi aikanaan perintöveron, kiinteistökin oli "maatilkku", joka on rakennettu talkoilla.

Mutta pakko tässä on omaa ja perheen etua ajatella ja sitä, että tämä sirkus joskus loppuisi.

Lue lisää

"Jos tuo huoneisto myytäisiin sillä hinnalla, millä samanlaisia huoneistoja asuntoja on myyty, myyntihinta olisi n. minuun osuus. "

Jos ymmärrän oikein, niin omissa laskelmissasi tyytyisit siis vähempään kuin sisaruksesi laskelmien mukaan sinulle on tulossa. Jos asunto saataisiin myytyä ylihintahan, niin silloinhan saisit enemmän.

Sinuna ehdottaisin, että tyydyt vähempään (siis tuohon arvioimaasi osuuteen) ja pyydät muita maksamaan sinut ulos. Saavat kyllä lainaa muuta omaisuutta vastaan kun hakevat yhdessä. Sitten kun saavat myytyä tuon asunnon, niin maksavat velan pankille pois.

perintövero kirjoitti:

Ongelma on siis tosiaan tuo, että muut pesän osakkaat haluavat myydä tuota yli markkinahinnan/perunkirjahinnan/kiint.välittäjän arvion eli hintapyyntö on n. 20-30 % liikaa mielestäni, eikä kauppaa tai edes tarjouksia tule.

Jos tuo huoneisto myytäisiin sillä hinnalla, millä samanlaisia huoneistoja asuntoja on myyty, myyntihinta olisi n. minuun osuus. 2 muuta yrittävät saada (liian) kovaa hintaa, jotta heille jäisi myös tuosta rahaa, jolla maksaa osa perintöverosta.

Heillä ei siis ole omaa omaisuutta, mikä pantata ja heillä (kuulemma) on hankaluuksia ottaa lainaa ja maksaa perintövero kokonaisuudessaan lainarahalla. Tässä se ongelman ydin.

Jollain tavalla jopa heitä ymmärrän, kun koko perintövero on tavallaan irvokasta valtion rahastamista, kaikki tuo omaisuus on kuitenkin hankittu veronalaisilla tuloilla, josta aikanaan maksettu leimaverot, toisesta asunnosta vainaja maksoi aikanaan perintöveron, kiinteistökin oli "maatilkku", joka on rakennettu talkoilla.

Mutta pakko tässä on omaa ja perheen etua ajatella ja sitä, että tämä sirkus joskus loppuisi.

Lue lisää

"Jos tuo huoneisto myytäisiin sillä hinnalla, millä samanlaisia huoneistoja asuntoja on myyty, myyntihinta olisi n. minuun osuus."

Entäpä jos ehdotat sisaruksille osittaista pesänositusta seuraavasti.

Pesänjaossa sinä saat tämän osakkeen omistukseesi. Määrittätte osituksen arvoksi oman käsityksesi mukaisen asunnon hinnan. Muu osa pesästä jätetään jakamatta. Tämä tyhjä asuntohan on ymmärtääkseni kaikkien mielestä vähemmän kuin sinulle kuuluva osuus koko pesästä.

Osituksessa sovitte siitä, että sinä pidät asuntoa myynnissä vaikkapa 31.3.2011 saakka nyt määritetyllä hinnalla. Jos asunnosta saadaan pyydetty hinta, niin myyntihinnan ja osituksessa käytetyn hinna erotus (-myyntivoiton vero) palautetaan pesään. Mikäli asuntoa saada kaupaksi 31.3.2011 mennessä, voit tehdä asunnolla mitä haluat. Tässä vaiheessa luovut myös kaikista vaatimuksista pesään.

Perintöverojen maksamiseksi kaikki ottavat henkilökohtaista lainaa pankista. Sinä voit käyttää vakuutena tämän asunnon osakkeita. Sisaruksesi voivat käyttää vakuutena nyt käytössä olevaa osaketta ja kiinteistöä, kunhan kaikki teistä antavat tuohon suostumuksen.

Jos tuollaista ehdotat, niin ainakin olet tehnyt ehdotuksen ja kun ehdotuksessa tyydyt vähempään kuin mitä sinulle muuten olisi tulossa, niin ehdotus on ainakin minusta reilu.

Mikäli ehdotus ei kelpaa sisaruksillesi, niin pyydä vastaehdotus. Voit todeta suoraan, että et tule hyväksymään ratkaisua, jossa perikunta ottaisi velkaa ja lainaisi rahaa osakkaiden henkilökohtaisten perintöverojen maksuun.

nix_nax kirjoitti:

Juu, senpä takia tuolla ylempänä teinkin varauksen:

"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."

