Voi niitä riemun kiljahduksia kun tulee viimeinen henkäisy. Saa luopua tästä maallisesta sirkuksesta. Elämme ulkokullattujen ja lihan aikaa. Tiesittekö että teilläkin on kuolema lähempänä kuin syntymä?
Mieluiten vaellan vailla ruumista sieluna maailmankaikkeudessa. Lihallisessa elämässä elämme lihan vallassa. Himot ja halut ohjaavat meitä. Suosittelen perehtymään esimerkiksi Budhalaisuuteen. Islam, Kristinusko ja kirjoituksiin joissa raotetaan kuoleman jälkeistä tilaa.
Jos ihminen eläisi rakkaudessa ja hengessä, niin maailma olisi vallan toinen.
Ei kuolema ole niin ihmeellistä jos siihen perehtyy. Suomalaiselle on kuolema kovin vieras asia. Kun se sattuu lähipiiriin sitten hätkähdetään mutta jo tovin kuluttua asia unohdetaan.
Voimaa teille elämään.
Mieluiten vaellan vailla ruumista sieluna maailmankaikkeudessa. Lihallisessa elämässä elämme lihan vallassa. Himot ja halut ohjaavat meitä. Suosittelen perehtymään esimerkiksi Budhalaisuuteen. Islam, Kristinusko ja kirjoituksiin joissa raotetaan kuoleman jälkeistä tilaa.
Jos ihminen eläisi rakkaudessa ja hengessä, niin maailma olisi vallan toinen.
Ei kuolema ole niin ihmeellistä jos siihen perehtyy. Suomalaiselle on kuolema kovin vieras asia. Kun se sattuu lähipiiriin sitten hätkähdetään mutta jo tovin kuluttua asia unohdetaan.
Voimaa teille elämään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et sinä tule minään sieluna vaeltamaan. Sinä olet aivojen luoma illuusio, joka lakkaa olemasta heti kun impulsseja ei enää aivoissa virtaa. Olemassaolon lakkaamista voi toki pitää tavoiteltavana tilana, mikäli ei olemassaololla näe itseisarvoa. Alkuperäiset buddhalaiset kutsuivat juuri olemassaolon lakkaamista vapautumiseksi. Mutta koska uudelleensyntymien kiertoa ei ole, me kaikki tulemme vapautumaan kuollessamme. Sitä ei tarvitse erikseen tavoitella. Nopettaa toki voi, tavoittelemalla kuolemaa.
Ihminen on ennen kaikkea henkinen olento ja se tarkoittaa sitä, että kun ihmisen ruumista osoittaa sormella; "tuollainen", niin väärin menee. Siksi, koska se, millainen joku on, ei näy päälle päin vaan se on ihmisen syvimmässä sisimmässä, hengessä, henkisessä olemuksessa, olotilassa, jota kukaan ei voi silmin nähdä. Useimmiten aistitkaan eivät riitä keksimään toisen ominta ja täydellistä sisimmäistä.
Ihmisen hermojärjestelmä tuottaa impulsseja, se kuuluu fysiologiseen olemukseen. Mieli, henki, sielu, rajattomuus, kaikkeuden käsitys ... on ihan jotain muuta. Sinulla ei taida olla sellaisia ? Ylipäätään osoittaa maatiaismaista yksinkertaisuutta väittää, että elämä olisi vain nyt tämä tässä. Järjestelmä on niin hieno, huikea ja käsittämätön, että tuskinpa vain, sullekin on siis ylläreitä luvassa.
Kannattaa uhrata hetki pohtiaksesi sitä, miksi noin loukkaannuit viestistäni. Voisiko se johtua siitä, että sanoin jotain, mitä sinä olet itsekin jo alitajuntaisesti oivaltanut, muttet halua myöntää sitä itsellesi? Itsepetos voi kyllä olla arvokas kyky niille, jotka eivät voi hyväksyä todellisuutta sellaisena kuin se on, mutta kun se kaatuu, kaatuu myös ihminen. Yleensä kovaa.
Kannattaa ennemmin rehellisesti lakata keksimästä fantasioita, ja opetella tulemaan toimeen todellisuuden kanssa. Pitkällä tähtäimellä se on paljon kestävämpi lähestymistapa jo ihan mielenterveytesi kannalta. Kun korvaat osan todellisuudesta mielikuvituksellisella hömpällä, voi todellisuuskäsityksesi alkaa hämärtyä. Ehkä et jatkossa pakene fantasioihin ainoastaan kuoleman kohdalla, vaan alat soveltaa samaa puolustusreaktiota muihinkin epämiellyttäviin asioihin.
Tosiasiain tunnustaminen on viisauden alku. Ongelmien pakeneminen mielikuvitusmaailmoihin voi tuoda hetken helpotuksen, mutta se ei pääty hyvin. Kun oppii hyväksymään asiat sellaisina kuin ne ovat, voi lakata pakenemasta.
Missä kohdassa loukkaannuin ? Olen todellisuudentajuinen realisti, jalat maassa ja selkeä maalaijärki päässä. Koeta sinä nyt vaan keksiä, miksi sinun alitajuntasi ei tuota iankaikkista tietoa. Puuttuuko sinulta henki, sielu, mieli, vai ne kaikki ? Koeta tavoitella niitä, ennen kuin "kaadut".
"Hyvin nukuttu yö antaa terveen huomisen, hyvin eletty elämä levollisen kuoleman." Elä sinäkin ensin.
läheiseni tapasi kysy aina minulta. Kinhan kauan tässä vielä elää. Jotenkin minua nyt aidosti pelottaa. Kun hän oikeasti kuoli .
Hallelujaa ja melalla otsaan!!
Niin, mitä pahaa siinä on, jos elää himojen ja halujen vallassa? Ihminen joka ei halua eikä himoitse mitään eikä pyri mihinkään, on apaattinen tai aivokuollut.
"Lihan himolla" tarkoitetaan yleensä seksuaalisia haluja. Ne on ohjelmoitu meihin niin kuin kaikkiin muihinkin eläviin ja liikkuviin olentoihin ja niillä on ihan selkeä tarkoitus. "Lihan" himo on ainakin itselleni ollut paha asia vain silloin kun "lihaa" ei ole saanut eli on vastoin tahtoaan elänyt selibaatissa. Nyt elän hyvässä parisuhteessa, ja seksi on yksi parhaista asioista mitä elämällä on minulle tarjottavanaan. Paljon muutakin hyvää on nykyisessä elämässäni, mutta seksi rakastamani ihmisen kanssa on vapauttavaa, rentouttavaa ja upeaa.
Maailma on täynnä kaikenlaisia kirjoituksia, eikä kaikki kirjoitettu ole totta. Mainitsemissasi kirjoituksissa ei valoteta kuoleman jälkeistä tilaa, niissä vain spekuloidaan. Me elävät emme tiedä siitä mitään. Siksi kannattaisi edes yrittää nauttia elämästään tässä ja nyt. Kaikki eivät siihen tietenkään pysty. Itsekään en aina ole pystynyt, ja pahimpina nautinnottomina kausina myönnän että kuolema on pyörinyt mielessä vapauttavana vaihtoehtona. Onneksi en silloin kuollut, vaan sain elämäni raiteilleen ja nyt osaan nauttia siitä.