Miksi naiselle ei saa tunnustaa ihastumistaan

pikku-ukot kuiskii sun lahossa päässäsi. v.. hullu.

Siteeraan itseäni. Kirjoitukseni viimeinen lause:

"Mieluummin osoittaa sitä kiinnostustaan teoilla tai puheilla jotka ei suoraan paljasta ihastusta mutta saattaa vihjata kiinnostusta."

Tohtori Silakka kirjoitti:

Siteeraan itseäni. Kirjoitukseni viimeinen lause:

"Mieluummin osoittaa sitä kiinnostustaan teoilla tai puheilla jotka ei suoraan paljasta ihastusta mutta saattaa vihjata kiinnostusta."

Lue lisää

Siteeraan sinua: "syyn siihen miksi naiselle ei saa KOSKAAN tunnustaa ihastumistaan."

Sanonpahan vaan kirjoitti:

Siteeraan sinua: "syyn siihen miksi naiselle ei saa KOSKAAN tunnustaa ihastumistaan."

Jos lukisit kirjoitukseni ajatuksen kanssa, sen sijaan että yrität nussia pilkkuja, ymmärtäisit, että tarkoitan ihastuksen suoraa tunnustamista.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Jos lukisit kirjoitukseni ajatuksen kanssa, sen sijaan että yrität nussia pilkkuja, ymmärtäisit, että tarkoitan ihastuksen suoraa tunnustamista.

Eikö tohtori Silakka kestä kritiikkiä teoriastaan? Tohtori Silakka aloitti itse ensin pilkunnussimisen. Mitähän se ihastuksen suora tunnustaminen sitten käytännössä on? Pyytää ekoille treffeille ja sanoo siinä samalla perusteluksi, koska olen kamalan ihastunut suhun?

Sanonpahan vaan kirjoitti:

Eikö tohtori Silakka kestä kritiikkiä teoriastaan? Tohtori Silakka aloitti itse ensin pilkunnussimisen. Mitähän se ihastuksen suora tunnustaminen sitten käytännössä on? Pyytää ekoille treffeille ja sanoo siinä samalla perusteluksi, koska olen kamalan ihastunut suhun?

Lue lisää

Jos yrität esittää kritiikkiä, niin tee se sitten. Joku pilkunnussinta ei sellaista vielä ole. No tuo esimerkkisi käy kyllä. Eli jos pyydät ekoille treffeille koska "oon niin ihastunut suhun", niin se on useimmiten huono tapa lähestyä. Voi sinne treffeille pyytää ilman mitään tuollaisia naiiveja tunnustuksiakin.

Naisena sanoisin, että muut kohdat ovat asiaa, mutta ihastuksen tunnustamisesta en ole samaa mieltä. Minä en edusta naiskauneuden ylintä kastia, vaan olen tyyliltäni "rillipäinen naapurintyttö" -tasolla; toisin sanoen ei ole odotettavissa minuun kohdistuvia ihastumisia kovinkaan helposti. En yksinkertaisesti tajua, jos mies osoittaa teoillaan ihastumista, koska en voi sitä uskoa. Kun mies (useampikin) on tunnustanut ihastumisensa, olen alkanut ajatella "Voisikohan siitä tulla jotain? Hän ei ole oikeastaan hassumpi. jne.", mikä on johtanut ihastumiseen nopeastikin.

Minä en KOSKAAN tule tekemään aloitetta vaikka mies miten luikertelisi ystäväkseni ja odottaisi minun hitaasti rakastuvan itseensä. Ennemmin riudun yksinäni. Minun itsetuntoni ja ujouteni ei anna perään siinä kohtaa. Miehen on sanottava se suoraan ja mielellään varmistettava, että kuulin ja ymmärsin. Sori vaan.

cocemvsta on kirjoitti:

Naisena sanoisin, että muut kohdat ovat asiaa, mutta ihastuksen tunnustamisesta en ole samaa mieltä. Minä en edusta naiskauneuden ylintä kastia, vaan olen tyyliltäni "rillipäinen naapurintyttö" -tasolla; toisin sanoen ei ole odotettavissa minuun kohdistuvia ihastumisia kovinkaan helposti. En yksinkertaisesti tajua, jos mies osoittaa teoillaan ihastumista, koska en voi sitä uskoa. Kun mies (useampikin) on tunnustanut ihastumisensa, olen alkanut ajatella "Voisikohan siitä tulla jotain? Hän ei ole oikeastaan hassumpi. jne.", mikä on johtanut ihastumiseen nopeastikin.

Minä en KOSKAAN tule tekemään aloitetta vaikka mies miten luikertelisi ystäväkseni ja odottaisi minun hitaasti rakastuvan itseensä. Ennemmin riudun yksinäni. Minun itsetuntoni ja ujouteni ei anna perään siinä kohtaa. Miehen on sanottava se suoraan ja mielellään varmistettava, että kuulin ja ymmärsin. Sori vaan.

Lue lisää

Amen.

sitten voikin tunnustaa ihastumista ja rakkauttaan ja leperrellä niin paljon kun haluaa, tänne on turvallista kertoa mitä tuntee eikä ole pelkoa kiinnijäämisestä. Täällä aina luullaan että se oikea kohde kirjoittaa, mikä sen jännempää, paljastua ei kannata!