Vippipojat ja -tytöt saattavat antaa lainaa jopa vakuudetta, tosin tiettävästi pikkusummia ja jättikorolla. Pankit (ilman lainausmerkkejä) eivät kuolinpesäosuutta vakuudeksi kelpuuta, kuten olen todennut.

Lue lisää

Yllä kohdassa "osakekirjat" / "vaatii kaikkien hyväksynnän" tarkoittaa kirjoittaja selvästi sitä, että osakekirjat annetaan vakuudeksi, vaikkakin ovat kuolinpesän omistuksessa. Sikäli termi "kuolinpesän osuus" tuli ainakin itselleni selväksi. Varmaan muillekin.

Jos saivartelemaan alkaa, niin sitten ei kannata lipsua termeissä, kuten olet tehnyt tämän pantti-/pantaustermin kanssa.

"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."
Kyllä se LAKI pantin osalta taitaa tässä kohdin olla sama Vippipojille kuin pankillekin.

Tarkoitus kai olisi auttaa kysyjää, ei ainoastaan pidentää keskustelua.

nix ja naxs kirjoitti:

Yllä kohdassa "osakekirjat" / "vaatii kaikkien hyväksynnän" tarkoittaa kirjoittaja selvästi sitä, että osakekirjat annetaan vakuudeksi, vaikkakin ovat kuolinpesän omistuksessa. Sikäli termi "kuolinpesän osuus" tuli ainakin itselleni selväksi. Varmaan muillekin.

Jos saivartelemaan alkaa, niin sitten ei kannata lipsua termeissä, kuten olet tehnyt tämän pantti-/pantaustermin kanssa.

"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."
Kyllä se LAKI pantin osalta taitaa tässä kohdin olla sama Vippipojille kuin pankillekin.

Tarkoitus kai olisi auttaa kysyjää, ei ainoastaan pidentää keskustelua.

Lue lisää

>>"Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille."
Kyllä se LAKI pantin osalta taitaa tässä kohdin olla sama Vippipojille kuin pankillekin.

nix_nax kirjoitti:

Kuolinpesäosuutta ei voi pantata - ainakaan pankille.

Ei kuulu suoraan kysymykseen, mutta sivuaa asiaa, joten kysyn onko tuo panttauksen mahdottomuus myös "toisinpäin".

Pankki ei siis voi periä velkaa kuolinpesän osakkaalta kuolinpesän varoista tai vaatia kuolinpesää jaetttavaksi, mikäli kuolinpesä on jakamaton. Näinkö?

Ystäväni veli oli ollut "takaajan" takaajana lainassa. Tuon piti olla pieni summa. Nyt onkin kuitenkin ilmeistä, että tuo varsinainen takaaja ei pysty maksamaan velallisen velkaa ja pankki tuleekin perimään koko ison velan ystäväni veljeltä. Taatessaan hän ei ymmärtänyt, että koko velka voi tulla hänelle. Veljellä ei ole paljoa omaa omaisuutta, mutta sen sijaan hän on osakkaana kuolinpesässä. Kuolinpesällä on iso omaisuus. Mainittu veli mm. asuu kuolinpesän asunnossa ja muut sisarukset vastaavasti.

Sisarukset eivät ole halunneet jakaa pesää niin kauan kun vanha äiti on elossa. He eivät myös haluaisi kertoa asiasta äidilleen. Ystäväni pelkää, että nyt pesä menee ainakin osittain jakoon ja äiti saa näin tietää asiasta.

Kuinka on. Onko pelko turha?

Minni A kirjoitti:

Ei kuulu suoraan kysymykseen, mutta sivuaa asiaa, joten kysyn onko tuo panttauksen mahdottomuus myös "toisinpäin".

Pankki ei siis voi periä velkaa kuolinpesän osakkaalta kuolinpesän varoista tai vaatia kuolinpesää jaetttavaksi, mikäli kuolinpesä on jakamaton. Näinkö?

Ystäväni veli oli ollut "takaajan" takaajana lainassa. Tuon piti olla pieni summa. Nyt onkin kuitenkin ilmeistä, että tuo varsinainen takaaja ei pysty maksamaan velallisen velkaa ja pankki tuleekin perimään koko ison velan ystäväni veljeltä. Taatessaan hän ei ymmärtänyt, että koko velka voi tulla hänelle. Veljellä ei ole paljoa omaa omaisuutta, mutta sen sijaan hän on osakkaana kuolinpesässä. Kuolinpesällä on iso omaisuus. Mainittu veli mm. asuu kuolinpesän asunnossa ja muut sisarukset vastaavasti.

