Kuten kaikki tietää niin ateismin virallinen määritelmä on jumaluskon puute mutta kuten varmaan kuka tahansa uskovan kanssa keskustellut ateisti tietää, uskovaisilla on käytännössä täysin oma määritelmänsä ateismille.
Uskovaisten määritelmä ateismille on oikeastaan se että missä ei puhuta Jumalasta on ateistista. Jumala on uskoville asia jota ilman ei ole mitään joten heille on tärkeää että jokaisessa asiassa Jumala on tärkeä tekijä joka pitää aina mainita.
Monille uskoville kouluopetus tuntuu olevan hyvin ateistista ja siksi he niin kovasti myös uskonnonopetuksen asemaa puolustavat. Ilmeisesti tunnilla ei kerrota oppilaille että "Jumala teki sen", kyseessä on ateismin opettaminen, ainakin jos uskovaisilta kysytään.
Ilmeisesti uskovien mukaan joka ikisessä asiassa Jumalalla pitää olla sormensa pelissä. On kuin heidän mielestään maailmassa ei tapahtuisi mitään ellei Jumala sitä pohjimmiltaan aiheuttaisi. Tosin eivät tätä logiikkaa kovin johdonmukaisesti seuraa ja pistävät kaikki pahat asiat yleensä enemmänkin sielunvihollisen piikkiin joka luo mieleenkiintoisen paradoksin sinänsä sillä tämä tekisi pahuudesta täysin ateistisen konseptin, yhden asian jota Jumala ei itseasiassa aiheuttanut.
Uskovat kyllä loogisesti ovat niin rikkinäisiä ihmisiä ettei niistä ota pirukaan selvää mutta on hyvä muistaa miten uskovaisten määritelmä ateismista eroaa sen oikeasta virallisesta määritelmästä. Kristitylle Jumala on tekijä joka vaikuttaa kaikkeen ratkaisevasti.
Heille kysymys ei ole pelkästään Jumalan olemassaolosta vaan myös siitä että kaiken takana myös pitää olla oikeasti Jumala, mitään ei voi olla ilman. Kyseessä on täysin perustelematon olettamus. Ateisteillehan sen sijaan kyse on nimenomaan pelkästään Jumalan olemassaolosta, se että olematon ei voi myöskään asioihin vaikuttaa on puhtaasti looginen päätelmä.
Uskovaisten määritelmä ateismille on oikeastaan se että missä ei puhuta Jumalasta on ateistista. Jumala on uskoville asia jota ilman ei ole mitään joten heille on tärkeää että jokaisessa asiassa Jumala on tärkeä tekijä joka pitää aina mainita.
Monille uskoville kouluopetus tuntuu olevan hyvin ateistista ja siksi he niin kovasti myös uskonnonopetuksen asemaa puolustavat. Ilmeisesti tunnilla ei kerrota oppilaille että "Jumala teki sen", kyseessä on ateismin opettaminen, ainakin jos uskovaisilta kysytään.
Ilmeisesti uskovien mukaan joka ikisessä asiassa Jumalalla pitää olla sormensa pelissä. On kuin heidän mielestään maailmassa ei tapahtuisi mitään ellei Jumala sitä pohjimmiltaan aiheuttaisi. Tosin eivät tätä logiikkaa kovin johdonmukaisesti seuraa ja pistävät kaikki pahat asiat yleensä enemmänkin sielunvihollisen piikkiin joka luo mieleenkiintoisen paradoksin sinänsä sillä tämä tekisi pahuudesta täysin ateistisen konseptin, yhden asian jota Jumala ei itseasiassa aiheuttanut.
Uskovat kyllä loogisesti ovat niin rikkinäisiä ihmisiä ettei niistä ota pirukaan selvää mutta on hyvä muistaa miten uskovaisten määritelmä ateismista eroaa sen oikeasta virallisesta määritelmästä. Kristitylle Jumala on tekijä joka vaikuttaa kaikkeen ratkaisevasti.
Heille kysymys ei ole pelkästään Jumalan olemassaolosta vaan myös siitä että kaiken takana myös pitää olla oikeasti Jumala, mitään ei voi olla ilman. Kyseessä on täysin perustelematon olettamus. Ateisteillehan sen sijaan kyse on nimenomaan pelkästään Jumalan olemassaolosta, se että olematon ei voi myöskään asioihin vaikuttaa on puhtaasti looginen päätelmä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.