Selväsanaista tekstiä

http://www.ydinreaktioita.fi/vieraskirjoitus/kuuluuko-ydinvoima-historiaan
" Joka tapauksessa, neljäs sukupolvi on tulossa.
Nopea reaktori pystyy näin olleen muuttamaan energiaksi, ei vain 1 %, vaan 100 % louhitusta, polttoaineeksi jalostetusta uraanista. Kun se on kerran saatu U-235:n avulla toimimaan, polttoainetäydennyksesi riittää tavallinen luonnonuraani. Tuhannen megawatin voimala tarvitsee polttoainetäydennykseksi tonnin uraania vuodessa. Tässä ei ole pilkkuvirhettä, siis yksi tonni, tuhat kiloa, tuhannen megawatin voimalaan vuodessa. Määrä mahtuu yhteen muuttolaatikkoon. Kaikki Suomessa vuoden aikana käytettävä sähkö voitaisiin tuottaa noin kymmenellä uraanitonnilla. Jos lämpöäkin hyödynnettäisiin, riittäisi määrä tuottamaan myös kaiken Suomessa käytetyn kaukolämmön.

Eikä tässä vielä kaikki. Nykyisten kevytvesireaktorien jäte voidaan käyttää nopeiden reaktorien polttoaineena, onhan uraanista tähän mennessä käytetty vasta 1 prosentti. Lopputuloksena muodostuu jätettä, jonka radioaktiivisuus häviää muutamassa sadassa vuodessa. Ydinjäteongelma myös nykyisten jätteiden osalta on näin ratkaistu."

Todella selvää tekstiä. Neljännen sukupolven nopeita ns. hyötöreaktoreita on jo käytössä. Muutaman vuosikymmenen kuluessa ne tuottavat jo suurimman osan ydinvoimasta. Samalla ratkeaa ydinjäte-ongelma.
Nykyisten ydinvoialoiden käytetystä polttoaineesta noin 95% on uraania ja noin 1% plutoniumia. Ne voidaan jo nykytekniikalla erottaa muusta ydinjätteestä, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee pieneen murto-osaan.

väitteitä kirjoitti:

http://www.ydinreaktioita.fi/vieraskirjoitus/kuuluuko-ydinvoima-historiaan
" Joka tapauksessa, neljäs sukupolvi on tulossa.
Nopea reaktori pystyy näin olleen muuttamaan energiaksi, ei vain 1 %, vaan 100 % louhitusta, polttoaineeksi jalostetusta uraanista. Kun se on kerran saatu U-235:n avulla toimimaan, polttoainetäydennyksesi riittää tavallinen luonnonuraani. Tuhannen megawatin voimala tarvitsee polttoainetäydennykseksi tonnin uraania vuodessa. Tässä ei ole pilkkuvirhettä, siis yksi tonni, tuhat kiloa, tuhannen megawatin voimalaan vuodessa. Määrä mahtuu yhteen muuttolaatikkoon. Kaikki Suomessa vuoden aikana käytettävä sähkö voitaisiin tuottaa noin kymmenellä uraanitonnilla. Jos lämpöäkin hyödynnettäisiin, riittäisi määrä tuottamaan myös kaiken Suomessa käytetyn kaukolämmön.

Eikä tässä vielä kaikki. Nykyisten kevytvesireaktorien jäte voidaan käyttää nopeiden reaktorien polttoaineena, onhan uraanista tähän mennessä käytetty vasta 1 prosentti. Lopputuloksena muodostuu jätettä, jonka radioaktiivisuus häviää muutamassa sadassa vuodessa. Ydinjäteongelma myös nykyisten jätteiden osalta on näin ratkaistu."

Todella selvää tekstiä. Neljännen sukupolven nopeita ns. hyötöreaktoreita on jo käytössä. Muutaman vuosikymmenen kuluessa ne tuottavat jo suurimman osan ydinvoimasta. Samalla ratkeaa ydinjäte-ongelma.
Nykyisten ydinvoialoiden käytetystä polttoaineesta noin 95% on uraania ja noin 1% plutoniumia. Ne voidaan jo nykytekniikalla erottaa muusta ydinjätteestä, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee pieneen murto-osaan.

sanoisin korkeintaan sadan vuoden päästä jotain todellista merkitystä sähköntuotannossa voidaan odottaa noilta hyötöreaktoreilta. Itseasiassa kehitys on kulkemassa pääsääntöisesti niistä luopumiseen, uuttakin tulossa. Kaksi käytössä, kaksi rakenteilla, seitsemän suljettua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyötöreaktori

realworld kirjoitti:

sanoisin korkeintaan sadan vuoden päästä jotain todellista merkitystä sähköntuotannossa voidaan odottaa noilta hyötöreaktoreilta. Itseasiassa kehitys on kulkemassa pääsääntöisesti niistä luopumiseen, uuttakin tulossa. Kaksi käytössä, kaksi rakenteilla, seitsemän suljettua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyötöreaktori

