Siis ei seksiseuraa vaan ihan potentiaalista uutta kumppania. Yksi lapsi.
Löytääkö yli 30v yh-äiti helposti seuraa
erenit
592899
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Eikö kelpaa kaltaisesi seura, vai pitääkö olla ehdottomasti lapseton mies ?
Yh-naisilla ei tee mitään.
Eipä ap missään mainitse etsivänsä/tahtovansa lapsetonta...
Riippuu siitä miten hotti tuo yh on.
Kuten ylläoleva kirjoitti. YHous on miinusta, mutta sitä voi korvata hyvällä ulkonäöllä. Jos on oikein tosi hottis niin menisi vaikka olisi neljä lasta.
helposti panoverkostoon.
siihen, tai sitten johonkin muuhun panoverkostoon. Niinkuin tiedät, panoverkostoja on joka puolella ympärillämme.
Minulle et ainakaan kelpaisi.
Jos olet ihan OK näköinen. Vakavamman suhteen muodostamisen realiteetti lyövöt varmasti silmille useammin kuin kerran. Jos miehellä ei ole omia lapsia, hän ei todennäköisesti hyväksy tilannettasi. Lapsellisen miehen kanssa elämäntilanteiden yhteensovittaminen voi olla melko haastavaa, ja homma kariutuu helposti siihen.
Lapsellisena miehenä minulle kävi juri niin, että eräs aivan upea yh-nainen ei hyväksynyt elämäni realiteetteja ja homma oli pakko pistää poikki. Vaikka olen aika joustava luonne, niin lapseni yli ei kukaan nainen kävele.
Ei kannata yleistää naisia. Mun mielestä on hyvä varautua siihen, että joutuu useampaa ihmistä tapaileen ennenkuin natsaa. Olethan itsekin yhtä suvaitsevainen sitten naisen lapsille?
Jos sinulla on poikalapsi, niin et tule enää ikinä löytämään miestä itsellesi. Mutta jos lapsesi on tyttö, niin silloin sinulla on vielä toivoa, edellyttäen että olet hyvännäköinen.
..tämä toimii nimittäin molemmin päin. Oli sitten mies tai nainen huoltajana, niin uusi kumppani tulee paremmin toimeen tytön kuin pojan kanssa? Käytännön elämässähän se tyttö on kuitenkin murkkuiässä paljon haasteellisempi kuin poika, joten luulisi "pojallisten" olevan halutumpaa seuraa.
Tämä on täysin totta. Kyllä sen naisen tyttölapsen kanssa paljon mielemmin ottaa kuin poikalapsen kanssa. Eikä tämä tarkoita sitä että olisi joku aikomus alkaa käyttää hyväkseen tätä tyttöä, vaan ihan muuten vaan se näin menee.
Suoraan kysymykseen suora vastaus: Ei.
Lapsellisen miehen tosin helpommin kuin lapsettoman. Harva lapseton jaksaa alkaa kulkemaan naisen ja toisen miehen lapsen kanssa.
Helpottaa löytymistä jos sinulla on muutakin elämää kuin lapsesi (harrastuksia), ammatti, työ ja tuloja sekä pidät itsestäsi huolta ulkoisesti (ei ylipainoa).
Itseä ei kiinnostaisi lapsettomana, mutta onnea yritykseen.
Eikö juuri ne yh:t olekin kaikkein tavoitelluimpia? Ainakin tämän palstan mukaan? Vai olenko antanut itseni ymmärtää väärin?
Tämän palstan mukaan ei todellakaan ole niitä tavoitelluimpia :D
Oikein vitsin murjasit!
En rupea toisten miesten siittämiä kakaroita elättämään. Jokainen osaa kylvää, vaikka ruiskimalla mutta viljely ja sadonkorjuu tarviikin jo miestä.
Sama periaate. Ensinnäkin, kakkoseksi eli varavaihtoehdoksi yksinhuoltajalle en ala, koska nainen on jo kumppaninsa valinnut, eikä meillä näinollen olisi mitään yhteistä.
