Mesopotamian uskonnon, kirjoitusten ja Raamatun yhtymäkohtia
Sumerilainen, babylonialainen ja juutalainen uskonkulttuuri erosivatkin toisistaan monin tavoin. Perustavanlaatuisin ero oli se, että israelilaiset palvoivat yhtä jumalaa, sumerilaiset ja babylonialaiset montaa.
Sumerin ja Babylonian teksteistä on löydetty monia yhtäläisyyksiä Raamattuun, etenkin juutalaiseen Tanakhiin eli kristilliseen Vanhaan Testamenttiin.
Lähi-idän uskonto vaikutti Vanhan testamentinkin mukaan erityisesti Israelissa, jossa palvottiin epäjumalia. Mutta varsinkin Juudassa näitä vaikutteita pyrittiin torjumaan.
Luominen ja vedenpaisumus:
Gilgameš-eepoksessa Nooaa vastaa Utnapishtim ja niin sanotussa Eridu Genesiksessä esiintyy Nooan vastine Ziusudra. Uthnapistim pelastui tulvalta, koska veden jumala Ea neuvoi häntä rakentamaan laivan. Uthnapishtim lastasi laivaan omaisuutensa, viljaa ja karjaa. Myrsky ja raesade nousivat, ja nostivat veden korkealle. Seitsemän päivän jälkeen laiva ajautui Nisirin vuorelle. Urhnapishtim laski ulos ensin kyyhkysen, sitten pääskyset, jotka palasivat. Mutta Korppi ei palannut. Uthnapishtim uhrasi jumalille kiitosuhrin.
Tällöin vedenpaisumuskertomus saattaisi olla Raamattua vanhempaa perua, muuntunutta sumerilaista kansanperinnettä. Sumerilainen kuningasluettelo mainitsee pitkäikäisiä kuninkaita ennen vedenpaisumusta, niin kuin Raamattu mainitsee pitkäikäisiä sukupolvia ennen vedenpaisumusta, muun muasa Metusalemin.
Maan luominen:
Myös sumerilaisessa luomiskertomuksissa jotkut tapahtumat ja niiden aikajärjestys muistuttavat Raamatun luomiskertomusta, vaikka erot ovat muuten melkoiset. Esimerkiksi taivas ja maa erotettiin molemmissa jumaluuden avulla toisistaan. Sumerilaisessa kertomuksessa jumala An kantoi taivaan pois, ja Enlil maan pois. Raamatussa Jumala määräsi taivaanvahvuuden erottamaan maan ja taivaan toisistaan.
Ihmisen luominen, nainen kylkiluusta:
Sumerilainen luomiskäsitys sanoo, että ihminen luotiin savesta niin kuin Raamatussakin sanotaan. Sumerilaisen käsityksen mukaan jumalatar Ninti syntyi jumala Enkin kylkiluusta. Kaiken lisäksi Sumerin kielen sana TI tarkoittaa kylkiluuta tai "antaa elämää". Eaavan nimi Hawwa tarkoittaa "Hän, joka aikaansaa elämää", koska heprean hajä on elävä. Ninti tarkoittaa Kylkiluun harratarta tai herratarta, joka antaa elämää.
Kain ja Aabel:
Raamatussa maanviljelijä ja paimen, veljekset ,maanviljelijö Kain ja lammaspaimen Aabel ajautuvat riitaan niin että toinen tappaa toisen. Sumerilaisessa tarustossa paimenen ja maanviljelijän kamppailu, mm. karjan jumala Laharin ja viljan jumalatar Ashnanin riita, ja myös veljesten Emeshin ja Entenin vastakohtaisuus, joka tosin ratkesi sovulla. Enten on eläinten ja karjan jumala, Emesh kasvien, viljan ja kaupunkien jumala. Paimennen ja maanviljelijän vastakohtaisuus tulee esille myös Inannan kosmiminen--kertomuksessa, jossa vastakkain ovat maanviljelijä- jumala Enkimdu ja paimenjumala Dumuzi.