Sisarukset eivät ole halunneet jakaa pesää niin kauan kun vanha äiti on elossa. He eivät myös haluaisi kertoa asiasta äidilleen. Ystäväni pelkää, että nyt pesä menee ainakin osittain jakoon ja äiti saa näin tietää asiasta.

Kuinka on. Onko pelko turha?

Lue lisää

>>Pankki ei siis voi periä velkaa kuolinpesän osakkaalta kuolinpesän varoista tai vaatia kuolinpesää jaetttavaksi, mikäli kuolinpesä on jakamaton. Näinkö?>Sisarukset eivät ole halunneet jakaa pesää niin kauan kun vanha äiti on elossa.>Ystäväni veli oli ollut "takaajan" takaajana lainassa. Tuon piti olla pieni summa. Nyt onkin kuitenkin ilmeistä, että tuo varsinainen takaaja ei pysty maksamaan velallisen velkaa ja pankki tuleekin perimään koko ison velan ystäväni veljeltä. Taatessaan hän ei ymmärtänyt, että koko velka voi tulla hänelle.

nix_nax kirjoitti:

>>Pankki ei siis voi periä velkaa kuolinpesän osakkaalta kuolinpesän varoista tai vaatia kuolinpesää jaetttavaksi, mikäli kuolinpesä on jakamaton. Näinkö?>Sisarukset eivät ole halunneet jakaa pesää niin kauan kun vanha äiti on elossa.>Ystäväni veli oli ollut "takaajan" takaajana lainassa. Tuon piti olla pieni summa. Nyt onkin kuitenkin ilmeistä, että tuo varsinainen takaaja ei pysty maksamaan velallisen velkaa ja pankki tuleekin perimään koko ison velan ystäväni veljeltä. Taatessaan hän ei ymmärtänyt, että koko velka voi tulla hänelle.

Lue lisää

Kiitos selkeästä vastauksesta.

Keskustelusta ymmärsin, että on olemassa jokin laki, mikä estää pankkia ottamasta kuolinpesän osuutta vakuudeksi/pantiksi. Jos näin on, niin voisi luulla että sama laki estää myös omaisuuden ulosmittaamisen, niin kauan kun omaisuus on kuolinpesän hallussa. Ilmeisesti tässä on taas yksi näitä lain kummallisuuksia.

Valitettavasti tässä tapauksessa noista muista kohdista ei ole apua. Kun ensisijaisia takaajia on ollut etupuolella, niin hän ei ole vain nähnyt tätä mahdollisuutta todennäköisenä. Ajattelemattomuutta.

Jos pankki ei saa ottaa kuolinpesän osuutta vakuudeksi, niin tuosta voisi saada lisäevidenssiä pankkia vastaan. Silloin eivät ole minusta antaneet riittävästi tietoa takaajan vastuista. Pankki on ollut tietoinen ystäväni kuolinpesän omaisuudesta ja heidän olisi tuolloin tullut erikseen kertoa, että ystäväni veli tekee takauksen kuolinpesän osuudellansa ja kuolinpesä voi mennä jakoon. Jos tuosta panttauskiellosta löydätte lisätietoa, niin olisin kiitollinen.

Minni A kirjoitti:

Kiitos selkeästä vastauksesta.

Keskustelusta ymmärsin, että on olemassa jokin laki, mikä estää pankkia ottamasta kuolinpesän osuutta vakuudeksi/pantiksi. Jos näin on, niin voisi luulla että sama laki estää myös omaisuuden ulosmittaamisen, niin kauan kun omaisuus on kuolinpesän hallussa. Ilmeisesti tässä on taas yksi näitä lain kummallisuuksia.

Valitettavasti tässä tapauksessa noista muista kohdista ei ole apua. Kun ensisijaisia takaajia on ollut etupuolella, niin hän ei ole vain nähnyt tätä mahdollisuutta todennäköisenä. Ajattelemattomuutta.