Et taida ymmärtää lukemaasi. Kysymys ei ole vaikeasti tavoiteltavaksi tekeytymisestä vaan siitä että naiselle ei saa tutustumisvaiheessa sanoa että "olen ihastunut sinuun" tai "rakastan sinua". Treffeille saa pyytää ja mukavia jutella muuten, osoittaa kiinnostustaan kyllä, muttei noin suoraan. Tässä ei mistään leikeistä ole puhuttu. Luulenpa että naisilla on vaikeuksia myöntää tätä, tai edes ymmärtää, koska tämä tapahtuu paljolti jo alitajuisella tasolla, siis se että ihastuksen suoraan tunnustava mies on heti epäkiinnostava.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Et taida ymmärtää lukemaasi. Kysymys ei ole vaikeasti tavoiteltavaksi tekeytymisestä vaan siitä että naiselle ei saa tutustumisvaiheessa sanoa että "olen ihastunut sinuun" tai "rakastan sinua". Treffeille saa pyytää ja mukavia jutella muuten, osoittaa kiinnostustaan kyllä, muttei noin suoraan. Tässä ei mistään leikeistä ole puhuttu. Luulenpa että naisilla on vaikeuksia myöntää tätä, tai edes ymmärtää, koska tämä tapahtuu paljolti jo alitajuisella tasolla, siis se että ihastuksen suoraan tunnustava mies on heti epäkiinnostava.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa, ettei naiselle saisi sanoa suoraan että "olen ihastunut sinuun tai rakastan sinua.". Naiset arvostavat rohkeita miehiä, siis ne naiset, jotka itse ovat rohkeita. Kohtasin tällaisen miehen, ja kiinnostuin hänestä, häntä kun ei löydy 13:a tusinasta.

Eri asia on sitten ne nössöt hiirulaiset, jotka piipittävät kauhuissaan pakoon... Olisikohan logiikassasi vikaa, koeta vaan niitä nössöjä hiirulaisia, niin et tiedä mitä menetät. 13:sta tusinassa?

Minä, nainen, rohkea kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, ettei naiselle saisi sanoa suoraan että "olen ihastunut sinuun tai rakastan sinua.". Naiset arvostavat rohkeita miehiä, siis ne naiset, jotka itse ovat rohkeita. Kohtasin tällaisen miehen, ja kiinnostuin hänestä, häntä kun ei löydy 13:a tusinasta.

Eri asia on sitten ne nössöt hiirulaiset, jotka piipittävät kauhuissaan pakoon... Olisikohan logiikassasi vikaa, koeta vaan niitä nössöjä hiirulaisia, niin et tiedä mitä menetät. 13:sta tusinassa?

Lue lisää

Tohtori Silakan teorialla päätyy tänne nettipalstalle itkemään yksipuolista ihastumistaan vuosiksi kuin jos tunnustaisi tunteensa ja saamalla sitten vaikka ne pakit, jolloin selviää hetken sydänsuruilla ja voi jatkaa elämäänsa eikä käyttää loppuelämäänsä turhista haaveiluun.

Mistä mies tietää onko tyttökin ihastunut? Jos ei sitä tiedä ja jättää omat tunteensa kertomatta, menettää sen ihastuneen tytön, koska ihastunut tyttö tarvitsee tiedon onko poikakin ihastunut.

Teoria on hyvä tekosyy pakeille tilanteissa, joissa tyttö ei ole koskaan ollut sillä lailla pojasta koskaan kiinnostunutkaan. Jos sitä soveltaa (ihastuneeseen, jota ei tiedä) tyttöön, jonka oikeasti voisi saadakin, menettää senkin tytön, koska pihtaa tunteitaan. Mutta tehkää mitä haluatte, ihan miten vaan.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Et taida ymmärtää lukemaasi. Kysymys ei ole vaikeasti tavoiteltavaksi tekeytymisestä vaan siitä että naiselle ei saa tutustumisvaiheessa sanoa että "olen ihastunut sinuun" tai "rakastan sinua". Treffeille saa pyytää ja mukavia jutella muuten, osoittaa kiinnostustaan kyllä, muttei noin suoraan. Tässä ei mistään leikeistä ole puhuttu. Luulenpa että naisilla on vaikeuksia myöntää tätä, tai edes ymmärtää, koska tämä tapahtuu paljolti jo alitajuisella tasolla, siis se että ihastuksen suoraan tunnustava mies on heti epäkiinnostava.

Lue lisää

Moni nainen voi pistää treffailun poikki siinä vaiheessa, kun huomaa ettei miehellä tunnu olevan tunteita naista kohtaan. Joten hallaa teette itsellenne tällä teorialla. Katsos kun kaikki naiset eivät ole samasta muotista tehtyjä, kuten yleistyksissäsi luulet.

Just näin kirjoitti:

Tohtori Silakan teorialla päätyy tänne nettipalstalle itkemään yksipuolista ihastumistaan vuosiksi kuin jos tunnustaisi tunteensa ja saamalla sitten vaikka ne pakit, jolloin selviää hetken sydänsuruilla ja voi jatkaa elämäänsa eikä käyttää loppuelämäänsä turhista haaveiluun.

Mistä mies tietää onko tyttökin ihastunut? Jos ei sitä tiedä ja jättää omat tunteensa kertomatta, menettää sen ihastuneen tytön, koska ihastunut tyttö tarvitsee tiedon onko poikakin ihastunut.

Teoria on hyvä tekosyy pakeille tilanteissa, joissa tyttö ei ole koskaan ollut sillä lailla pojasta koskaan kiinnostunutkaan. Jos sitä soveltaa (ihastuneeseen, jota ei tiedä) tyttöön, jonka oikeasti voisi saadakin, menettää senkin tytön, koska pihtaa tunteitaan. Mutta tehkää mitä haluatte, ihan miten vaan.

Lue lisää

Joillekin saattaa tuollainen suora tunnustaminen toimia, mutta se on kyllä poikkeus. Kyllä normaalit fiksut ihmiset ymmärtää kiinnostuksen merkkejä ja flirttailuja ja muuta tuollaista ja lukee toisen ihastuksen niistä, ilman että tarvitsee mitään ihastumisia mennä tunnustamaan. Minkään yksipuolisen ihastumisen perään ei tarvitse itkeä jos nimenomaan osaa lukea näitä epäsuoria merkkejä, sen sijaan liian varhaisella möläyttämisellä hiekoittaa pelin joka ei olllut vielä edes ehtinyt alkaa.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Joillekin saattaa tuollainen suora tunnustaminen toimia, mutta se on kyllä poikkeus. Kyllä normaalit fiksut ihmiset ymmärtää kiinnostuksen merkkejä ja flirttailuja ja muuta tuollaista ja lukee toisen ihastuksen niistä, ilman että tarvitsee mitään ihastumisia mennä tunnustamaan. Minkään yksipuolisen ihastumisen perään ei tarvitse itkeä jos nimenomaan osaa lukea näitä epäsuoria merkkejä, sen sijaan liian varhaisella möläyttämisellä hiekoittaa pelin joka ei olllut vielä edes ehtinyt alkaa.