Nykyisin homma tuntuu menevän niin, että ensin pidetään vain hauskaa ja vietetään unelmien satuhäitä, ja sitten eron jälkeen ikävämmät asiat, kuten lasten kasvatus ja elättäminen sysätään uuden kumppanin harteille. Jokainen lapsia hankkinut saa mun puolesta elättää ja kasvattaa lapsensa itse. Se on oikeastaan jo ihan velvollisuus.
Ei, parempi vaan kun ette mieti, vaan pysytte yh:sta kaukana. Jos jo etukäten on tuollainen asenne, niin ei se perhearkikaan sitten suju. Tuskin aikanaan niiden omien lastenkaan kanssa, kun on jutun juju vielä ihan hukassa.
Miksi et voi hyväksyä sitä faktaa, että yh ei todellakaan ole lapsettomalla ihmisellä ihannekumppanien kärjessä n:o 1 ? Kyllä minä miehenä voin sanoa rehellisesti ääneen ja kainostelematta, että yksinhuoltajien seura ei kiinnosta. Syynä on juuri se, että nainen on valintansa tehnyt ja pykännyt lapset. Toisin sanoin, lapsettoman kannalta suhteessa ei ole jäljellä muuta kuin arki eli toimia (täysin ulkopuolisena) muiden lasten elättäjänä ja kasvattajana, ja vielä saada riesakseen naisen eksät OMAAN parisuhteeseen.
Toisekseen, turha on lässyttää perhearjesta, kun ei se yksinhuoltajakaan ole ollut aikanaan yhtään sen valmiimpi/kokeneempi. Miksi nyt yhtäkkiä perhearjen merkitys olisi sen korostuneempi, paitsi tietysti perusteluna, jolla yh voi pönkittää omaa asemaansa ?! Onneksi lapsettomilla ihmisillä on vapaus valita mieleisensä kumppani ilman yksinhuoltajapakkoa.
Sitä olen toki jo pimemmän aikaa ihmetellyt, miksi yksinhuoltajat eivät hae ensisijaisesti kaltaistaan seuraa ? Sen sijaan ollaan vaatimassa lapsetonta kumppania, ja asettamassa tälle mitä ihmeellisempiä ehtoja. Unohtuu vain se pieni tosiasia, että se perhe on yksinhuoltajan ja hänen eksänsä oma "projekti", johon lapsettomalla ei ole lähtökohtaisesti osaa eikä arpaa, saati minkäänlaisia velvollisuuksia.
Mitä taas tulee aitoon ydinperheeseen, sitä nyt ei voi rinnastaa millään tapaa näihin nykyisiin uusioperhehelvetteihin, jotka ovat jo lähtökohdiltaan täysin luonnottomia.
Ihminen, joka jossain vaiheessa elämäänsä haluaa omia lapsia, hakeutuu ennemmin toisen lapsettoman ihmisen seuraan, jonka kanssa yhteistä perhettä ja jälkikasvua voi harkita ja hankkia ihan rauhassa ilman ylimääräisiä velvoitteita. Tosiasia on myös se, että mitä enemmän perheen ympärillä on "kasvattajia", sitä vaikeammaksi asiat tuppaavat menevän.
Ei se lapsi siinä, ainakaan mun kirjoissa paljoa paina... Siis valinta perusteena ei väliä. Ellei lapsi ole uskomaton hirviö...
Muut jutut, siis ihan samat kuin muillakin, siinä painaa, aivan samalla tavalla kuin lapsettomilla naisilla.
Lässyn , lässyn saatana ... jatka nyt vielä tota saatanan mielistelyäsi .. Sä ressukka et ite huomaa kuinka läpinäkyvää toi tollanen nuoleskelu on!
Ryhtiä NYT!
Ei kai se mitään mielistelyä ole jos sanoo vaan totuuden ja sen mitä ITSE ajattelee/tuntee...
Ja hahmotelma, kyllä sun opeilla varmasti ne hirviöt kuriin saisit :)
Mun mielestä olis aivan järkyttävän mahtavan upeaa, jos kenellekään muulle miehelle ei maailman naiset kelpaisi.