Jos pankki ei saa ottaa kuolinpesän osuutta vakuudeksi, niin tuosta voisi saada lisäevidenssiä pankkia vastaan. Silloin eivät ole minusta antaneet riittävästi tietoa takaajan vastuista. Pankki on ollut tietoinen ystäväni kuolinpesän omaisuudesta ja heidän olisi tuolloin tullut erikseen kertoa, että ystäväni veli tekee takauksen kuolinpesän osuudellansa ja kuolinpesä voi mennä jakoon. Jos tuosta panttauskiellosta löydätte lisätietoa, niin olisin kiitollinen.

Lue lisää

>>Keskustelusta ymmärsin, että on olemassa jokin laki, mikä estää pankkia ottamasta kuolinpesän osuutta vakuudeksi/pantiksi. Jos näin on>Pankki on ollut tietoinen ystäväni kuolinpesän omaisuudesta ja heidän olisi tuolloin tullut erikseen kertoa, että ystäväni veli tekee takauksen kuolinpesän osuudellansa ja kuolinpesä voi mennä jakoon. Jos tuosta panttauskiellosta löydätte lisätietoa, niin olisin kiitollinen.

35 kirjoitti:

Nämä kaksi eivät pysty maksamaan kysyjää ulos, sillä he eivät omista mitään lainan pantiksi, kun kysyjä ei hyväksy pesän panttausta. Kyllä nimenomainen ongelma on perintöveroon tarvittavan rahan saaminen panttaamalla pesä. Totta, alkuaan ongelmana oli erimielisyys arvostuksista ja osapuolet hukkasivat ajan.

Lue lisää

Jakamatonta pesää ei hyväksytä pantiksi, jos yksikin vastustaa ja OP ilmoitti ettei se hyväksy jakamatonta pesää pantiksi tai lainan vakuudeksi vaikka kaikki osakkaat olisivat yhtämieltä lainasta.
Kaiken kaikkiaan lainaa jo riitaisaan pesään ja sen perintöveroihin ei kannata ottaa se pahentaa asiaa.

Tässähän se ratkaisu on ja tälle ääni, jos lähtökohta on, että jokainen vastatkoon omista maksuistaan. Tulee pesä jaettua kerralla.

Tosin joku viisaus tosin sanoo, että "parempi laiha sopu kuin lihava riita"

>>Kysymyksesi viimeinen arvio; "Ilmeisesti odottamalla toisten perintöverojen menoa ulosottoon on ainut keino (ehkä) vauhdittaa pesänjakoa ja sen omaisuuden myyntiä. "
Tähän yhteenvetoon päädyin

nix_nax kirjoitti:

>>Kysymyksesi viimeinen arvio; "Ilmeisesti odottamalla toisten perintöverojen menoa ulosottoon on ainut keino (ehkä) vauhdittaa pesänjakoa ja sen omaisuuden myyntiä. "
Tähän yhteenvetoon päädyin

Lue lisää

"Ilmeisesti kannattaa ottaa laina omiin nimiin ja maksaa oma hk. perintövero ja odottaa, että muilta verot menee ulosottoon, omaisuutta heillä ei ole lainan vakuudeksi antaa."

nix_nax kirjoitti:

>>Kysymyksesi viimeinen arvio; "Ilmeisesti odottamalla toisten perintöverojen menoa ulosottoon on ainut keino (ehkä) vauhdittaa pesänjakoa ja sen omaisuuden myyntiä. "
Tähän yhteenvetoon päädyin

Lue lisää

Otin sen huomioon seuraavasti; "neuvottele alustavasti oma lainasi veroja varten". Kysyjällä on omaisuutta lainansa vakuudeksi. Kysyjä tuntuu tietävän tilanteensa perusasiat melko hyvin.

35 kirjoitti:

Otin sen huomioon seuraavasti; "neuvottele alustavasti oma lainasi veroja varten". Kysyjällä on omaisuutta lainansa vakuudeksi. Kysyjä tuntuu tietävän tilanteensa perusasiat melko hyvin.

Lue lisää

Huomasin kyllä, että olit hyvin ymmärtänyt, että alkuperäinen kysyjä on melkoisen hyvin perillä asioista. Ehdotuksesi on myös minusta hyvä.

Itse tulkitsin kysymyksen niin, että kysyjä hakee enemmänkin tukea tulevalle toiminnalleen ja lisää ideoita millä perustelisi toimintansa sisaruksille. Ilmeisesti pyrkimys on säilyttää haastavassa tilanteessa edes kohtuulliset sisarusvälin. Se on itse asiassa minusta se tärkein juttu.