Lue lisää

Minkä ihmeen pelin? Ei vakavissaan olevat ihmiset, vaikkakin pilke silmäkulmassa, pelaile... Eri asia on sitten muut keissit kuin vakavissaan olevat.

Nainen ei muuta arvosta kuin rohkeaa miestä, joka puhuu ja pussaa. Kysy vaikka keneltä tahansa normaalilta naiselta. Jos nainen lähtee karkuun, ei ole enää oikeasti kiinnostunut miehestä, tarkoittaa se vain, että nainen ei halua antaa liian ikäviä pakkeja miehelle ja välttelee yms.. Kysy tätäkin keneltä tahansa normaalilta naiselta. Turhaa yleistät naisten toimintaa, kun et edes ole nainen, joka tietäisi miten nainen käyttäytyy.

Minä esim. pidin ko. miestä nössönä aiemmin, nyt en enää. Mietihän sitä.

Minä, nainen, rohkea kirjoitti:

Minkä ihmeen pelin? Ei vakavissaan olevat ihmiset, vaikkakin pilke silmäkulmassa, pelaile... Eri asia on sitten muut keissit kuin vakavissaan olevat.

Nainen ei muuta arvosta kuin rohkeaa miestä, joka puhuu ja pussaa. Kysy vaikka keneltä tahansa normaalilta naiselta. Jos nainen lähtee karkuun, ei ole enää oikeasti kiinnostunut miehestä, tarkoittaa se vain, että nainen ei halua antaa liian ikäviä pakkeja miehelle ja välttelee yms.. Kysy tätäkin keneltä tahansa normaalilta naiselta. Turhaa yleistät naisten toimintaa, kun et edes ole nainen, joka tietäisi miten nainen käyttäytyy.

Minä esim. pidin ko. miestä nössönä aiemmin, nyt en enää. Mietihän sitä.

Lue lisää

Se on kuvaannollista kieltä. Peli sanan käyttö ihmissuhdeasioissa on näköjään ärsytystä aiheuttavaa, enkä tarkoittanut sillä mitään "pelailua" jonkin ihmisillä leikkimisen mielessä. Sanotaan nyt sitten vaikka että siinä pilaa suhteen mahdollisuuden jo alkutekijöihinsä.

Olen samaa mieltä kanssasi monista asioista. Naiset pitävät rohkeista miehistä. Ihastuksen tunnustaminen saattaa olla periaatteessa rohkeaa, mutta monia naisia se ei sytytä, kun sen tekee väärällä hetkellä, liian aikaisin, epävarmasti. Naiset pitävät itsevarmoista miehistä, mutteivät miehistä, jotka esim. sanovat ihastuneensa naiseen jota eivät edes tunne kunnolla. Joskus, poikkeustapauksissa, tämä saatta toimia, jos mies on itsevarma ja puoleensavetävä. Muissa tapauksissa harvemmin. Sen verran on mulla kokemuksia naisista, että voin tällaisia yleistyksiä tehdä. Itselleni tämä ainakin toimii. Teininä mokasin potentiaaliset seurustelusuhteeni kun luulin että tytöt haluaa heti kuulla että heihin ollaan ihastuneita. Eipä ollutkaan niin. Nykyään menestyn naisten kanssa paremmin kun ilmaisen ihastukseni ja kiinnostukseni muilla tavoin. Kuuntelemalla, hymyilemällä, flirttailemalla jne.

jkhjkh kirjoitti:

Moni nainen voi pistää treffailun poikki siinä vaiheessa, kun huomaa ettei miehellä tunnu olevan tunteita naista kohtaan. Joten hallaa teette itsellenne tällä teorialla. Katsos kun kaikki naiset eivät ole samasta muotista tehtyjä, kuten yleistyksissäsi luulet.

Lue lisää

Totta. Minä ainakin arvostan suoraa puhetta, en vihjailuja.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Et taida ymmärtää lukemaasi. Kysymys ei ole vaikeasti tavoiteltavaksi tekeytymisestä vaan siitä että naiselle ei saa tutustumisvaiheessa sanoa että "olen ihastunut sinuun" tai "rakastan sinua". Treffeille saa pyytää ja mukavia jutella muuten, osoittaa kiinnostustaan kyllä, muttei noin suoraan. Tässä ei mistään leikeistä ole puhuttu. Luulenpa että naisilla on vaikeuksia myöntää tätä, tai edes ymmärtää, koska tämä tapahtuu paljolti jo alitajuisella tasolla, siis se että ihastuksen suoraan tunnustava mies on heti epäkiinnostava.

Lue lisää

Edellinen naiskirjoittaja on täysin oikeassa tässä:

"Jos nainen ei ole oikeasti kiinnostunut ja on kaveripohjalta liikkeellä, varmasti vastaus on ikävä miehelle joka tunnustaa ihastuksensa."

Tuollaisessa tapauksessa viiden vuoden viileätä leikkiminenkään ei auta.

33 kirjoitti:

Edellinen naiskirjoittaja on täysin oikeassa tässä:

"Jos nainen ei ole oikeasti kiinnostunut ja on kaveripohjalta liikkeellä, varmasti vastaus on ikävä miehelle joka tunnustaa ihastuksensa."

Tuollaisessa tapauksessa viiden vuoden viileätä leikkiminenkään ei auta.