Olen yh ja miesystävällä on kaksi lasta,toinen kehitysvammainen. Emme asu yhdessä,mutta todella lähekkäin. Onhan tämä raskas kuvio,minun lapset menee omia polkujaan,miehen toinen lapsi vaatii paljon,hänen äitinsä on toki siinä kuviossa,mutta miesystävä joutuu paljon auttamaan ja huoltamaan. Tai väärä sana joutuu,vaan huoltaa paljon esim nostamaan joutuu,lapsen äidillä ei ole voimia niinkuin miehellä. Eli älkää ketään väheksykö. On miehiäkin,joilla lapsia ja saattaa olla useamman naisen kanssa. Sama kuin kysyisin kelpaako he kellekkään enää mieheksi. Kaikilla on menneisyys.
Ei se kunnollisen seuran löytäminen lapsettomallekaan ihan helppoa ole, mutta en usko että lapsi olisi mikään suuri este. Ihan sen takia ajattelen näin kun itselläni on yh-kaveri, ja mitä muutenkin olen huomioinut ympäristöstäni. On miehiä joita asia haittaa, ja miehiä joita asia ei haittaa.
Minua ei edes jaksa kiinnostaa kelpaanko kellekkään. Olisi rasittavaa tiivis seurustelu. Lapset ja lemmikit on ykkösinä aina elämässäni.
Edellä sanottiinkin jo paljon asiaa. Jos olet kaunis ja hoikka, lapsi ei ole este. Jos olet kohtuullisen näköinen, sopivan kumppanin löytäminen vie hieman aikaa. Jos olet ruma ja ylipainoinen, unohda koko homma. Fakta on se, että ulkonäkö kompensoi "puutteita" kuten lasta.
Paljon riippuu myös siitä, oletko valmis tekemään lisää lapsia? Jos olet alle 35-v niin kelpaat vielä vallan mainiosti. Jos taas 40-v rajapyykki lähestyy, niin olet ns. riskitapaus, koska vaikka haluaisit lasta, et sitä välttämättä enää saa. Jos esimerkiksi ennestään oleva lapsesi näyttää kovasti sinulta, niin miehelle se on hyvä asia, koska silloin tuleva yhteinen lapsenne sopisi hyvin lapsikatraaseen eikä miehen itsetuntoa haittaa entisestä suhteesta oleva lapsi (vrt. tilannetta, että lapsi on värillinen).
Osa YH:t kelpuuttavista saattavat sietää ihan pieniä lapsia, jolloin miehestä tulisi vuosien myötä jopa tärkeämpi isähahmo kuin lapsen oikeasta biologisesta isästä. Usein YH:n murrosikäiset lapset katsotaan kaikista viheliäisemmäksi riesaksi, mitä vaan olla ja voi, jolloin ehkä onkin fiksumpaa kasvattaa ne lapset isoiksi ja vasta sen jälkeen taas lapsettomana katsoa uutta kumppania.
Sinulle saattaisi sopia myös YH-mies. silloin on kuitenkin aina vaarana, että lapset kasvatetaan erilaisten sääntöjen mukaan, jolloin yhteiselämän sovittaminen on todella haasteellista. Kuvioissa kun on ex-puolisot, joiden kotona saattaa olla armeijamainen kuri tai ei sääntöjä ollenkaan.
Ei ihminen muutu lapsettomaksi,jos ne lapset kasvaa aikuisiksi!
Löytää siinä missä muutenkin. Mitä alemmaksi riman laskee, sen helpompaa löytäminen on.
en tiedä mutta minulla ei tulisi mieleenkään alkaa isäpuoleksi. ps. lesket on sitten eri asia kuin nää yh-mammat!
Mieleen tulee että ei ole paljon mietitty mitä tuleekaan tehdyksi ja nyt sitten etsitään sitä turvallista olkapäätä ja elättäjää.
Kumpikaan ei itsessään turn off jos olisin sinkku. Exä oli munikäinen ja yh.
kyllä löytää
Samaa mieltä olen.
Ei minulla ainakaan varsinaisena tavoitteena ole löytää YH:ta, ennemminkin päin vastoin. Käytännössä homma voi mennä tietysti toisin, jos törmää ihmiseen, joka todella kolahtaa. Yksi lapsi ei vielä kai sanele perheen elämää ihan siinä määrin kuin useampi, jälkimmäinen tilanne voisi tuottaa sopeutumisongelmia. Kyllä minä miettisin sitä lastakin yksilönä, toisten kanssa tulee paremmin toimeen kuin toisten, kuten aikuisten maailmassakin. Jos lapsia on valmiiksi useampia, niin kävisi varmaan mielessä että liekö naisella enää mielenkiintoa hankkia lisää, jos itselle alkaisi tulla sellaisia ajatuksia.
puhumattakaan siitä jos on usea lapsi ja eri isät... ei tuntuis olevan laiffi oikein kondiksessa!