Maapallo on pyöreä kirjoitti:

Huomasin kyllä, että olit hyvin ymmärtänyt, että alkuperäinen kysyjä on melkoisen hyvin perillä asioista. Ehdotuksesi on myös minusta hyvä.

Itse tulkitsin kysymyksen niin, että kysyjä hakee enemmänkin tukea tulevalle toiminnalleen ja lisää ideoita millä perustelisi toimintansa sisaruksille. Ilmeisesti pyrkimys on säilyttää haastavassa tilanteessa edes kohtuulliset sisarusvälin. Se on itse asiassa minusta se tärkein juttu.

Lue lisää

Kiitos kaikille neuvoista ja vinkeistä..............

Päädyin seuraavaan vaihtoehtoon:

Neuvottelin sekä verottajan että pankin kanssa - verottajan kanssa sen takia, että tietävät, missä mennään. Pankista saan lainaa, alustavasti neuvoteltiin 2v:n lainasta, joka siis erääntyy 2 v:n kuluttua lainan nostosta, luulisi, että pesä on tuossa ajassa jaettu ja oma osuus siitä saatu.

Pesän muille osakkaille ilmoitin tästä eli en yhteisiin kp:n nimissä otettaviin lainoihin suostu, samalla hieman "painostin" asiassa, että toinen asuu omakustannushintaan kp:n asunnossa, toinen käyttää (yksin) kp:n kesämökkikiinteistöä (toki - ainakin omien sanojensa mukaan - pitää siitä myös huolta. Lisäksi tyhjästä asunnosta juoksee yhtiövastike ja pesän käteisvarat on loppu. Ehdotinkin/vaadin, että ym. kp:n omaisuuden käytöstä pitäisi maksaa edes sen verran vuokraa, että hoitovastike voidaan niillä hoitaa.

Tämä asia ei tietty 2:ta muuta osakasta kiinnostanut, kun samalla kerroin, että heidän perintöveronsa menee ulosottoon aikanaan (piankin), jolloin kaiketi palkasta ulosmitataan heti osa ja uo.mies voi ryhtyä toimiin pesän omaisuuden realisoimiseksi.

Välithän näissä asioissa on kovilla ja/tai tulehtuvat lopullisesti, mikä ei ole tarkoitus, toisaalta laki ja etenkin perintövero ei hirveästi anna varaa joustaa - valtio pitänee saataviensa perinnästä huolta tässäkin tapauksessa.

Ihmettelen kyllä, että laki ei velvoita jakamaan pesää, ilman kalliita ja pitkiä prosesseja, jos ja kun sieltä haluaa oman lakiin perustuvan osansa pois, kuitenkin kiire laatia perunkirja, toimittaa se verottajalle ja verot tulevat melko nopeasti maksettavaksi ja kaikki em. asiat on sanktioitu.

Tälläisiä tapauksia lienee paljon ja jatkossa vielä enemmän - pesässä on omaisuutta, muttei käteisvaroja, jolloin ainakin osa pesästä on realisoitava, jos pesän omaisuudelle ei ole käyttöä kokonaisuudessaan ja/tai kp:n osakkailla ei ole varallisuutta maksaa perintöveroja.

perintöverö kirjoitti:

Kiitos kaikille neuvoista ja vinkeistä..............

Päädyin seuraavaan vaihtoehtoon:

Neuvottelin sekä verottajan että pankin kanssa - verottajan kanssa sen takia, että tietävät, missä mennään. Pankista saan lainaa, alustavasti neuvoteltiin 2v:n lainasta, joka siis erääntyy 2 v:n kuluttua lainan nostosta, luulisi, että pesä on tuossa ajassa jaettu ja oma osuus siitä saatu.

Pesän muille osakkaille ilmoitin tästä eli en yhteisiin kp:n nimissä otettaviin lainoihin suostu, samalla hieman "painostin" asiassa, että toinen asuu omakustannushintaan kp:n asunnossa, toinen käyttää (yksin) kp:n kesämökkikiinteistöä (toki - ainakin omien sanojensa mukaan - pitää siitä myös huolta. Lisäksi tyhjästä asunnosta juoksee yhtiövastike ja pesän käteisvarat on loppu. Ehdotinkin/vaadin, että ym. kp:n omaisuuden käytöstä pitäisi maksaa edes sen verran vuokraa, että hoitovastike voidaan niillä hoitaa.

Tämä asia ei tietty 2:ta muuta osakasta kiinnostanut, kun samalla kerroin, että heidän perintöveronsa menee ulosottoon aikanaan (piankin), jolloin kaiketi palkasta ulosmitataan heti osa ja uo.mies voi ryhtyä toimiin pesän omaisuuden realisoimiseksi.