Lue lisää

Samoin kuin tämä

"Teoria on hyvä tekosyy pakeille tilanteissa, joissa tyttö ei ole koskaan ollut sillä lailla pojasta koskaan kiinnostunutkaan. Jos sitä soveltaa (ihastuneeseen, jota ei tiedä) tyttöön, jonka oikeasti voisi saadakin, menettää senkin tytön, koska pihtaa tunteitaan. Mutta tehkää mitä haluatte, ihan miten vaan."

Tohtori Silakka ei ymmärrä naisen biologiaa, jossa ei ihastuta keneen hyvänsä, vaikka mitä temppuja esittäisi.

jkhjkh kirjoitti:

Moni nainen voi pistää treffailun poikki siinä vaiheessa, kun huomaa ettei miehellä tunnu olevan tunteita naista kohtaan. Joten hallaa teette itsellenne tällä teorialla. Katsos kun kaikki naiset eivät ole samasta muotista tehtyjä, kuten yleistyksissäsi luulet.

Lue lisää

Minä myös parhaillaan mietin, kauanko kannattaa jatkaa tapailua, kun mies on vaan kiinnostunut...

Just näin kirjoitti:

Tohtori Silakan teorialla päätyy tänne nettipalstalle itkemään yksipuolista ihastumistaan vuosiksi kuin jos tunnustaisi tunteensa ja saamalla sitten vaikka ne pakit, jolloin selviää hetken sydänsuruilla ja voi jatkaa elämäänsa eikä käyttää loppuelämäänsä turhista haaveiluun.

Mistä mies tietää onko tyttökin ihastunut? Jos ei sitä tiedä ja jättää omat tunteensa kertomatta, menettää sen ihastuneen tytön, koska ihastunut tyttö tarvitsee tiedon onko poikakin ihastunut.

Teoria on hyvä tekosyy pakeille tilanteissa, joissa tyttö ei ole koskaan ollut sillä lailla pojasta koskaan kiinnostunutkaan. Jos sitä soveltaa (ihastuneeseen, jota ei tiedä) tyttöön, jonka oikeasti voisi saadakin, menettää senkin tytön, koska pihtaa tunteitaan. Mutta tehkää mitä haluatte, ihan miten vaan.

Lue lisää

aivan! Kannattais vaan kertoa et hei oon ihastunut suhun..varsinki ku jos toinepuolikin on kiinnostunut.. Mä ainakin oisin nii onnellinen jos mun ihastukseni tulisi sanomaan, että on ihastunut muhun:)

Poikkeuksen sääntöön tekee naiset jotka on päätä pahkaa 100%:sesti ihastuneita/rakastuneita johonkin mieheen. Tällaiseltä mieheltä he ehkä haluaisivat kuulla tunnustuksia jos jonkinmoisia, mutta

a) Itsevarma mies ei tunnusta ihastumistaan suoraan, varsinkin jos hän huomaa naisen olevan päästä varpaisiin rakastunut häneen. Tällöin tunnustukset on tarpeettomia.

b) Nainen joka on kiinnostunut miehestä, muttei ole korviaan myöten rakastunut häneen, ei halua kuulla mieheltä tunnustuksia tutustumisvaiheessa - tämä pätee suurimpaan osaa naisista.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Poikkeuksen sääntöön tekee naiset jotka on päätä pahkaa 100%:sesti ihastuneita/rakastuneita johonkin mieheen. Tällaiseltä mieheltä he ehkä haluaisivat kuulla tunnustuksia jos jonkinmoisia, mutta

a) Itsevarma mies ei tunnusta ihastumistaan suoraan, varsinkin jos hän huomaa naisen olevan päästä varpaisiin rakastunut häneen. Tällöin tunnustukset on tarpeettomia.

b) Nainen joka on kiinnostunut miehestä, muttei ole korviaan myöten rakastunut häneen, ei halua kuulla mieheltä tunnustuksia tutustumisvaiheessa - tämä pätee suurimpaan osaa naisista.

Lue lisää

voi tukehtua teoriaansa...


...olen tarpeeksi pahalla päällä vastaamaan tämän enempää...

-.-.-.- kirjoitti:

voi tukehtua teoriaansa...


...olen tarpeeksi pahalla päällä vastaamaan tämän enempää...

Naisilla tuntuu olevan ongelmana että he eivät osaa keskustella asioista ilman että siitä pitää tehdä henkilökohtaista. Jäitä hattuun, mussukka, ei tämä ole mikään hyökkäys.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Naisilla tuntuu olevan ongelmana että he eivät osaa keskustella asioista ilman että siitä pitää tehdä henkilökohtaista. Jäitä hattuun, mussukka, ei tämä ole mikään hyökkäys.

Lue lisää

ei ole keskustelutaidoistani kiinni.

Kerroin jo olevani sen verran pahalla päällä, että jätän mieluummin kommentoimatta. Mielestäni fiksua siinä tilanteessa, jos ei olisi kuitenkaan ollut mitään sopuisaa sanottavaa. Toisekseen ei minulla ole täällä aikaa istua koko päivää lukemassa näitä. Minulla on elämä ja muutakin tekemistä :)

Miksi tekisin tästä henkilökohtaista? Tunnetko sinä minut? Tunnenko minä sinut? Vaikka tuntisinkin muuttaako se mitään? Ei minulla ole mitään tarvetta tehdä tästä ongelmaa.
Jos tälläisestä vaivautuisin tekemään henkilökohtaisen ongelman, minun murheeni olisivat onnellisen pienet!! Ei, kiitos, minulla on muutakin ajateltavaa.

Johtuisikohan naisten asenne, sinun yleistävästä otteestasi? Olemme kuitenkin yksilöitä ja jokainen käyttäytyy eri tavalla. Toki on olemassa tiettyjä käyttäytymismalleja, joihin voi samaistua, mutta yksi muotti ei aina päde kaikkiin. Jos näin olisi, olisiko elämämme tylsää ja yksinkertaista? Eihän sama muotti päde miehiinkään. Toiset ovat itsevarmempia kuin toiset. Toiset avoimempia jne...
Toki on myös totta, että monesti tälläiset saattavat monesti vedota herkemmin naisten tunteisiin, kuin miesten. Naisilla on usein tapana ajatella asioita hieman monimutkaisemmin, kuin miesten.

