Miksi köyhät äänestävät päähallituspuolueiksi yritysten ja maa- ja metsätaloustuottajien intressejä edustavia puolueita eli kokoomusta ja kepua. Kokoomuksella ja kepulla on enemmistö kansanedustajista eduskunnassa eli nykyään 101 kansanedustajaa 200:sta Ylipaavalniemen loikattua perussuomalaisiin.
Kepu ja kokoomus ovat olleet vallassa vuodesta 2007 alkaen ja meno on ollut sen mukaista:
- työantajien kela-maksut poistettiin ja näin saatiin miljardin euron lovi sosiaaliturvaan
- osinkotuloista ei mene lainkaan veroa tai vain hyvin pieni vero (katso Verohallinnon sivuilta verolaskuri ja lisää sinne palkkatulon lisäksi osinkotuloja - vero-% ei muutu)
- varallisuusvero poistettiin Matti Vanhasen I-hallituksen aikana mutta siitä huolimatta nykyinen kepu-kok-hallitus vaati myös perintöveron poistamista pelkästään omilta intressiryhmiltään eli yritysten omistajilta ja maatalousyrittäjiltä. Perintöveron poistaminen pelkästään rikkailta ei onnistunut perustuslain vastaisena. Varallisuusveron poisto pelkästään rikkailta onnistui, kun köyhillä ei ole varallisuutta mitä verottaa.
Kepu-kok hallitus nosti valtaan päästyään (meidän köyhien äänillä)
- terveyskeskusmaksuja
- lasten päivähoitomaksuja
- alkoholiveroa
- energiaveroa
- Arvonlisäveroa on nyt nostettu 23 %:iin
- kiinteistöveroa
Kepu ja kokoomus jakavat verottomia avustuksia yrityksille ja maatalousyrittäjille miljardeja euroja myös laman aikana. Maataloustukiaiset ovat tänä vuonna noin 3 miljardia euroa (3000 miljoonaa euroa). Tukiaiset eivät ole tarveharkintaisia ja niitä maksetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella. Joka kunnassa on maatalousneuvojia, jotka auttavat tukiaisten hakemisessa, ettei mitään jää hakematta.
Toista on sosiaaliturvan käytön suhteen. Sosiaaliturva on alikäyttöistä, koska puutteessa elävät eivät osaa hakea heille kuuluvia vähäisiä etuja. Lisäksi sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja toisin kuin maataloutukiaiset.
Yritystukiaiset ovat miljardeja euroja myös laman aikana. Yritykset vaativat innovaatio- ja globaalisaatiorahaa ym. tukiaisia valtion verokertymästä, jotta voivat käyttää voitot kokonaan yritysten johdon optioihin ja sijoittajien verovapaisiin osinkoihin. Nokia on ollut yksi suurimmista tukiaisten saajista - verorahoista, joita pieni- ja keskituloiset maksavat (yli 50 % valtion verokertymästä).
Näin kokoomus on kartuttanut äänestäjiensä varallisuutta ja tuloja vuosi toisensa jälkeen, joten tuloerot ovat kasvaneet äärimmäisen suuriksi. Tänä vuonna osinkomiljonäärit viettivät osinkokarnevaaleja, kun 49 suurinta pörssiyritystä jakoivat ennätyssuuret osingot eli miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Rikkaiden tulot ovat satoja kertoja enemmän kuin köyhien - mutta pieni- ja keskituloisilta peritään progressiivinen vero. Suomalaiset miljonäärit maksavat tuloistaan vain 28 %:n tasaveron, kun muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi - hallituksen tuella.
Kun katsoo, miten vähän maataloustuottajia ja yritysten omistajia Suomessa on, on sitäkin omituisempaa, että näiden edustajat (kepu ja kokoomus) ovat enemmistönä eduskunnassa. Eduskunta päättää Suomessa valtion budjetista hallituksen esityksestä... ja on siis päättänyt maatalousyrittäjien ja yritysten eduksi.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
Vuosina 1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Siinä on siis ylemmät ja alemmat toimihenkilöt samoin kuin työntekijät ja eläkeläiset äänestäneet vastoin omaa etuaan eli yritysten omistajien ja maataloustuottajien puolesta.
Muutoin eivät yrittäjät (4 % äänestäjistä) ja maa- ja metsätaloustuottajat (2 % äänestäjistä) päättäisi, keneltä veroja kerätään ja kenelle niitä jaellaan: yhteiskunnan hyväksi vaiko omille intressiryhmille.
Kokoomuksen veronkantokriteeri on (Katainen ja Ben Z. todenneet), ettei veroja kannata periä rikkailta ja ökyrikkailta, kun heitä on liian vähän verotettavaksi.
Kepun veronkantokriteeri on (Matti Vanhanen todennut) että veroja pitäisi kerätä myö rikkailta ja ökyrikkailta "talvisodan hengessä" seuraavat viisi vuotta.
Oikea veronkannon kriteeri, joka ei sovi kokoomukelle eikä kepulle, on se, että veroja pitäisi kerätä veronmaksukyvyn mukaisesti. Veronmaksukyky on ainoa oikeudenmukainen veronkannon kriteeri, mikä ei sovi kepulla ja kokoomukelle, koska silloin verotettaisiin kepun ja kokoomuksen intressiryhmiä ja siis kokoomuksen ja kepun vaalirahoittajia.
