Harvoin löytää enää aatelistaustaisia ihmisiä miljardöörien tai miljonäärien keskuudesta saatikka sitten korkeista virka-asemista. Toisessa maailmansodassa edes Saksan parhaimmat kenraalit eivät olleet aatelistoa vaan lähinnä keskiluokkaa. Mistä tämä aatelissäädyn voimakas romahdus johtuu?
Aatelisto menettänyt merkitystään?
pappissääty
13380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luulisin, että "sisäsiitoisuudsta" Puolipöllöjä koko porukka.
"Mistä tämä aatelissäädyn voimakas romahdus johtuu?"
Aatelissäädyllä oli monarkioissa etuoikeus ja jopa yksinoikeus tiettyihin ja nimenomaan korkeimpiin virkoihin. Tasavalloissa ja yleensäkin demokratioissa ei tätä privilegiota ole, vaan kaikki ovat ainakin teoriassa samalla viivalla.
Rikkauksien haalijoinakin aateliset olivat usein etuasemassa. Nyt sitä ei enää ole.
"Tasavalloissa ja yleensäkin demokratioissa ei tätä privilegiota ole, vaan kaikki ovat ainakin teoriassa samalla viivalla."
Ihan sivuhuomautuksena mainittakoon että Suomessa säätyerioikeudet lakkautettiin vasta 1995.
Pitäisi päästää vaikka renkipoika välillä luikauttamaan paronitarta.
naitiin, mutta ei se juuri aatelistoa heikentänyt,sillä uusia tuli koko ajan. Paljon naitiin myös naapurimaihin ja -maista.
Esimerkiksi Suomen vähälukuisessa aatelistossa oli kai parisataa sukua. Perimää oli Ruotsista, Baltiasta, Saksasta, Ranskasta, Hollannista, Englannista ja Skotlannista sekä Venäjältä. Ei se mitenkään suljettu sääty ollut.
juuri niin. Hyvin onnistui "geenien siirto"
Kun säätyvalta lopetettiin 1906 Suomen aatelistoon kuului noin kolmesataa sukua, nykyisin noin puolet niistä on sammunut.
Tosiasia on, että aatelisto on aina ollut se ryhmä joka köyhtyy ja porvaristo se joka rikastuu, tämän takia aatelis-sukuihin on aina naitu porvaristosta tyttöjä, tai joskus jopa poikia, tarvitaan aina joku joka maksaa viulut.
Aatelisto ei oikeastaan koskaan ole tehnyt mitään, ne on olleet sotilaita ja kartanonherroja eli hallintoa, porvaristossa taas on opittu tekemään töitä ympäri vuorokauden, ne on kauppiaita ja käsityöläisiä, tästä automaattisesti seuraa se, että ahkerat porvarit vaurastuu ja laiskat aateliset köyhtyy, aatelis-elämä on kumminkin aika kallista ja kartanoita ei voi kovin monesti jakaa, niistä tulee silloin liian pieniä tuottamaan sitä ylijäämää, mitä aatelissääty vaatii.
Tämän takia aatelisten on pakko "naida rahaa" porvaristosta.
Aateli hoiti myös pääosaa korkeista viroista. Niitä hoitamalla oli mahdollisuus rikastua. Tietysti ne, jotka eivät virkoja saaneet, saattoivat joutua naimaan rahaa säädyn alapuolelta. Sitä tapahtui kaikissa maissa.
Aatelisissa oli myös taitavia liikemiehiä. Ja toisaalta liikemiehiä aateloitiin monissa maissa.
tärkeä kateuden kohde kansalle. Se, että tälläinen hienompi porukka oli olemassa kannusti käsityöläisiä eteenpäin urallaan, aatellisethan eivät juuri käsiään työllä rasittaneet, eivätkä siihen pystyneetkään. Mutta oli hienoa olla aatellinen, kuin ennen Suomessa kokoomuslainen, nythän sekin on vain työväenpuolue. Näin muuttuu maailma.
aatelisto alunperin oli. Mutta eihän sotiakaan jatkuvasti käyty. Piti heille järjestää jotakin "työtä" vaikka vain kallispalkkaista paperinsiirtelyä, ja juhlien järjestelyä. Tulihan heiltä myös käytös-säännöt ja muoti. Metsästyhaukat ja turnajaiset, hovietiketti ja tanssiaiset.Runot ja herrasmieskultti. Kaikki hienoja juttuja. Jos asiaa katselee noin niinkuin huumorilla.
Kyllä se vaan näin on, aatelis-arvo on yleensä jokin hallintaoikeus, eli kartanon hallintaoikeus, esim. Laukon kartano.
Se joka on kyseinen kreivi tai vapaaherra, eli aatelinen, on myös kartanon isäntä ja elää kartanon tuloilla, mutta, koska asema pohjimmiltaan perustuu maatalouteen, niin siinä ei rikastu, kyse on vaan tietyn aseman ja elintason säilyttämisestä, omista lapissta vain yksi voi periä jartanon, sekä aseman ja loput jää perinnöttä.
Näiden perinnöttä jääneiden aatelisten lasten ainoa mahdollisuus on ollut pestautua palkkasotilaiksi, virkamiehiksi tai naida rahaa, töitähän ne ei osaa tehdä koska aatelissäätyyn ei kuulu työnteko, eikä myöskään näiden taitojen opettelu ole tarpeellista.
Porvaristossa taas on päinvastoin, asema ja menestys perustuu kovaan työntekoon ja ammattitaitoon, kun vielä porvarisoikeudet oli jaettu porvarien kesken niin, ettei synny epätervettä kilpailutilannetta, niin lopulta aina vaurastuu, porvarisäätyhän itse päätti siitä, monta minkäkin ammatin harjoittajaa kaupngissa voi olla ja jakoi oikeuksia vain senverran, että kaikilla oli riittävästi töitä.
Porvarit loivat varallisuutta, mikäli menestyivät oikein hyvin ja tekivät oikeita naimakauppoja ( aatelisten lasten kanssa ) niin ne saattoivat itsekkin nousta aatelistoon, tai ainakin jokin lapsista nousi.
Nojoo, noinkin sen voi ymmärtää ...
Mutta homma pohjautuu oikeastaan keskiaikaiseen läänitysjärjestelmään, jossa läänitettiin maatalousmaata kuninkaan miehille, eli kyse on tavallaan armeijan ylläpidosta maassa, jossa ei ole rahaa maksaa sotilaille palkkaa.
Myöhemmin tämä läänitys-oikeus muuttui perinnölliseksi oikeudeksi, josta taas kehittyi aatelisto, ylhäis-aatelisto on oikeastaan jo kuninkaan sukulaisia.
Aateliston vääjäämätön köyhtyminen taas johtuu siitä, kun kaikki kelvolliset maatalousmaat on jaettu jo vuosisatoja sitten, niin osa porukasta jää aina ilman kartanoa, hallintokaan ei voi niitä rajattomasti työllistää, joten vaihtoehdoksi jää pestautua jonkin ulkomaisen kuninkaan palkkasotilaaksi johonkin meneillään olevaan sotaan, tai naida rahaa sieltä missä sitä on.
Aatelisto jakaa olemassa olevaa varallisuutta, porvaristo luo uutta varallisuutta, tässä on se syy miksi aatelisto aina köyhtyy ja porvaristo vaurastuu.