Se, mistä huono tuuleni johtuu, on minun asiani. Sitä en ala myöskään kommentoimaan täällä. Kaikilla syynsä.

Enkä edelleenkään jaksa lukea kaikkea kirjoittamaasi "ajatuksen kanssa", joten en ala edelleenkään kommentoimaan sitä tämän enempää, mutta kun sinulla tuota aikaa ja intoa näyttää riittävän, niin kirjoitapa välillä naisille käyttäytymisohje...

Milloin nainen saa/ei saa tunnustaa ihastumisensa?
Saako nainen tunnustaa sitä ollenkaan? Viekö se mieheltä miehisyyden? Kuitenkin niin usea mies täälläkin toivoo ja pohtii, että nainen olisikin se joka tekisi aloitteen. Ovatko he sitten enää miehiä? Entä ne oikeasti romanttiset, kenties hiljaiset, ujo, arat miehet? Olisikohan mahdollista, että heillekin löytyisi oikeanlainen nainen rinnalleen? Vai heitetäänkö suoralta kädeltä romukoppaan? Saako heille tunnustaa? Pitääkö miehellä olla pakoreitti? jne.

Ihan sana on vapaa. Samat aiheet ovat riemastuttaneet ja vihastuttaneet täällä meitä ennenkin.

Ja muru, tämä ei ollut hyökkäys. Aiheesta vain ja aiheen vierestä, kuten toisilla on tapana.

-.-.-.- kirjoitti:

ei ole keskustelutaidoistani kiinni.

Kerroin jo olevani sen verran pahalla päällä, että jätän mieluummin kommentoimatta. Mielestäni fiksua siinä tilanteessa, jos ei olisi kuitenkaan ollut mitään sopuisaa sanottavaa. Toisekseen ei minulla ole täällä aikaa istua koko päivää lukemassa näitä. Minulla on elämä ja muutakin tekemistä :)

Miksi tekisin tästä henkilökohtaista? Tunnetko sinä minut? Tunnenko minä sinut? Vaikka tuntisinkin muuttaako se mitään? Ei minulla ole mitään tarvetta tehdä tästä ongelmaa.
Jos tälläisestä vaivautuisin tekemään henkilökohtaisen ongelman, minun murheeni olisivat onnellisen pienet!! Ei, kiitos, minulla on muutakin ajateltavaa.

Johtuisikohan naisten asenne, sinun yleistävästä otteestasi? Olemme kuitenkin yksilöitä ja jokainen käyttäytyy eri tavalla. Toki on olemassa tiettyjä käyttäytymismalleja, joihin voi samaistua, mutta yksi muotti ei aina päde kaikkiin. Jos näin olisi, olisiko elämämme tylsää ja yksinkertaista? Eihän sama muotti päde miehiinkään. Toiset ovat itsevarmempia kuin toiset. Toiset avoimempia jne...
Toki on myös totta, että monesti tälläiset saattavat monesti vedota herkemmin naisten tunteisiin, kuin miesten. Naisilla on usein tapana ajatella asioita hieman monimutkaisemmin, kuin miesten.

Se, mistä huono tuuleni johtuu, on minun asiani. Sitä en ala myöskään kommentoimaan täällä. Kaikilla syynsä.

Enkä edelleenkään jaksa lukea kaikkea kirjoittamaasi "ajatuksen kanssa", joten en ala edelleenkään kommentoimaan sitä tämän enempää, mutta kun sinulla tuota aikaa ja intoa näyttää riittävän, niin kirjoitapa välillä naisille käyttäytymisohje...

Milloin nainen saa/ei saa tunnustaa ihastumisensa?
Saako nainen tunnustaa sitä ollenkaan? Viekö se mieheltä miehisyyden? Kuitenkin niin usea mies täälläkin toivoo ja pohtii, että nainen olisikin se joka tekisi aloitteen. Ovatko he sitten enää miehiä? Entä ne oikeasti romanttiset, kenties hiljaiset, ujo, arat miehet? Olisikohan mahdollista, että heillekin löytyisi oikeanlainen nainen rinnalleen? Vai heitetäänkö suoralta kädeltä romukoppaan? Saako heille tunnustaa? Pitääkö miehellä olla pakoreitti? jne.

Ihan sana on vapaa. Samat aiheet ovat riemastuttaneet ja vihastuttaneet täällä meitä ennenkin.

Ja muru, tämä ei ollut hyökkäys. Aiheesta vain ja aiheen vierestä, kuten toisilla on tapana.

Lue lisää

Puhuin miesten ihastumisen tunnustamisesta. Nainen saa tunnustaa ihastumisensa, mutta tällöin hänkin heittäytyy miehen varaan. Miehet eivät automaattisesti pidä tätä epäkiinnostavana, toisin kuin naiset vastaavassa tilanteessa tekevät, mutta suosittelisin naisillekin sitä ihastumisen/kiinnostuksen ilmaisua epäsuorasti, mutta riittävän selkeästi.

Täsmentäisin vielä että puhun nyt ihastuksen tunnustamisesta, enkä aloitteen teosta. Aloitteen teko on yhtä suotavaa molemmille sukupuolille, vaikka naiset sitä harvemmin tekevät. Jos nainen tekee aloitteen, niin se on syytä olla vain kiinnostuksen ilmaus, vihje siitä, että on toivottua lähestyä. Tässä on syytä olla riittävän selvä, sillä silmäpeliähän harrastavat varatutkin naiset, tämä on tullut todettua. Varsinainen treffikutsu tai vastaava suorempi aloite on usein suotavampaa jättää naisille, mutta nainen saa tulla tässä asiassa vastaan, esim. tulla juttelemaan, vaikkei suoraan treffeille kutsuisikaan. Tämä on nyt kuitenkin ihan eri keskustelun aihe, joten ei siitä sen enempää.

