Jos esimerkiksi joku ei pitkään aikaan käy kirkossa, otetaanko häneen yhteyttä tms. - vai annetaanko vain "olla"? Millaisessa asemassa kirkossa käynti MAP-kirkkolaisilla on; onko esimerkiksi asioita, jotka menevät, voivat tai saavat mennä kirkossa käymisen edelle, vai onko kirkossa käyminen itse asia, joka menee muiden asioiden edelle?
Toivottavasti esitin kysymykseni ymmärrettävästi. Kiitos etukäteen vastauksesta!
Ps. Tarkoitukseni ei ole provosoida tai loukata ketään, toivon, ettei näin myöskään käy.
Toivottavasti esitin kysymykseni ymmärrettävästi. Kiitos etukäteen vastauksesta!
Ps. Tarkoitukseni ei ole provosoida tai loukata ketään, toivon, ettei näin myöskään käy.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koetamme pitää huolta jäsenistämme. Tapana on käydä mahdollisuuksien mukaan kerran kuussa jokaisen jäsen luona. Aina se ei onnistu. Miehet käyvät pareittain, mitä sanotaan kotiopetukseksi. Naiset käyvät naisten luona niinikään pareittain. Tätä sanotaan kotikäynneiksi.
Kirkon lehdessä Liahonassa on kuukausittain kotiopetussanoma miesten käyntejä varten, mutta sanoma voi olla muutakin esim. piispan ohjeen mukaan. Naisille on Liahonassa kotikäyntisanoma.
On tavanomaista, että kirkossa käydään joka sunnuntai. Jäsenistä yli 30% on joka sunnuntai läsnä. Sairaudet, omaisten hoiti, matkat ja lomat ovat tavanomaisia esteitä osallistua.
kotikäynneillä? Olen aina luullut että se on miesten "juttu". Aina oppii näköjään uutta..
varsinaisesti uutta ole.
Mormoninaiset kävivät kotikäynneillä jo 1800-luvulla, ja täällä Suomessa he ovat tehneet kotikäyntityötä niin kauan kuin MAP-kirkko on täällä ollut.
Mormoninaisten suorittama kotikäyntityö on erittäin merkittävää auttamistyötä ja ystävätoimintaa. Siitäkin olisi syytä tehdä kunnon tutkimus.
on ihan kiva saada. Kysy pois, kysymällä oppii. Jostakin syystä ihmiset usein luulevat kysymyksillään loukkaavansa. Kysymykset eivät loukkaa. Joskus kuitenkin näke ejo kysymyksestä että kysyjä on kirkkoa vastaan ja kysyy loukkaavaan sävyyn.. provosoidakseen, se on eriasia.
Minulle henkilökohtaisesti kirkossakäynti on tärkeätä. Aivan sillon jo alussa havaitsin, että jos olin poissa niin tuntui tyhjältä ja sitäpaitsi minua kiinnosti mitä kirkossa opetettiin sillä kertaa. Liittymiseni jälkeen en ole ollut poissa, kuin muutaman kerran, vaikka olisi ollut mahdollista mennä kirkkoon. Minä viihdyn kirkossa ja usein jäämme vielä kirkon jälkeenkin sinne juttelemaan. Ulkomailla olessani yritän löytää myös kirkon ja käydä siellä on niin kiva nähdä kuinka muut palvelevat aivan kuten mekin... kieli vaan on toinen.
Tuossa pelastumis ketjusta unhotin sanoa että meidän käsityksemme mukaan on hyvin harva joka joutuu "helvettiin" eli uloimpaan ja pimeimpään avaruuteen. He oivat viattoman veren tahallaan vuodattajia sekä niitä jotka taistelevat avoimesti ja tietoisesti Jumalan Poikaa ja Jumalaa vastaan.Sensijaan maa kirkastetaan ja siinä saavat asua "puhdassydämiset" eli Siionin kansa.
pidetään yhteyttä, kävivätpä he kirkossa tai eivät, elleivät he pyydä, että heidät jätetään rauhaan.
Monet mormonit käyvät mielellään kirkossa. Jotkut eivät halua tai voi. Oma tai lasten sairaus, vanhuus, huonot liikenneyhteydet, huonot kelit, synnytys, pikkuvauva ja työ ovat tavallisia poissaolon syitä.
Kiitos tiedoista! :)