Tiedä helppoudesta, mutta sellaistakin saattaa sattua, että sellaiseen rakastuu. Täällähän on helppo viljellä asiasta mitään tietämättömien ennakkoluulojaan, mutta todellisuudessa asiat eivät ole niin mustavalkoisia ellei nyt varsinaisesti vihaa lapsia ylipäätänsä.
No jos on leski niin sitten asia ainakin on eri.
Miksei pidä seuranaan sitä miestä jonka on katsonut sopivan isäksi lapselleen...
Tiedän yhen 30v naisen jolla on 4 lasta ja jokasella eri isä. Siitä naisesta paljon puhuttu kylillä, eikä ainakaan mitään positiivista. Musta tollanen kertoo jo jostain ja paljon.. Ei tekis mieli moiseen tutustua tosin oon nainen mut jos olisin mies.
Mut mä en tajua tätä yh äitien ihme mollaamista, kyllä seuraa löytää kun on oma ittensä. Löytää moni muukin, oli yh tai ei.
No, näköjään löytää koska lapsikin on tullut tehtyä.
Onko se lapsi aina niin kiire saada jo 25-vuotiaana, että kuka tahansa suurinpiirtein ensimmäinen vastaantuleva kelpuutetaan isäksi. Ei ihme, että yksinhuoltajia on niin paljon.
No, itseppähän akat saavat lapsensa hoitaa. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää ja niin edelleen..
En ymmärrä mikseivät elä sen miehen kans joka kelpaa lapsen isäksi!
Tervetuloa tosimaailmaan. Ihmiset eroavat. Sekä naiset että miehet.
lol joo mut jos lapsen hankkii niin sen pitää olla etusijalla ja lapsen takia kannattaa miettiä vähän kenen kanssa tekee
toki on tilanteita joille ei voi mitään
Maailma on vaikea paikka. Mistä sen tietää parikymppisenä kenen kanssa haluaa olla kun on 40?
ehkä siinä syy miksi kaikki ei tee niitä lapsia ekan vauvakuumeen iskiessä... vastuulliset asettaa lapsen tarpeet omiensa edellä eli lakkaa sit haaveilemasta entistä paremmasta partnerista
No ei kaikki sen takia eroa että on parempaa tarjolla.
No, siellä "tosimaailmassa" pitäisi varmaan ihmisen tajuta, että sinä ja eksäsi vastaatte myös eron jälkeen niistä pilteistä, joita olette menneet tekemään. Lapseton ihminen ole mikään kodinhoitaja ja henkinen tuki, jolle voi sälyttää pieleen menneen parisuhteen ongelmat, lastenhoidon ja kasvatuksen.
Kyllä myös lapsettomalla on oikeus tällä kohtaa olla "itsekäs", ja ajatella myös omaa elämäänsä sekä tulevaisuutta, jota jo pelkästään perheen perustamismielessä yh-suhteissa pääsääntöisesti ei ole.
Nykyisin on helppoa erota jopa täysin mitättömillä syillä, mutta kuitenkaan ei olla valmiita kantamaan eron mahdollisesti mukanaan tuomia seurauksia. Se nyt vain on niin, että ihminen ei saa aina noukittua vain rusinoita pullasta. Joskus joutuu syömään koko pullan....
Kyllä löytää mutta se on pitkäjänteistä työstämistä. Tarkoin valikoitua seuraa löytää kun vain keskittyy itse asiaan. Kaksi kaltaistaan löytää kyllä toistensa katseet.
Voi kyllä todeta että LÖYTÄÄ. Ei helposti mutta löytää. Tarpeeksi hyvät verkostot niin tieto kulkee ja markkinointi pelaa. Suosittelijoita riittää.
