San Fransiscon pormestari on juuri aloittanut neljännesmiljoonalla dollarilla selvityksen saada San Fransiscosta 100-prosenttisesti kestävä kaupunki vuoteen 2020 mennessä.
Tavoite sisältää mm. 950 MW huippuvoiman kattamisen ei enempää eikä vähempää kuin täysin uusiutuvilla energialähteillä. Luonnontaloudestaan tunnettu kaupunki lisää lähinnä aurinkoenergian käyttöä, mutta myös 30-100 MW aaltoenergiaa ja jonkin verran biokaasua. Kriittisessä roolissa on myös energiatehokkuuden lisääminen entisestään (väestömäärän räjähdettyä energian kulutus on Kalifornian osavaltiossa edelleen säilytetty 1970-luvun tasolla). Energiatehokkuutta korostavat mm. täyssähköautojen parempi saatavuus.
Tavoite on kunnianhimoinen, mutta niin oli kaupungin kierrätysohjelma joka hakee vertaistaan ja vain Sveitsissä on vastaava rajoitus. Kaikesta jätteestä 75 % oli tarkoitus kierrättää vuoteen 2010 mennessä ja luku on nyt noin 77 % (Sveitsissä 76 % kierrätetään).
Vertailuna: Suomi (2009)
1: Kaatopaikka: 46 %
2: Kierrätyksen eli jätteen materiaalihyödyntämisen osuus käsittelystä: 36 %
3: Energiakäyttö eli jätteiden poltto niiden sisältämän energian talteen ottamiseksi: 18 %
Vertailuna: Tanska (2008)
1: Hyötykäyttö: 69 % (tavoite 2012: vähintään 65 %)
2: Energiakäyttö: 24 %
3: Kaatopaikka: 7 % (tavoite 2012: enintään 6 %)
P.S. Jätehuolto ei sisällä teollisuutta tai jätevedenkäsittelylaitoksia.
Lähde: New York Times
Tavoite sisältää mm. 950 MW huippuvoiman kattamisen ei enempää eikä vähempää kuin täysin uusiutuvilla energialähteillä. Luonnontaloudestaan tunnettu kaupunki lisää lähinnä aurinkoenergian käyttöä, mutta myös 30-100 MW aaltoenergiaa ja jonkin verran biokaasua. Kriittisessä roolissa on myös energiatehokkuuden lisääminen entisestään (väestömäärän räjähdettyä energian kulutus on Kalifornian osavaltiossa edelleen säilytetty 1970-luvun tasolla). Energiatehokkuutta korostavat mm. täyssähköautojen parempi saatavuus.
Tavoite on kunnianhimoinen, mutta niin oli kaupungin kierrätysohjelma joka hakee vertaistaan ja vain Sveitsissä on vastaava rajoitus. Kaikesta jätteestä 75 % oli tarkoitus kierrättää vuoteen 2010 mennessä ja luku on nyt noin 77 % (Sveitsissä 76 % kierrätetään).
Vertailuna: Suomi (2009)
1: Kaatopaikka: 46 %
2: Kierrätyksen eli jätteen materiaalihyödyntämisen osuus käsittelystä: 36 %
3: Energiakäyttö eli jätteiden poltto niiden sisältämän energian talteen ottamiseksi: 18 %
Vertailuna: Tanska (2008)
1: Hyötykäyttö: 69 % (tavoite 2012: vähintään 65 %)
2: Energiakäyttö: 24 %
3: Kaatopaikka: 7 % (tavoite 2012: enintään 6 %)
P.S. Jätehuolto ei sisällä teollisuutta tai jätevedenkäsittelylaitoksia.
Lähde: New York Times
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tanska tuottaa ja polttaa eniten jätettä Euroopassa. Eurostatin päivitys aiheeseen:
Käsitelty kotitalousjäte (kaatopaikka / energiakäyttö / hyötykäyttö / komposti)
#) EU27 (38 % / 20 % / 24 % / 18 %)
1) Saksa (0 % / 34 % / 48 % / 18 %)
2) Sveitsi (- / 49 % / 34 % / 17 %)
3) Ruotsi (1 % / 49 % / 36 % / 14 %)
Muita maita:
Suomi (46 / 18 / 24 / 12)
Tanska (4 / 48 / 34 / 14)
Bulgaria (100 / - / - / -)
Belgia (5 / 35 / 36 / 24)
Irlanti (62 / 3 / 32 / 4)
Alankomaat (1 / 39 / 32 / 28)
Itävalta (1 / 29 / 30 / 40)
Slovenia (62 / 1 / 34 / 2)
- tarkoittaa reaalista nollaa (ei omaa kyseistä laitosta)
0 % tarkoittaa vähemmän kuin 0.5 % (ei voida pyöristää 1 prosenttiin)
SUMMA SUMMARUM
Sveitsi ei omista tai ei käytä kaatopaikkoja, Saksan kaatopaikat ovat lähes poissa, myös Alankomaat ja Itävalta sekä Ruotsi ovat 1 % joukossa.
Itävalta kompostoi 40 % ja Italia 32 % käsitellystä kotitalousjätteestään.
Saksa hyötykäyttää 48 % takanaan Ruotsi 36 %, Belgia 36 %, Tanska 34 %, Slovenia 34 % ja Sveitsi 34 % sekä Irlanti 32 %.
Tanska tuottaa ehdottomasti eniten jätettä Euroopassa 833 kg per asukas (833 kg käsitellään) ja myös ahkerin polttamaan jätettä 48 % edellään vain Ruotsi 49 % (485 kg josta 480 kg käsitellään) ja Sveitsi 49 % (706 ja 706 kg) ja takanaan Norja 42 % (473 ja 467 kg), Alankomaat 39 % (616 ja 520 kg), Luxembourg 36 % (707 ja 707 kg).
Suomi tuottaa kotitalousjätettä 481 kg per asukas, josta 481 kg käsitellään. Käsitellystä kotitalousjätteestä 46 % päätyy kaatopaikalle, 24 % hyötykäyttöön, 18 % energiakäyttöön ja 12 % kompostointiin.
Bulgaria on siitä ihmeellinen maa, että 100 % menee kaatopaikalle mutta kuitenkin 468 kg kotitalousjätteestä saadaan 450 kg käsiteltyä asukasta kohden, käsittelemätön jätettä ei kerätä (päätyy alunperinkin muualle kuin jätehuoltoon) tai paino muuttuu (kosteuden poistuessa) tai laskentavirheiden vuoksi (useampia käsittelykertoja) tai kotitalousjätteen viennin tai tuonnin vuoksi tai ajallisen viiveen vuoksi (kotitalousjätteen välivarastointi).
Romania tulee toisena 99 % (396 ja 308 kg), sitten Malta 96 % (647 ja 643 kg), Liettua 95 % (360 ja 342 kg) ja Latvia 92 % (333 ja 333 kg).