Olet oikeassa että ihmiset ovat yksilöitä. Kun puhutaan yleisesti miehistä ja naisista, yleistyksiltä ei voi välttyä, mutta väitän että nämä asiat pitävät paikkansa useimmissa tapauksissa. Se että poikkeuksia aina löytyy ei ole vielä mikään riittävä peruste kumoamaan teoriaani. Jos se sinua rauhoittaa niin voithan aina ajatella olevasi tällainen poikkeus, toisenlainen kuin muut - vaikka eikö me kaikki niin aina ajatella itsestämme?

Tohtori Silakka kirjoitti:

Puhuin miesten ihastumisen tunnustamisesta. Nainen saa tunnustaa ihastumisensa, mutta tällöin hänkin heittäytyy miehen varaan. Miehet eivät automaattisesti pidä tätä epäkiinnostavana, toisin kuin naiset vastaavassa tilanteessa tekevät, mutta suosittelisin naisillekin sitä ihastumisen/kiinnostuksen ilmaisua epäsuorasti, mutta riittävän selkeästi.

Täsmentäisin vielä että puhun nyt ihastuksen tunnustamisesta, enkä aloitteen teosta. Aloitteen teko on yhtä suotavaa molemmille sukupuolille, vaikka naiset sitä harvemmin tekevät. Jos nainen tekee aloitteen, niin se on syytä olla vain kiinnostuksen ilmaus, vihje siitä, että on toivottua lähestyä. Tässä on syytä olla riittävän selvä, sillä silmäpeliähän harrastavat varatutkin naiset, tämä on tullut todettua. Varsinainen treffikutsu tai vastaava suorempi aloite on usein suotavampaa jättää naisille, mutta nainen saa tulla tässä asiassa vastaan, esim. tulla juttelemaan, vaikkei suoraan treffeille kutsuisikaan. Tämä on nyt kuitenkin ihan eri keskustelun aihe, joten ei siitä sen enempää.

Olet oikeassa että ihmiset ovat yksilöitä. Kun puhutaan yleisesti miehistä ja naisista, yleistyksiltä ei voi välttyä, mutta väitän että nämä asiat pitävät paikkansa useimmissa tapauksissa. Se että poikkeuksia aina löytyy ei ole vielä mikään riittävä peruste kumoamaan teoriaani. Jos se sinua rauhoittaa niin voithan aina ajatella olevasi tällainen poikkeus, toisenlainen kuin muut - vaikka eikö me kaikki niin aina ajatella itsestämme?

Lue lisää

Tuli kirjoitusvirhe tuohon ylempään.

Kuuluisi lukea "suorempi aloite on usein suotavampaa jättää MIEHILLE"

Tohtori Silakka kirjoitti:

Naisilla tuntuu olevan ongelmana että he eivät osaa keskustella asioista ilman että siitä pitää tehdä henkilökohtaista. Jäitä hattuun, mussukka, ei tämä ole mikään hyökkäys.

Lue lisää

Niinkö? Yleistäessäsi lutkakantasi mukaan yhtälöösi? Ja vielä esität, että kyseessä olisi naisten oma käsitys asiasta, vaikka kyseessä on miesten (sinun) oma kaksinaismoralismiin perustuva käsityksesi asiasta. Ja sitten ihmettelet, miksi naiset provosoituvat?

Tohtori Silakka kirjoitti:

Poikkeuksen sääntöön tekee naiset jotka on päätä pahkaa 100%:sesti ihastuneita/rakastuneita johonkin mieheen. Tällaiseltä mieheltä he ehkä haluaisivat kuulla tunnustuksia jos jonkinmoisia, mutta

a) Itsevarma mies ei tunnusta ihastumistaan suoraan, varsinkin jos hän huomaa naisen olevan päästä varpaisiin rakastunut häneen. Tällöin tunnustukset on tarpeettomia.

b) Nainen joka on kiinnostunut miehestä, muttei ole korviaan myöten rakastunut häneen, ei halua kuulla mieheltä tunnustuksia tutustumisvaiheessa - tämä pätee suurimpaan osaa naisista.

Lue lisää

a) -> mies menettää naisen

b) tunnustusten tarpeellisuus riippuu ihmisistä ja tunteita. Jos nainen tuntee ja mies tuntee, niin _tilannetajua_ pitää olla

Tohtori Silakka kirjoitti:

Poikkeuksen sääntöön tekee naiset jotka on päätä pahkaa 100%:sesti ihastuneita/rakastuneita johonkin mieheen. Tällaiseltä mieheltä he ehkä haluaisivat kuulla tunnustuksia jos jonkinmoisia, mutta

a) Itsevarma mies ei tunnusta ihastumistaan suoraan, varsinkin jos hän huomaa naisen olevan päästä varpaisiin rakastunut häneen. Tällöin tunnustukset on tarpeettomia.

b) Nainen joka on kiinnostunut miehestä, muttei ole korviaan myöten rakastunut häneen, ei halua kuulla mieheltä tunnustuksia tutustumisvaiheessa - tämä pätee suurimpaan osaa naisista.

Lue lisää

Naisena kommentoin
a) Tosi ärsyttävää leikkiä rakastuneen naisen tunteilla, joka nyt luulee, ettei mies välitä hänestä. Nainen on nyt ehkä käynnistänyt tunteiden tappamismoodin ja tietoisesti siirää "ikuisesti vain ystäviä" -kastiin miehen, jota ei kiinnosta.

b) Samaa mieltä. Pakkien antamisesta tulee paha mieli puolin ja toisin. Ei:n sanominen on pelfeeftä, kun haluaa ystävän.