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyötöreaktori
" IAEA:n mukaan 2000-luvulla kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on jälleen hieman lisääntynyt ja lisännyt tietoisuutta niistä keskipitkän ja pitkän aikavälin hyödyistä, joita suljetun polttoainekierron nopeat hyötöreaktorit tarjoavat."
"Energianlähde, joka tuottaa käydessään uutta polttoainetta on luonnollisesti hyvin houkutteleva, joten nopeita reaktoreita on tutkittu laajalti. Tutkimus on edennyt niin pitkälle, että suurimmat hyötöreaktoreiden käytön tekniset esteet on jo ratkaistu ja maailmalla on käytetty useita sähköntuotantoon soveltuvia hyötöreaktoreita, mm. Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Japanissa. Lisäksi koereaktoreita on ollut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, entisessä Neuvostoliitossa sekä Intiassa ja Japanissa. Hyötöreaktoritekniikan polttoainetaloudellisten etujen vuoksi useimmissa suurissa teollisuusmaissa pidettiin selvänä, että ydinvoiman tuotannossa siirrytään ajan oloon hyötöreaktoreiden käyttöön, mutta nyttemmin monissa maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa, ollaan hyötöreaktoreiden voimalaitoskäytöstä luovuttu tai luopumassa poliittisella päätöksellä."

En usko, että tarvitsee odottaa läheskään sataa vuotta, kun hyötöreaktoreita on jo rakennettu merkittäviä määriä lisää.
Ylivoimaisia teknisiä esteitä hyötoreaktoreille ei ole. Kysy on tarveharkinnasta ja ydinvoimaan liityvistä poliittisista päätöksistä.

väitteitä kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyötöreaktori
" IAEA:n mukaan 2000-luvulla kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on jälleen hieman lisääntynyt ja lisännyt tietoisuutta niistä keskipitkän ja pitkän aikavälin hyödyistä, joita suljetun polttoainekierron nopeat hyötöreaktorit tarjoavat."
"Energianlähde, joka tuottaa käydessään uutta polttoainetta on luonnollisesti hyvin houkutteleva, joten nopeita reaktoreita on tutkittu laajalti. Tutkimus on edennyt niin pitkälle, että suurimmat hyötöreaktoreiden käytön tekniset esteet on jo ratkaistu ja maailmalla on käytetty useita sähköntuotantoon soveltuvia hyötöreaktoreita, mm. Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Japanissa. Lisäksi koereaktoreita on ollut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, entisessä Neuvostoliitossa sekä Intiassa ja Japanissa. Hyötöreaktoritekniikan polttoainetaloudellisten etujen vuoksi useimmissa suurissa teollisuusmaissa pidettiin selvänä, että ydinvoiman tuotannossa siirrytään ajan oloon hyötöreaktoreiden käyttöön, mutta nyttemmin monissa maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa, ollaan hyötöreaktoreiden voimalaitoskäytöstä luovuttu tai luopumassa poliittisella päätöksellä."

En usko, että tarvitsee odottaa läheskään sataa vuotta, kun hyötöreaktoreita on jo rakennettu merkittäviä määriä lisää.
Ylivoimaisia teknisiä esteitä hyötoreaktoreille ei ole. Kysy on tarveharkinnasta ja ydinvoimaan liityvistä poliittisista päätöksistä.

luovuttu poliittisin päätöksin? Ei liene vielä mitenkään varmalla pohjalla. Merkittävin suljettu näyttäisi olevan Ranskassa peräti 1200 megawatin laitos, ollut käytössä 1986-1998, siis 12 vuotta, mikähän on mättänyt????? Teknisiä ongelmia siis lienee vielä aika tavalla.

väitteitä kirjoitti:

http://www.ydinreaktioita.fi/vieraskirjoitus/kuuluuko-ydinvoima-historiaan
" Joka tapauksessa, neljäs sukupolvi on tulossa.
Nopea reaktori pystyy näin olleen muuttamaan energiaksi, ei vain 1 %, vaan 100 % louhitusta, polttoaineeksi jalostetusta uraanista. Kun se on kerran saatu U-235:n avulla toimimaan, polttoainetäydennyksesi riittää tavallinen luonnonuraani. Tuhannen megawatin voimala tarvitsee polttoainetäydennykseksi tonnin uraania vuodessa. Tässä ei ole pilkkuvirhettä, siis yksi tonni, tuhat kiloa, tuhannen megawatin voimalaan vuodessa. Määrä mahtuu yhteen muuttolaatikkoon. Kaikki Suomessa vuoden aikana käytettävä sähkö voitaisiin tuottaa noin kymmenellä uraanitonnilla. Jos lämpöäkin hyödynnettäisiin, riittäisi määrä tuottamaan myös kaiken Suomessa käytetyn kaukolämmön.

Eikä tässä vielä kaikki. Nykyisten kevytvesireaktorien jäte voidaan käyttää nopeiden reaktorien polttoaineena, onhan uraanista tähän mennessä käytetty vasta 1 prosentti. Lopputuloksena muodostuu jätettä, jonka radioaktiivisuus häviää muutamassa sadassa vuodessa. Ydinjäteongelma myös nykyisten jätteiden osalta on näin ratkaistu."

Todella selvää tekstiä. Neljännen sukupolven nopeita ns. hyötöreaktoreita on jo käytössä. Muutaman vuosikymmenen kuluessa ne tuottavat jo suurimman osan ydinvoimasta. Samalla ratkeaa ydinjäte-ongelma.
Nykyisten ydinvoialoiden käytetystä polttoaineesta noin 95% on uraania ja noin 1% plutoniumia. Ne voidaan jo nykytekniikalla erottaa muusta ydinjätteestä, jolloin loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee pieneen murto-osaan.

vaikeaa,varsinkin teknisen kehityksen.30 vuotta sitten kännykät ja netti olivat tuntemattomia.