Salon seudun adventistit:

Vihti-Nummelan adventtiseurakunta elää nykyaikaa

http://sykkivasydan.palvelee.fi/20

On Salonkin adventtiseurakunta ihan ok, ei sen puoleen. Uskova_1 tosin sanoo seurakunnan vanhinta fanaattiseksi
EGW-faniksi. En nyt muista, mikä tämän nikki palstallamme on. Ei ole kirjoittanut vähään aikaan. Taisi olla
Seraja-m.55 tai jotain sinnepäin.

Salon adventtiseurakunnan kotisivu esittää tulevasta sapattikouluaiheesta seuraavaa:

11.12. Sarpatin lesken uskon hyppy
Kuolema ei ollut hänelle vieras. Hän oli nähnyt miehensä kuolevan.
Nyt hän katseli avuttomana, kun kaikki hänen ympärillään kuoli.
Ruoho kuivui, puut pudottelivat lehtensä,
lehmät olivat laihoja kuin luurangot ja vuohet määkivät säälittävästi.
Joka päivä hän tarkkaili pilvetöntä taivasta ja elätteli toivoa pilvestä ja sateesta.
Hän oli käyttänyt säästeliäästi jauhoja ja öljyä ja
yrittänyt saada ne jotenkin riittämään kuivuuden päättymiseen saakka.

Pieni, litteä päivittäinen leipä jaettiin kahteen eri osaan.
Hänen poikansa tarvitsi kaiken ravinnon, jonka hän saattoi antaa.
Oli tuskallista katsella laihaa ja voimatonta poikaa.
Hänen uhrautumisensa näytti kuitenkin hyödyttömältä,
sillä hän pelkäsi heidän molempien pian kuolevan nälkään.
Ruokaa oli enää yhteen ateriaan.

Pidellen poikaansa kädestä leski lähti ulos pölyisestä Sarpatin kaupungista
keräämään polttopuita heidän viimeistä ateriaansa varten.
Tässä kohtaa nimeltä mainitsematon nainen astui Raamatun kertomukseen.
Hänen tarinastaan saamme opetuksia,
joita voimme nyt tuhansia vuosia myöhemmin soveltaa omaan elämäämme.

Tällä viikolla näemme Jumalan ja Saatanan välisen suuren taistelun
pienoiskoossa nimeltä mainitsemattoman lesken elämässä,
joka valitsi Jumalan ja joka johdettiin askel askeleelta uskon matkalle.

KOMMENTOIN:

Kun nälänhädän vuoksi viimeistä ateriaa valmistavan lesken tilannetta tuossa kuvataan Jumalan ja
saatanan väliseksi taisteluksi, tulee kiusaus kuvitella, että teksti olisi Seraja_m-55 laatima. Kaikki
nähdään saatanan ja Jumalan välisenä taisteluna. Mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa kuivuus
ja nälänhätä tuli Jmalan miehen, profeetta Elian rukousvastauksena. Ja vettä piti tuleman vasta
sitten, kun Elia taas rukoilee.
Sarpatin leski ei siis ollut saatanan kourissa, mutta Jumalan suojeluksessa kylläkin.

1.Kun.17:13
Niin Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet sanonut.
Mutta leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten itsellesi ja pojallesi.
14 Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala:
Jauhot eivät lopu ruukusta, eikä öljyä ole puuttuva astiasta siihen päivään asti,
jona Herra antaa sateen maan päälle."
15 Niin hän meni ja teki, niinkuin Elia oli sanonut.
Ja hänellä sekä myös Elialla ja vaimon perheellä oli syötävää pitkäksi aikaa.
16 Jauhot eivät loppuneet ruukusta, eikä öljyä puuttunut astiasta,
sen Herran sanan mukaan, jonka hän oli Elian kautta puhunut.

(Aihe: 1.Kun.17.)