Älkää uskoko tämän naisen (?) sanoja. Naiset saattavat sanoa yhtä, mutta käyttäytyä ihan toisella tavalla. Tuo mitä kirjoitat, kuulostaa ihan järkevältä, ja saattaa päteä sinun tapauksessasi, mutta suurin osa naisista seuraa enemmän tunteitaan ja sosiaalista ohjelmointia, jossa ei mikään järkeily päde. Toisin sanoen tunneasioita ei voi järkeillä.

Jos nainen ei ole 100%:sesti varma tunteistaan miestä kohtaan, mies tod.näk. menettää mahdollisuutensa naiseen jos tunnustaa olevansa ihastunut häneen. Ja 100%:sesti varmoja ollaan harvoin silloin kun vasta tutustutaan.

Mitään vitkuttelua en minäkään ehdota, vaan sitä että toimitaan määrätietoisesti, turhia jahkailematta, mutta useimmissa tapauksissa ihastumisen tunnustaminen tutustumisvaiheessa on mieheltä virhe. Saatat järkeillä asiaa, että se on rohkeaa tms. mutta naisten sosiaalinen ohjelmointi kyllä kertoo, että heillä on nyt sosiaalisesti heikko ja epävarma mies tässä joka tarjoutuu naiselle, antautuu hänen päätäntävaltaansa sen sijaan että itsevarmasti ja omasta arvostaan varmana lähestyisi tätä.

Pointti on siis se, että miehen tulisi olla itsevarma ja omasta arvostaan tietoinen. Ihastuksen tunnustaminen liian varhaisessa vaiheessa viestii päinvastaista. Naiset saattavat pitää sitä sympaattisena ja ehkä pitävät siitä, mutta vain kaverillisesti. Järki ehkä sanoo, että tyhmäähän se on torjua mies tällaisesta syystä, mutta naisten sosiaalinen ohjelmointi, joka on muokkautunut aikojen saatossa, ottaa järjestä vallan tällaisissa tapauksissa. Miehen tulee olla sosiaalisesti vahvoilla, naisen armoille heittäytyminen (jota ihastuksen tunnustaminen pohjimmiltaan on) on heikkoutta, romanttistä höperyyttä, toivoa siitä että siitä syntyisi jotain herkkää - mitä ei tule syntymään.

Neuvoni on suunnattu erityisesti nuorille miehille, jotka ottavat ensiaskeleen ihastuksen kohteeseensa sanomalle "olen ihastunut sinuun". Tämä on yksinkertaisesti huono tapa lähestyä naista/tyttöä. Siitä on ihan turha väittää vastaan. Tämä on miljooniin kertoihin maailmassa testattu. Paljon parempi lähestyminen on jutella mukavia ja pyytää vaikka sinne treffeille, mutta älä pliis sano heti kärkeen tai ensitreffeillä että "olen ihastunut sinuun".

Tekstissäsi on loogisia aukkoja muutenkin. Yrität ovelasti kääntää alkuperäisen kirjoitukseni ytimen syrjään kommentoimalla jotain ihan sivuseikkoja.

Kuten esim "Nainen voi ihan reilusti sanoa, että ei ole varma tunteistaan tai ei halua seurustella. Se taas ei tarkoita sitä ettei voi olla mitään suhdetta." Millä tavalla tuo liittyy siihen ettei saa tunnustaa ihastumistaan?

Sitten puhut ettei tarvitse johtaa suhteeseen. Joo, plaa plaa plaa, taas ihan epäolennainen pointti, joka on naamioitu vastaväitteeksi alkuperäiseen väitteeseeni.

Sanot myös että "itsearvostus on itsevarmuutta tärkeämpää" mutta nimenomaan ihastuksen tunnustaminen SUORAAN ei ole itsensä arvostamista. Kiinnostuksensa kannattaa ilmaista, muttei suoraan sanomalla "olen ihastunut sinuun" koska se on naisen jalkojen juureen heittäytymistä. Siinä ei ole tietoakaan itsensä arvostamisesta. Sitäpaitsi itsearvostus ja itsevarmuus on mielestäni toisiinsa olennaisesti liittyviä ominaisuuksia joita ei pysty erottamaan kunnolla toisistaan.

Ja kyllä nainen joutuu tekemään valinnan kun mies tunnustaa hänelle suoraan ihastumisensa. Nainen joutuu nimenomaan valitsemaan vastauksensa, joista toinen on torjuva: ollaan vain kavereita, ja toinen olisi ehkä myöntyvä: suudelma tms.

Ja tuolla ajautumisella tarkoitan sitä että naiset ei halua "valita" suhteeseen menoa etukäteen järkeilemällä tyyliin "alkakaamme seurustella", eli he haluavat mieluummin "ajautua" suhteeseen, koska tunneasioita ei voi suunnitella tai päättää etukäteen kuten jotain talon rakentamista. Ihastuksen tunnustaminen liian varhaisessa vaiheessa on tällaista suhteen liian varhaista järjellistä suunnittelua. Tiettyjä tunnejuttuja ei tule ottaa puheeksi liian varhaisessa vaiheessa.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Älkää uskoko tämän naisen (?) sanoja. Naiset saattavat sanoa yhtä, mutta käyttäytyä ihan toisella tavalla. Tuo mitä kirjoitat, kuulostaa ihan järkevältä, ja saattaa päteä sinun tapauksessasi, mutta suurin osa naisista seuraa enemmän tunteitaan ja sosiaalista ohjelmointia, jossa ei mikään järkeily päde. Toisin sanoen tunneasioita ei voi järkeillä.

Jos nainen ei ole 100%:sesti varma tunteistaan miestä kohtaan, mies tod.näk. menettää mahdollisuutensa naiseen jos tunnustaa olevansa ihastunut häneen. Ja 100%:sesti varmoja ollaan harvoin silloin kun vasta tutustutaan.