Paljon riippuu kokonaispaketista. Jos haet parisuhdetta rahan vuoksi ja siksi, että saat MIEHEN taloon, joka saisi lapsesi kuriin, niin vaikeaapa tuo hyvän miehen löytäminen on.
Jos taas huolehdit itsestäsi, lapsestasi ja talouskin on kunnossa sekä välit ex-mieheen asialliset ja mahdolliset erotuskat on jo kipuiltu, niin saatat olla oikein mukava nainen kumppaniksi. Ihan samat asiat koskevat myös niitä isiä, joilla lapset on joka toinen viikko tai ainakin joka toinen viikonloppu, sillä osa heistä hoitaa asiat mainiosti, alkoholi ei ole ongelmana, elämä on järjestyksessä ja ex-vaimon kanssa kommunikointi sujuu yhteisymmärryksessä.
Mitä enemmän ikää tulee lisää, sitä epätodennäköisempää on löytää kumppani, jolla ei olisi lapsia jo ennestään. Joskus kannattaa olla avoimin mielin liikenteessä ja antaa mahdollisuus sellaisellekin potentiaaliselle kumppanille, jota ei ehkä ole aiemmin harkinnutkaan olipa syynä sitten vaatimaton koulutus, hieman ylipainoa, yksinhuoltajuus tms. seikka. Erityisesti silloin, jos oma sinkkuus jatkuu vuodesta toiseen, vaikkei haluaisi enää olla sinkkuna, niin yleensä aina syyksi löytyy omat kohtuuttomat (?) vaatimukset omaan tasoon nähden.
Ihan vaan kuriositeettina mainitsen, että edellinen avoliittoni oli lapsettoman miehen kanssa. Minä maksoin kaikki lapsista aiheutuneet kulut, joten miehen maksettavaksi jäi ihan yhtälailla asioita kuin jos olisimme asuneet kahdestaan. Tällaiset asiat on aina sovittava ETUKÄTEEN ennen yhteenmuuttoa. Itselleni tämä oli itsestäänselvää, että minä elätän lapseni, kun siihen on halua ja taloudellinen mahdollisuus. Suhteemme kaatui sitten ihan muihin asioihin kuin edellisestä liitosta oleviin lapsiini.
mitä te oikeen ajattelette???????
jos kaksi ihmistä kohtaa toisensa ja tulee rakkauden tunne,ei läskit eikä lapset ole esteenä mihinkään!!!!!!!
aivan sama onko läski tai laiha,yksi vai kolme lasta.
Ottakaa yh:t niitä vkl iskiä eikä niitä kunnon miehiä jotka seurusteli pari viikkoa amk-aikoina. Lapsettomilla naisilla miehen kipinät ja tatskat on tärkeitä kemian kannalta, sitten yh alkaa tiirata onko miehellä tikettiä ns. elämäntason nostoon eli mieluummin kiltti inssi kuin jännä työtön kitaransoittaja.
En mielistele.
Vkl isiä on paremmin kans tarjolla että on asunnot ja autot kunnossa, eikö sellainen kokenut mies jolla on jo lapsi olisi turvallisempi valinta?
Tosin onhan niitä kunnon miehiä jotka kokevat kypsymisen parisuhteen alkaessa yh-naisen kanssa ja toteuttavat mitä parhaiten isäpuolen roolia.
Miksi olla https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000947949.html
Yksinhuoltaja löytävät ihan samallaisen kuin x oli,erillaisessa paketissa kumminkin
lopputulos on sama.Olisi luullut viisastuvan eipä viisastunut.
Sitä saa mitä tilaa sanotaan,Suomi on pullollaan niitä kouluaikojen takapenkki poikia ja tyttöjä ja silti valittaan toisen kerran väärin.Tulokse voi nähdä lapsen kasvusta ja kasvukivuista.Rakkaus ei aina kohtaa ensisilmäyksellä,joskus se anttaa odotuttaa.
Silti saattaa onnistaa!
Itse en katso onko lapseton vai yh.. Se on kuitenkin ensimmäisenä se aikuisten välinen kemia mikä alussa ratkaisee. Eli siis mun näkemyksen mukaan kyllä.
Jos tuttavaverkostoon kuulu paljon miehiä, niin parisuhteeseen löytäminen ei liene kovin haastavaa.