Magma:
" 15.11. 2010
Olav S Melin:
Olin mukana "suomenrutotalaisessa ukessa" Norjassa. Siellä oli viihdeohjelmaa eri muodoissa.Teatteria Eugen Schaumanista, kirjailijat Monika Fagerholm ja Stella Parland, Muumi, Benny Törnroos, Calle Pettersson ja suomenruotsalaista kansanmusiikkia. Oli myös luento ruotsin kielestä Suomessa ja keskustelu suomenruotsalaisten asemasta pohjoismaisessa perspektiivissä. Kunnianhimoinen ohjelma, jonka tarjosi suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti, ja se herätti aika suurta huomiota Oslossa.
Eräs välikohtaus ohjelmassa ossitti, että on kaikki syy markkinoida suomenrutotalaisuutta ja sitä ruotsia, jota puhutaan Suomessa. Heidi Lønne Grønseth Pohjola-Norden-yhdistyksestä esitteli kalliin kampanjan "Käytäs kandinaaviskaa" (Bruk skandinavisk), joka on suunnattu Tanskan, Norjan ja Ruotsin nuorille, että he näkisivät kieliyhteisöllisyyyden merkityksen ja uskaltaisivat puhua skandinaaviskaa. Se on hänen mukaansa eräs tapa lyödä vahtia pohjoismaisuudesta. Kampanjaesite liputtaa asianmukaisesti Tanskan, Norjna ja Ruotisi lipuilla.
Projektinjohtaja jäi santtomaksi, kun kysyin, mihin Suomi on unohdettu, jos kerran PohjolaNorden on kampanjan takana. Yritin valaista häntä, että pohjoismainen ja skandinaavinen eivät ole synonyymejä. Ja Pohjola-Nordenin pitäisi kai tietää, että myös Suomi ja Islanti ovat osa Pohjolaa.
Kampanja Bruk skandinavisk antaa signaalin, että Suomi ei kuulu siihen. Että Suomessa puhutaan ruotsia, jota helposti voidaan ymmärtää muissa Pohjolan osissa ei siis ole tarpeen kertoa tätä Tanskan, Norja ja Ruotsin nuorille. Yksi asia on se, että tällainen vahvistaa nuoren sukupolven keskuudessa käsitystä, että Suomi ei ole kiinnostava. Mutta että Pohjola-Nordenin yhdistyksessä on vastuuhenkilöillä tänä päivänä näin suuri tietämättömyys, se on pelottavaa.
Kampanja "Käytä skandinaaviskaa" vahvistaa suomenkielisten keskuudessa sitä käsitystä, että englanti on käyttökieli pohoismaisessa yhteydessä ja että ruotsin kielestä ei ole siellä mitään hyötyä.
Voiko yhdistyksen hanke olla vähempää produktiivinen? Yhdistyksen kallis kampanja toimii omia tarkoitusperiään vastaan."
" 15.11. 2010
Olav S Melin:
Olin mukana "suomenrutotalaisessa ukessa" Norjassa. Siellä oli viihdeohjelmaa eri muodoissa.Teatteria Eugen Schaumanista, kirjailijat Monika Fagerholm ja Stella Parland, Muumi, Benny Törnroos, Calle Pettersson ja suomenruotsalaista kansanmusiikkia. Oli myös luento ruotsin kielestä Suomessa ja keskustelu suomenruotsalaisten asemasta pohjoismaisessa perspektiivissä. Kunnianhimoinen ohjelma, jonka tarjosi suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti, ja se herätti aika suurta huomiota Oslossa.
Eräs välikohtaus ohjelmassa ossitti, että on kaikki syy markkinoida suomenrutotalaisuutta ja sitä ruotsia, jota puhutaan Suomessa. Heidi Lønne Grønseth Pohjola-Norden-yhdistyksestä esitteli kalliin kampanjan "Käytäs kandinaaviskaa" (Bruk skandinavisk), joka on suunnattu Tanskan, Norjan ja Ruotsin nuorille, että he näkisivät kieliyhteisöllisyyyden merkityksen ja uskaltaisivat puhua skandinaaviskaa. Se on hänen mukaansa eräs tapa lyödä vahtia pohjoismaisuudesta. Kampanjaesite liputtaa asianmukaisesti Tanskan, Norjna ja Ruotisi lipuilla.
Projektinjohtaja jäi santtomaksi, kun kysyin, mihin Suomi on unohdettu, jos kerran PohjolaNorden on kampanjan takana. Yritin valaista häntä, että pohjoismainen ja skandinaavinen eivät ole synonyymejä. Ja Pohjola-Nordenin pitäisi kai tietää, että myös Suomi ja Islanti ovat osa Pohjolaa.
Kampanja Bruk skandinavisk antaa signaalin, että Suomi ei kuulu siihen. Että Suomessa puhutaan ruotsia, jota helposti voidaan ymmärtää muissa Pohjolan osissa ei siis ole tarpeen kertoa tätä Tanskan, Norja ja Ruotsin nuorille. Yksi asia on se, että tällainen vahvistaa nuoren sukupolven keskuudessa käsitystä, että Suomi ei ole kiinnostava. Mutta että Pohjola-Nordenin yhdistyksessä on vastuuhenkilöillä tänä päivänä näin suuri tietämättömyys, se on pelottavaa.
Kampanja "Käytä skandinaaviskaa" vahvistaa suomenkielisten keskuudessa sitä käsitystä, että englanti on käyttökieli pohoismaisessa yhteydessä ja että ruotsin kielestä ei ole siellä mitään hyötyä.
Voiko yhdistyksen hanke olla vähempää produktiivinen? Yhdistyksen kallis kampanja toimii omia tarkoitusperiään vastaan."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Melin on järkevä suru, joka ottaa huomioon suomenkieliset tasa-arvoisena Pohjolan kansana. Hyvin harvinainen kanta johtavalta surulta. Melin ei myöskään kannata yleistä pakkoruotsia.
On hienoa huomata, että kaikki surujohtajat eivät ole ylimielisiä svekomaaneja. Kiihkoton ja järkevä asenne herättää vastakaikua. Se luo heti paremman keskusteluilmapiirin.
Muita rkp-läisiä Olav S. Melinin lisäksi, jotka ovat osoittaneet aivotoimintaa, ovat:
Geo Stenius (HBL:n entinen toimittaja, eläkkeellä)
Thomas Forrström (RKP:n puoluehallituksen jäsen)
Per Stenbäck on myös ymmärtänyt jo vuosia sitten, että virallinen vähemmistöasema olisi parempi ruotisnkielisille, kuin ainainen valitus ja suomenkielisten morkkaaminen.
Stenbäckin EEG näytti kyllä suoraa viivaa siinä vaiheessa kun hän vertasi suomenruotsalaisten asemaa natsi-Saksan juutalaisiin.
Ehkä lista pitäisi muuttaa harmaaksi listaksi, koska kaikki nuo kolme kuitenkin ovat pakkoruotsittajia, tavalla tai toisella.
Stenbäck