Välithän näissä asioissa on kovilla ja/tai tulehtuvat lopullisesti, mikä ei ole tarkoitus, toisaalta laki ja etenkin perintövero ei hirveästi anna varaa joustaa - valtio pitänee saataviensa perinnästä huolta tässäkin tapauksessa.

Ihmettelen kyllä, että laki ei velvoita jakamaan pesää, ilman kalliita ja pitkiä prosesseja, jos ja kun sieltä haluaa oman lakiin perustuvan osansa pois, kuitenkin kiire laatia perunkirja, toimittaa se verottajalle ja verot tulevat melko nopeasti maksettavaksi ja kaikki em. asiat on sanktioitu.

Tälläisiä tapauksia lienee paljon ja jatkossa vielä enemmän - pesässä on omaisuutta, muttei käteisvaroja, jolloin ainakin osa pesästä on realisoitava, jos pesän omaisuudelle ei ole käyttöä kokonaisuudessaan ja/tai kp:n osakkailla ei ole varallisuutta maksaa perintöveroja.

Lue lisää

>>hieman "painostin" asiassa, että toinen asuu omakustannushintaan kp:n asunnossa, toinen käyttää (yksin) kp:n kesämökkikiinteistöä (toki - ainakin omien sanojensa mukaan - pitää siitä myös huolta.// Ehdotinkin/vaadin, että ym. kp:n omaisuuden käytöstä pitäisi maksaa edes sen verran vuokraa, että hoitovastike voidaan niillä hoitaa.

perintöverö kirjoitti:

Kiitos kaikille neuvoista ja vinkeistä..............

Päädyin seuraavaan vaihtoehtoon:

Neuvottelin sekä verottajan että pankin kanssa - verottajan kanssa sen takia, että tietävät, missä mennään. Pankista saan lainaa, alustavasti neuvoteltiin 2v:n lainasta, joka siis erääntyy 2 v:n kuluttua lainan nostosta, luulisi, että pesä on tuossa ajassa jaettu ja oma osuus siitä saatu.

Pesän muille osakkaille ilmoitin tästä eli en yhteisiin kp:n nimissä otettaviin lainoihin suostu, samalla hieman "painostin" asiassa, että toinen asuu omakustannushintaan kp:n asunnossa, toinen käyttää (yksin) kp:n kesämökkikiinteistöä (toki - ainakin omien sanojensa mukaan - pitää siitä myös huolta. Lisäksi tyhjästä asunnosta juoksee yhtiövastike ja pesän käteisvarat on loppu. Ehdotinkin/vaadin, että ym. kp:n omaisuuden käytöstä pitäisi maksaa edes sen verran vuokraa, että hoitovastike voidaan niillä hoitaa.

Tämä asia ei tietty 2:ta muuta osakasta kiinnostanut, kun samalla kerroin, että heidän perintöveronsa menee ulosottoon aikanaan (piankin), jolloin kaiketi palkasta ulosmitataan heti osa ja uo.mies voi ryhtyä toimiin pesän omaisuuden realisoimiseksi.

Välithän näissä asioissa on kovilla ja/tai tulehtuvat lopullisesti, mikä ei ole tarkoitus, toisaalta laki ja etenkin perintövero ei hirveästi anna varaa joustaa - valtio pitänee saataviensa perinnästä huolta tässäkin tapauksessa.

Ihmettelen kyllä, että laki ei velvoita jakamaan pesää, ilman kalliita ja pitkiä prosesseja, jos ja kun sieltä haluaa oman lakiin perustuvan osansa pois, kuitenkin kiire laatia perunkirja, toimittaa se verottajalle ja verot tulevat melko nopeasti maksettavaksi ja kaikki em. asiat on sanktioitu.

Tälläisiä tapauksia lienee paljon ja jatkossa vielä enemmän - pesässä on omaisuutta, muttei käteisvaroja, jolloin ainakin osa pesästä on realisoitava, jos pesän omaisuudelle ei ole käyttöä kokonaisuudessaan ja/tai kp:n osakkailla ei ole varallisuutta maksaa perintöveroja.

Lue lisää

Miten niin ei laki velvoita? Jos yksikin pesän osakas vaatii jakoa tai omaa osuuttaan, niin jako on suoritettava. Toimita asiapaperit Käräjäoikeuteen...niin kyllä lähtee!