Sinnemäki tietää vain yhden tapauksen, missä työtöntä on käytetty hyväksi työvoimapoliittisessa toimepiteessä. Eiköhän olisi aika valaista ministeriämme tässä asiassa?
>>
Pirkko Ruohonen-Lerner/ps: Arvoisa puhemies! Kun pitkän työuran tehnyt henkilö haluaisi passiivisen työttömyyden sijaan osallistua itsensä lisäkouluttamiseen, tarjotaan hänelle työvoimakoulutusta, johon sisältyy työssäoppimista. Kokeneiden työntekijöiden kohdalla työssäoppiminen tarkoittaa usein sitä, että he tekevät jopa kuukausien ajan palkatta samaa työtä, jonka he varsin hyvin jo osaavat ja josta heille aiemmin maksettiin työehtosopimusten mukaista palkkaa. Mahdollisuus työllistyä työssäoppimispaikkaan on lähinnä teoreettinen, sillä työnantajalle on edullisempaa ottaa tehtävään aina uusi harjoittelija. Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:
Miten pitkän työuran tehneiden työttömien ammattitaidon ja työkokemuksen hyväksikäyttöä ilman asianmukaista korvausta voitaisiin edes hiukan rajoittaa?
Työministeri Anni Sinnemäki: Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinotoimistoilla on selvät velvoitteet siitä, että heidän täytyy seurata ja katsoa, että näitä työharjoittelutoimenpiteitä yrityksissä ei käytetä väärin, koska niillä ei ole tarkoituksena pilata meidän työmarkkinoita vaan nimenomaan auttaa ihmisiä siinä, että he voisivat jatkossa paremmilla mahdollisuuksilla työllistyä. Meillä on olemassa myös ohjeet siitä, että näiden toimenpiteiden, esimerkiksi työharjoittelun, tulee tähdätä siihen, että ihmisille opetetaan asioita. Ne eivät voi olla sellaisia, että ihmisillä vain teetetään töitä, jotka he osaavat. Olen itse tänä syksynä kuullut eräältä ammattiliitolta yhdestä tapauksesta, jossa henkilö on ollut tekemässä sellaista työtä, joka aikaisemmin oli hänen työnsä, mutta työ- ja elinkeinotoimistojen velvoitteisiin selvästi kuuluu se, että pyritään karsimaan kaikki tällainen pois, koska toimenpiteiden halutaan olevan ihmisille hyödyllisiä ja yritysten ei ole tarkoitus näitä käyttää hyväkseen väärällä tavalla.
>>
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_124_2010_212_p.shtml
>>
Pirkko Ruohonen-Lerner/ps: Arvoisa puhemies! Kun pitkän työuran tehnyt henkilö haluaisi passiivisen työttömyyden sijaan osallistua itsensä lisäkouluttamiseen, tarjotaan hänelle työvoimakoulutusta, johon sisältyy työssäoppimista. Kokeneiden työntekijöiden kohdalla työssäoppiminen tarkoittaa usein sitä, että he tekevät jopa kuukausien ajan palkatta samaa työtä, jonka he varsin hyvin jo osaavat ja josta heille aiemmin maksettiin työehtosopimusten mukaista palkkaa. Mahdollisuus työllistyä työssäoppimispaikkaan on lähinnä teoreettinen, sillä työnantajalle on edullisempaa ottaa tehtävään aina uusi harjoittelija. Kysynkin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:
Miten pitkän työuran tehneiden työttömien ammattitaidon ja työkokemuksen hyväksikäyttöä ilman asianmukaista korvausta voitaisiin edes hiukan rajoittaa?
Työministeri Anni Sinnemäki: Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinotoimistoilla on selvät velvoitteet siitä, että heidän täytyy seurata ja katsoa, että näitä työharjoittelutoimenpiteitä yrityksissä ei käytetä väärin, koska niillä ei ole tarkoituksena pilata meidän työmarkkinoita vaan nimenomaan auttaa ihmisiä siinä, että he voisivat jatkossa paremmilla mahdollisuuksilla työllistyä. Meillä on olemassa myös ohjeet siitä, että näiden toimenpiteiden, esimerkiksi työharjoittelun, tulee tähdätä siihen, että ihmisille opetetaan asioita. Ne eivät voi olla sellaisia, että ihmisillä vain teetetään töitä, jotka he osaavat. Olen itse tänä syksynä kuullut eräältä ammattiliitolta yhdestä tapauksesta, jossa henkilö on ollut tekemässä sellaista työtä, joka aikaisemmin oli hänen työnsä, mutta työ- ja elinkeinotoimistojen velvoitteisiin selvästi kuuluu se, että pyritään karsimaan kaikki tällainen pois, koska toimenpiteiden halutaan olevan ihmisille hyödyllisiä ja yritysten ei ole tarkoitus näitä käyttää hyväkseen väärällä tavalla.
>>
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_124_2010_212_p.shtml
Vastaukset 12
Vanhimmat
No, mikäs se oikea tapa on?