Sumerilainen, babylonialainen ja juutalainen uskonkulttuuri erosivatkin toisistaan monin tavoin. Perustavanlaatuisin ero oli se, että israelilaiset palvoivat yhtä jumalaa, sumerilaiset ja babylonialaiset montaa.
Sumerin ja Babylonian teksteistä on löydetty monia yhtäläisyyksiä Raamattuun, etenkin juutalaiseen Tanakhiin eli kristilliseen Vanhaan Testamenttiin.
Lähi-idän uskonto vaikutti Vanhan testamentinkin mukaan erityisesti Israelissa, jossa palvottiin epäjumalia. Mutta varsinkin Juudassa näitä vaikutteita pyrittiin torjumaan.
Luominen ja vedenpaisumus:
Gilgameš-eepoksessa Nooaa vastaa Utnapishtim ja niin sanotussa Eridu Genesiksessä esiintyy Nooan vastine Ziusudra. Uthnapistim pelastui tulvalta, koska veden jumala Ea neuvoi häntä rakentamaan laivan. Uthnapishtim lastasi laivaan omaisuutensa, viljaa ja karjaa. Myrsky ja raesade nousivat, ja nostivat veden korkealle. Seitsemän päivän jälkeen laiva ajautui Nisirin vuorelle. Urhnapishtim laski ulos ensin kyyhkysen, sitten pääskyset, jotka palasivat. Mutta Korppi ei palannut. Uthnapishtim uhrasi jumalille kiitosuhrin.
Tällöin vedenpaisumuskertomus saattaisi olla Raamattua vanhempaa perua, muuntunutta sumerilaista kansanperinnettä. Sumerilainen kuningasluettelo mainitsee pitkäikäisiä kuninkaita ennen vedenpaisumusta, niin kuin Raamattu mainitsee pitkäikäisiä sukupolvia ennen vedenpaisumusta, muun muasa Metusalemin.
Maan luominen:
Myös sumerilaisessa luomiskertomuksissa jotkut tapahtumat ja niiden aikajärjestys muistuttavat Raamatun luomiskertomusta, vaikka erot ovat muuten melkoiset. Esimerkiksi taivas ja maa erotettiin molemmissa jumaluuden avulla toisistaan. Sumerilaisessa kertomuksessa jumala An kantoi taivaan pois, ja Enlil maan pois. Raamatussa Jumala määräsi taivaanvahvuuden erottamaan maan ja taivaan toisistaan.
Ihmisen luominen, nainen kylkiluusta:
Sumerilainen luomiskäsitys sanoo, että ihminen luotiin savesta niin kuin Raamatussakin sanotaan. Sumerilaisen käsityksen mukaan jumalatar Ninti syntyi jumala Enkin kylkiluusta. Kaiken lisäksi Sumerin kielen sana TI tarkoittaa kylkiluuta tai "antaa elämää". Eaavan nimi Hawwa tarkoittaa "Hän, joka aikaansaa elämää", koska heprean hajä on elävä. Ninti tarkoittaa Kylkiluun harratarta tai herratarta, joka antaa elämää.
Kain ja Aabel:
Raamatussa maanviljelijä ja paimen, veljekset ,maanviljelijö Kain ja lammaspaimen Aabel ajautuvat riitaan niin että toinen tappaa toisen. Sumerilaisessa tarustossa paimenen ja maanviljelijän kamppailu, mm. karjan jumala Laharin ja viljan jumalatar Ashnanin riita, ja myös veljesten Emeshin ja Entenin vastakohtaisuus, joka tosin ratkesi sovulla. Enten on eläinten ja karjan jumala, Emesh kasvien, viljan ja kaupunkien jumala. Paimennen ja maanviljelijän vastakohtaisuus tulee esille myös Inannan kosmiminen--kertomuksessa, jossa vastakkain ovat maanviljelijä- jumala Enkimdu ja paimenjumala Dumuzi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paratiisi, syntiinlankeemus:
Sumerilaisissa legendoissa mainitaan Dilmun ikuisen nuoruuden paikkana niin kuin Raamatun Eeden. Todellisuudessa ehkä Persianlahdella sijainnut Dilmun oli sumerilaisten legendojen mukaan pyhä, kirkas ja puhdas maa. Syntiinlankeemusta jossain määrin muistuttuva teemaa esiintyy sumerilaisessa mytologiassa, jossa "hyvän ja pahan tiedon" kasveja on monta. Enki söi luvatta kahdeksaa kasvia.
