Ilta-sanomat uutisoi ”hirvittävän lumisodan” tulevan maksamaan tänä ennätystalvena 32 miljoonaa euroa.
Tuolla summalla HKR siis auraa ajoradat, torit, puistot, parkki- ym. alueet koko kaupungissa.
Vuonna 2010 HKR:lla oli hoidettavanaan 2151 hehtaaria katualueita (eli 21 151 000 m2)
Vaikka olettaisimme että HKR jättäisi hoitamatta kaikki muut alueet kuin katualueet ei tuon lumisodan HIRVEÄ HINTA vuonna 2010 voi olla kuin korkeintaan 1,5 euroa per neliömetri.
Katualue, jolla liikenne kulkee, on siis se alue josta Helsingissä vastaa kaupunki. Jalkakäytävät ovat lähtökohtaisesti kiinteistöjen vastuulla.
HKR on kuitenkin valikoinut itselleen tiettyjä alueita joilla se on määrännyt että jalkakäytävienkin talvikunnossapito kuuluu heille.
Nämä alueet ovat tiettyjä esikaupunkialueita joilla jalkakäytäviä ei juuri ole.
Syy siihen miksi HKR haluaa nämä esikaupunkialueet itselleen hoitoon, on tietenkin se, että määräämällä ne hoitoonsa, voi HKR sen jälkeen myös rahastaa itselleen itse määrittelemänsä summan noiden kadunvarsien kiinteistöltä.
Tuon summan suuruus on systeemin alusta saakka ollut huomattavasti enemmän kuin siitä aiheutuneet todelliset kustannukset.
Vaikka olettaisimme, että esikaupunkialueella olisi kaikkialla jalkakäytävät molemmin puolin katua ja ne olisivat huippuleveät, voi yhden tyypillisen omakoti, rivitalo, tms. tontin edustalla olevan jalkakäytävän pinta-ala olla korkeintaan n. 40 m2.
Vaikka olettaisimme että HKR todella hoitaisi noita jalkakäytäviä ja vieläpä hoitaisi ne 100 %:sti niin kustannus ei voi olla enempää kuin 1,5 € kertaa 40 neliötä.
Toisin sanon HIRVEÄKIN HINTÄ tuon tyypillisen tontin edustalla olevan jalkakäytävän kunnossapidosta, olisi n. 60 euroa vuodessa.
HKR on kuitenkin vuosittain perinyt itselleen tuon HIRVEÄN HINNAN vähintäänkin kaksinkertaisesti, oli lunta tai ei. Ja kaikkihan tiedämme, että viimeisen kymmenen vuoden aikana lunta ei ole käytännössä ole ollut.
Itse tuollaisella alueella pitkään asuneena tiedän tarkalleen kuinka usein (tai vähän) HKR jalkakäytäväalueita hoitaa.
Kyseessä on lähinnä suuren luokan kusetus.
Näkemääni perustuen, väitän että HKR perii tuosta olemattomasta kunnossapidosta MONIKYMMENKERTAISESTI todellisiin kustannuksiin verrattuna (voisin jopa väittää, että monisatakertaisesti!)
Mielenkiintoista on myös se, että laki määrää kiinteistöille velvoitteen hoitaa kiinteistöjen edustalla olevan jalkakäytävän talvikunnossapito. Tämä velvoite on sama kaikille kiinteistöille ja se velvoittaa kaikki kiinteistöt samaan laatutasoon. Mutta millähän oikeudella HKR voi otettuaan tuon lain määräämän tehtävän hoitoonsa päättää että joidenkin kiinteistöjen edessä olevaa jalkakäytäväaluetta ei tarvitsekaan hoitaa samalla laatutasolla kuin joidenkin toisten. HKR:hän on jakanut katujen (ja samalla jalkakäytävien hoidon) hoitoluokkiin. Käytännössä nuo luokat tarkoittavat sitä että HKR:n pamput eivät tee virkavirhettä vaikkeivät kävisi sivukaduilla koko talvena.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että ovatko asiasta päättävät poliitikot niin tyhmiä, etteivät ymmärrä heille esitetyistä yksinkertaisista luvuista sitä, että ne eivät voi pitää paikkaansa vai näkevätkö ja osallistuvat siis myös itse tähän kusetukseen.