Oisko sellainen, mikä pystytään pitämään salassa?
Nyt ääntä hyväksikäytetyt!
tästä puheenvuorot eduskunnasta
Kysymys
http://areena.yle.fi/video/1499929
Vastaus
http://areena.yle.fi/video/1499935
Eiköhän olisi aika meidän päivittää ministerin tiedot tilanteesta kentällä? Meitä hyväksikäytettyjä on kymmeniätuhansia juur nytkin!
Jos näillä mennään?
On ihan laillista pakottaa työtön tekemään töitä karenssin uhalla 9 euron päiväkorvauksella.
Harjoittelijasta ei saa olla kilpailuetua työnantajalle. Harjoittelija ei saa tehdä tuottavaa työtä!
Tätä ei valvo kukaan. Kaikki - työkkäri ja kouluttaja - ovat vaan tyytyväisiä, kun saavat työttömän tungettua minne tahansa harjoitteluun. Ja siellä hänet laitetaan tekemään töitä niinkuin muutkin, työvoiman jatkoksi. Oikeasti hän vie siellä yhden työttömän työpaikan. Ilman häntä työnantaja olisi pakotettu palkkaamaan ihmisen tehtävään.
Työharjoittelija sahaa omaa oksaansa olemalla ahkera työharjoittelija!
Työharjoittelijan ottaminen ei ainakaan meidän työpaikalla ole koskaan ollut vaihtoehto työntekijän palkkaamiselle. Työharjoittelijoita otetaan, jotta hyöty on molemminpuolinen: jotain töitä voidaan teettää mutta ennen kaikkea työharjoittelija saa tuntumaa työelämään. Työharjoittelijan ohjaus vaatii myös työpanosta, joten hyöty työnantajalle jää usein aika pieneksi, jos työharjoittelu ei johda työsopimukseen. Kyllä ne pyritään työllistämään, mutta harvoin se onnistuu. Joskus toki on ollut hyviäkin kokemuksia, ja siksi edelleen otetaan harjoittelijoita.
Työelämä on raaistunut ja koventunut tosi paljon viimeisten 5 vuoden aikana. Jos on ollut pitempään työttömänä niin harva pystyy enää hyppäämään takaisin tähän oravanpyörään, joka pyörii entistä lujempaa.
on useinkin, varsinkin ensimmäiset viikot, työnantajalle pelkkä riesa, riippuen tietysti monista seikoista.
Mutta jos työ ja tekijä kohtaavat sopivasti, on hyöty myöhemmin molemminpuolinen.
"9 euron päiväkorvaus" on väärinkäsitys. Ihmiselle maksetaan työmarkkinatukea siitä, että hän on työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistuu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Kun laskee ensin yhteen saadun työmarkkinatuen ja jakaa sen th-päivien määrällä sekä lisää vielä 9 euroa, saa todellisen päiväkorvauksen.
Aikoinaan tulin töihin 5 vuoden äitiysloman/hoitovapaan jälkeen, eikä kukaan epäillyt työtaitojani, mutta vuoden työttömyyden jälkeen epäiltiin. Ei työelämä näytä koventuneen, pääsin näet syksyllä taas töihin. Sen sijaan ihmiset ovat tulleet selvästi laiskemmiksi.
jokaisella varmaan joka joutunut tuommoiseen.
Minusta on typerää laittaa semmoinen ihminen työharjotteluun allalle missä vaikka ollut aiemminkin, eikö se ole jo hyväksi käyttöä ja ilmasta työvoimaa?
Pitäs lailla kieltää noi työharjottelut niissä oikeesti ihmistä käytetään työvoimana.
Ei sitä työharjoittelupaikkaakaan tosta vaan oteta!
Se on todellista työtä, jopa vaikeampaa kuin itse työnhaku, saada harjoittelupaikka, vaikka itseään ilmaiseksi tarjoaan. Todellakin pitää saada työnantaja vakuutetuksi, että harjoittelijasta on hänelle hyötyä!
Muutama vuosi sitten olin aikani työharjoittelussa, jossa olin ylipätevä. Olin mieheni mukana n. 3 vuotta ulkomailla, kun 90-luvun lama pakotti etsimään häntä muualta töitä. Takaisin tultuamme ilmottauduin työkkäriin, töitä ei ollut, ja otin vastaan työhön sopeutumispaikan. En muista tarkkaan näitä termejä. olen koulutukseltani suurtalouskokki ja -esimies ja minut sopeutettiin työelämään lähinnä tiskaajaksi. Olin ollut suuren keskuskeittiön emäntänä. Sittemmin jäin päivärahalle ja työttömyyseläkkeelle. Nykyään olen tyytyväinen eläkeläinen, mutta minua häiritsee muistoissani tuo harjoitteluaika, jonka koi ammattitaitoani todella väheksyvänä. Olisin hoidellut koko pienen lounaspaikan vasemmalla kädelläni.
Hyvää joulua kaikille!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10333220