Ee-jumalan poika Adapa menetti kuolemattomuuden niin kuin ensimmäinen ihminen Aaatami- Adapan tapauksessa syy oli se, että hän tarttui vahingossa tuulenhaltijan siipiin katkaisten ne.
Taivaassa oleva jumala/jumalat:
Sumerilaiset sanoivat jumalien olevan taivaassa hieman samaan tapaan kuin Raamattu sanoo Jumalan olevan taivaassa, ja taivaan merkki AN tarkoittaa myös jumalaa Dingir. Kaiken kukkuraksi sumerin merkki An, Dingir luetaan akkadiksi IL, mikä on melko lähellä juutalaisten jumalan nimen muotoa EL, Elohim. Lisäksi vielä muoto Elohim juutalaisilla on "jumalat", ei "jumala".
Sumerilainen An oli alkujaan Urukin kaupungin jumala, taivaan henkilöitymä, korkein jumala, jonka luku oli 60. Babylonialaisella jalalla hänne seemilläistä vastinettaan Anua palvottiin melko harvoin, koska häntä ei pidetty ystävällisenä. Toisaalta korkea jumala oli myös Nippurissa alkujaan palvottu Enlil, joka kytkettiin kaikkeuteen, taivaaseen, kaikkuvaltiuteen, herraksi, myrskyn ja tulvan kuninkaaksi ja vuorenjumalaksi.Enlil oli sotaisa ja kohtalon jumala. Enlil kuvattiin vuorikauriiksi tai villisonniksi. Enlil oli muiden jumalten isä, niin kuin Anu Hammurabin aikoina. Enlilin tunnus oli sarvilakki niin kuin Anunkin.
Sumerilaiset mainitsevat monien kuninkaiden nousseen kuoltuaan taivaaseen, aivan kuin kuninkaaksi kutsuttu Jeesus astui taivaaseen kuolemansa jälkeen.
Sumerilaiset olivat omasta mielestään Jumalan valittu kansa ja jokin jumala tai jumalat saattoivat kostaa heille.
Ikuinen elämä
Eräästä Kaksoisvirranmaan luomiskertomuksen säkeestä:
»dingirgim munnasimmu, zi dari dingirgim munnabede
"elon kuin jumalan hälle hän antaa, ikisielun kuin jumalan hälle hän suo"
Paha jumaluus, manala:
Sumerilaisten Saatana oli Nergal, manalan kuningas. Manala oli kurnugia, "Maa josta ei paluuta ole".
on myös tuhansia vuosia vanhempi kuin raamattu.
Ei voi mitään,se on vain kylmää faktaa.
Historiallisuudesta voidaan olla monta mieltä mutta raamatussa kerrotuissa tapahtumista löytyy paljonkin sen ajan historian kirjoista samoja tqpahtumia ja tietysti argeologian löydöt ,ilmastotieteelliset tutkimukset,biologiset tutkimukset jne .
Siksi juutalaiset lukevat kouluissa näistä omana historiana.
Sumerin ajoilla ihmiset puhuivat tapahtumista luomisesta,vedenpaisumuksesta ,jotka oli liitetty heidän uskomuksiin.onhan koraanissakin viitsitä raamatusta vaikka on syntynyt 600vuotta kristinuskon jälkeen,vaikka itse opilla ei ole mitään tekemistä sisällöllisesti toistensa kanssa .