Kepu ja kokoomus ovat olleet vallassa vuodesta 2007 alkaen ja meno on ollut sen mukaista:
- työantajien kela-maksut poistettiin ja näin saatiin miljardin euron lovi sosiaaliturvaan
- osinkotuloista ei mene lainkaan veroa tai vain hyvin pieni vero (katso Verohallinnon sivuilta verolaskuri ja lisää sinne palkkatulon lisäksi osinkotuloja - vero-% ei muutu)
- varallisuusvero poistettiin Matti Vanhasen I-hallituksen aikana mutta siitä huolimatta nykyinen kepu-kok-hallitus vaati myös perintöveron poistamista pelkästään omilta intressiryhmiltään eli yritysten omistajilta ja maatalousyrittäjiltä. Perintöveron poistaminen pelkästään rikkailta ei onnistunut perustuslain vastaisena. Varallisuusveron poisto pelkästään rikkailta onnistui, kun köyhillä ei ole varallisuutta mitä verottaa.
Kepu-kok hallitus nosti valtaan päästyään (meidän köyhien äänillä)
- terveyskeskusmaksuja
- lasten päivähoitomaksuja
- alkoholiveroa
- energiaveroa
- Arvonlisäveroa on nyt nostettu 23 %:iin
- kiinteistöveroa
Kepu ja kokoomus jakavat verottomia avustuksia yrityksille ja maatalousyrittäjille miljardeja euroja myös laman aikana. Maataloustukiaiset ovat tänä vuonna noin 3 miljardia euroa (3000 miljoonaa euroa). Tukiaiset eivät ole tarveharkintaisia ja niitä maksetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella. Joka kunnassa on maatalousneuvojia, jotka auttavat tukiaisten hakemisessa, ettei mitään jää hakematta.
Toista on sosiaaliturvan käytön suhteen. Sosiaaliturva on alikäyttöistä, koska puutteessa elävät eivät osaa hakea heille kuuluvia vähäisiä etuja. Lisäksi sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja toisin kuin maataloutukiaiset.
Yritystukiaiset ovat miljardeja euroja myös laman aikana. Yritykset vaativat innovaatio- ja globaalisaatiorahaa ym. tukiaisia valtion verokertymästä, jotta voivat käyttää voitot kokonaan yritysten johdon optioihin ja sijoittajien verovapaisiin osinkoihin. Nokia on ollut yksi suurimmista tukiaisten saajista - verorahoista, joita pieni- ja keskituloiset maksavat (yli 50 % valtion verokertymästä).
Näin kokoomus on kartuttanut äänestäjiensä varallisuutta ja tuloja vuosi toisensa jälkeen, joten tuloerot ovat kasvaneet äärimmäisen suuriksi. Tänä vuonna osinkomiljonäärit viettivät osinkokarnevaaleja, kun 49 suurinta pörssiyritystä jakoivat ennätyssuuret osingot eli miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Rikkaiden tulot ovat satoja kertoja enemmän kuin köyhien - mutta pieni- ja keskituloisilta peritään progressiivinen vero. Suomalaiset miljonäärit maksavat tuloistaan vain 28 %:n tasaveron, kun muuntavat ansiotulonsa pääomatuloksi - hallituksen tuella.
Kun katsoo, miten vähän maataloustuottajia ja yritysten omistajia Suomessa on, on sitäkin omituisempaa, että näiden edustajat (kepu ja kokoomus) ovat enemmistönä eduskunnassa. Eduskunta päättää Suomessa valtion budjetista hallituksen esityksestä... ja on siis päättänyt maatalousyrittäjien ja yritysten eduksi.
18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia.
Vuosina 1970 / 2008
Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2
Yrittäjät 4 / 4
Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11
Alemmat toimihenkilöt 18 / 19
Työntekijät 34 / 19
Opiskelijat 21 / 9
Eläkeläiset 5 / 26
Muut 0 / 10
Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.
Siinä on siis ylemmät ja alemmat toimihenkilöt samoin kuin työntekijät ja eläkeläiset äänestäneet vastoin omaa etuaan eli yritysten omistajien ja maataloustuottajien puolesta.
Muutoin eivät yrittäjät (4 % äänestäjistä) ja maa- ja metsätaloustuottajat (2 % äänestäjistä) päättäisi, keneltä veroja kerätään ja kenelle niitä jaellaan: yhteiskunnan hyväksi vaiko omille intressiryhmille.
Kokoomuksen veronkantokriteeri on (Katainen ja Ben Z. todenneet), ettei veroja kannata periä rikkailta ja ökyrikkailta, kun heitä on liian vähän verotettavaksi.
Kepun veronkantokriteeri on (Matti Vanhanen todennut) että veroja pitäisi kerätä myö rikkailta ja ökyrikkailta "talvisodan hengessä" seuraavat viisi vuotta.
Oikea veronkannon kriteeri, joka ei sovi kokoomukelle eikä kepulle, on se, että veroja pitäisi kerätä veronmaksukyvyn mukaisesti. Veronmaksukyky on ainoa oikeudenmukainen veronkannon kriteeri, mikä ei sovi kepulla ja kokoomukelle, koska silloin verotettaisiin kepun ja kokoomuksen intressiryhmiä ja siis kokoomuksen ja kepun vaalirahoittajia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miettikää nyt hyvät pienituloiset tätä ensi vaaleissa ! Kunpa emme näkisi ensi vaalien jälkeen taas Kataisen kieroa hymyilevää naamaa tv:ssä...
Sinun kannattaa varmaan kysyä asiaa Jouko Ahoselta. Joukohan on yksityisesti sitä mieltä, että hyvin koulutettu johtaja on miljooniensa arvoinen. Siinä Jouko on aivan oikeassa. Ehkäpä köyhät ihmiset ajattelevat, että hekin rikastuvat pikkaisen, jos maata johtaa siihen kykenevät ihmiset.
Mieti samalla itse, millä tavalla se edistaäisi kansan hyvin vointia, että maata johtaisivat katkerat ja kateelliset kouluja käymättömät ihmiset, joilla on kokemusta lähinnä lakkoilusta ja ruuvin väännöstä.