Tuolla summalla HKR siis auraa ajoradat, torit, puistot, parkki- ym. alueet koko kaupungissa.
Vuonna 2010 HKR:lla oli hoidettavanaan 2151 hehtaaria katualueita (eli 21 151 000 m2)
Vaikka olettaisimme että HKR jättäisi hoitamatta kaikki muut alueet kuin katualueet ei tuon lumisodan HIRVEÄ HINTA vuonna 2010 voi olla kuin korkeintaan 1,5 euroa per neliömetri.
Katualue, jolla liikenne kulkee, on siis se alue josta Helsingissä vastaa kaupunki. Jalkakäytävät ovat lähtökohtaisesti kiinteistöjen vastuulla.
HKR on kuitenkin valikoinut itselleen tiettyjä alueita joilla se on määrännyt että jalkakäytävienkin talvikunnossapito kuuluu heille.
Nämä alueet ovat tiettyjä esikaupunkialueita joilla jalkakäytäviä ei juuri ole.
Syy siihen miksi HKR haluaa nämä esikaupunkialueet itselleen hoitoon, on tietenkin se, että määräämällä ne hoitoonsa, voi HKR sen jälkeen myös rahastaa itselleen itse määrittelemänsä summan noiden kadunvarsien kiinteistöltä.
Tuon summan suuruus on systeemin alusta saakka ollut huomattavasti enemmän kuin siitä aiheutuneet todelliset kustannukset.
Vaikka olettaisimme, että esikaupunkialueella olisi kaikkialla jalkakäytävät molemmin puolin katua ja ne olisivat huippuleveät, voi yhden tyypillisen omakoti, rivitalo, tms. tontin edustalla olevan jalkakäytävän pinta-ala olla korkeintaan n. 40 m2.
Vaikka olettaisimme että HKR todella hoitaisi noita jalkakäytäviä ja vieläpä hoitaisi ne 100 %:sti niin kustannus ei voi olla enempää kuin 1,5 € kertaa 40 neliötä.
Toisin sanon HIRVEÄKIN HINTÄ tuon tyypillisen tontin edustalla olevan jalkakäytävän kunnossapidosta, olisi n. 60 euroa vuodessa.
HKR on kuitenkin vuosittain perinyt itselleen tuon HIRVEÄN HINNAN vähintäänkin kaksinkertaisesti, oli lunta tai ei. Ja kaikkihan tiedämme, että viimeisen kymmenen vuoden aikana lunta ei ole käytännössä ole ollut.
Itse tuollaisella alueella pitkään asuneena tiedän tarkalleen kuinka usein (tai vähän) HKR jalkakäytäväalueita hoitaa.
Kyseessä on lähinnä suuren luokan kusetus.
Näkemääni perustuen, väitän että HKR perii tuosta olemattomasta kunnossapidosta MONIKYMMENKERTAISESTI todellisiin kustannuksiin verrattuna (voisin jopa väittää, että monisatakertaisesti!)
Mielenkiintoista on myös se, että laki määrää kiinteistöille velvoitteen hoitaa kiinteistöjen edustalla olevan jalkakäytävän talvikunnossapito. Tämä velvoite on sama kaikille kiinteistöille ja se velvoittaa kaikki kiinteistöt samaan laatutasoon. Mutta millähän oikeudella HKR voi otettuaan tuon lain määräämän tehtävän hoitoonsa päättää että joidenkin kiinteistöjen edessä olevaa jalkakäytäväaluetta ei tarvitsekaan hoitaa samalla laatutasolla kuin joidenkin toisten. HKR:hän on jakanut katujen (ja samalla jalkakäytävien hoidon) hoitoluokkiin. Käytännössä nuo luokat tarkoittavat sitä että HKR:n pamput eivät tee virkavirhettä vaikkeivät kävisi sivukaduilla koko talvena.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että ovatko asiasta päättävät poliitikot niin tyhmiä, etteivät ymmärrä heille esitetyistä yksinkertaisista luvuista sitä, että ne eivät voi pitää paikkaansa vai näkevätkö ja osallistuvat siis myös itse tähän kusetukseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eikös kuitenkin ole tärkeintä, että kansalaiset ovat nyt saaneet runsain mitoin sitä kovasti toivomaansa lunta? Ja lisää on luvassa, nyt on syytä olla tyytyväinen.