Mitään vitkuttelua en minäkään ehdota, vaan sitä että toimitaan määrätietoisesti, turhia jahkailematta, mutta useimmissa tapauksissa ihastumisen tunnustaminen tutustumisvaiheessa on mieheltä virhe. Saatat järkeillä asiaa, että se on rohkeaa tms. mutta naisten sosiaalinen ohjelmointi kyllä kertoo, että heillä on nyt sosiaalisesti heikko ja epävarma mies tässä joka tarjoutuu naiselle, antautuu hänen päätäntävaltaansa sen sijaan että itsevarmasti ja omasta arvostaan varmana lähestyisi tätä.

Pointti on siis se, että miehen tulisi olla itsevarma ja omasta arvostaan tietoinen. Ihastuksen tunnustaminen liian varhaisessa vaiheessa viestii päinvastaista. Naiset saattavat pitää sitä sympaattisena ja ehkä pitävät siitä, mutta vain kaverillisesti. Järki ehkä sanoo, että tyhmäähän se on torjua mies tällaisesta syystä, mutta naisten sosiaalinen ohjelmointi, joka on muokkautunut aikojen saatossa, ottaa järjestä vallan tällaisissa tapauksissa. Miehen tulee olla sosiaalisesti vahvoilla, naisen armoille heittäytyminen (jota ihastuksen tunnustaminen pohjimmiltaan on) on heikkoutta, romanttistä höperyyttä, toivoa siitä että siitä syntyisi jotain herkkää - mitä ei tule syntymään.

Lue lisää

Mietihän nyt vähän. Jos oletetaan, että on kaksi miestä, jotka molemmat ovat kiinnostuneita tai ihastuneita minusta ja pyörivät ympärilläni. Molemmat ovat vieläpä yhtä miellyttäviä sekä ulkonäöllisesti että käytökseltään, jotta voisin ihastua. Mitä luulet, jos toinen näistä ei ilmaise olevansa ihastunut minuun, mutta toinen ilmaisee? Kumman luulet saavan huomioni? Niin, niin, sinusta sen, joka esittää, ettei ole tunteita minua kohtaan. Väärin. Minä kiinnostun miehestä, jonka tajuan olevan ihastunut minuun ja vieläpä ilmaisevan sen minulle.

Sehän menee silleen, että jos tunteista ei kerrota, ne arvataan. Itse arvaan yleensä siihen suuntaan, että tunteita ei sitten ole. Luulen tietenkin sen toisen pörräävän ympärilläni vain seksinhimoisena tai kiinnostuksen johtuvan vain sopivasta perseestä ym.

Mikäpä olisi haluttavampi ja ihastuttavampi vaihtoehto kuin se, joka pörrää ympärilläni, koska on ihastunut minuun? :)

Tohtori Silakka kirjoitti:

Tekstissäsi on loogisia aukkoja muutenkin. Yrität ovelasti kääntää alkuperäisen kirjoitukseni ytimen syrjään kommentoimalla jotain ihan sivuseikkoja.

Kuten esim "Nainen voi ihan reilusti sanoa, että ei ole varma tunteistaan tai ei halua seurustella. Se taas ei tarkoita sitä ettei voi olla mitään suhdetta." Millä tavalla tuo liittyy siihen ettei saa tunnustaa ihastumistaan?

Sitten puhut ettei tarvitse johtaa suhteeseen. Joo, plaa plaa plaa, taas ihan epäolennainen pointti, joka on naamioitu vastaväitteeksi alkuperäiseen väitteeseeni.

Sanot myös että "itsearvostus on itsevarmuutta tärkeämpää" mutta nimenomaan ihastuksen tunnustaminen SUORAAN ei ole itsensä arvostamista. Kiinnostuksensa kannattaa ilmaista, muttei suoraan sanomalla "olen ihastunut sinuun" koska se on naisen jalkojen juureen heittäytymistä. Siinä ei ole tietoakaan itsensä arvostamisesta. Sitäpaitsi itsearvostus ja itsevarmuus on mielestäni toisiinsa olennaisesti liittyviä ominaisuuksia joita ei pysty erottamaan kunnolla toisistaan.

Ja kyllä nainen joutuu tekemään valinnan kun mies tunnustaa hänelle suoraan ihastumisensa. Nainen joutuu nimenomaan valitsemaan vastauksensa, joista toinen on torjuva: ollaan vain kavereita, ja toinen olisi ehkä myöntyvä: suudelma tms.

Ja tuolla ajautumisella tarkoitan sitä että naiset ei halua "valita" suhteeseen menoa etukäteen järkeilemällä tyyliin "alkakaamme seurustella", eli he haluavat mieluummin "ajautua" suhteeseen, koska tunneasioita ei voi suunnitella tai päättää etukäteen kuten jotain talon rakentamista. Ihastuksen tunnustaminen liian varhaisessa vaiheessa on tällaista suhteen liian varhaista järjellistä suunnittelua. Tiettyjä tunnejuttuja ei tule ottaa puheeksi liian varhaisessa vaiheessa.

Lue lisää

Sinä et ilmeisesti ymmärrä milloin joku ihminen on suora, koska käytät vastauksestani sellaisia ilmaisuja kuten "yritit ovelasti kääntää" jne. En yrittänyt muuta kuin tuoda oman näkökulmani asiaan. Voi olla että tekstissäni oli loogisia aukkoja. Entä sitten? En persoonattoman logiikan varassa toimi muutenkaan. Ilmeisesti sinua taitaakin pohjimmiltaan häiritä se, että ihmiset eivät ole täysin loogisia.

Niin naiset kuin miehetkin saattavat toisinaan sanoa yhtä ja tehdä toisin, koska ihminen ei ole kone, ei edes sosiaalisesti ohjelmoitu kone. Tunteita ja järkeä ei voi täysin erottaa toisistaan. Ihminen voi esimerkiksi todeta, että hän ei ole tullut onnelliseksi eikä ole voinut tehdä kumppaniaankaan onnelliseksi pelkkään järkeen ja kaveruuteen perustuvissa suhteissa, kun taas eroottiseen vetovoimaan tai nopeaan ihastumiseen pohjautuvissa suhteissa se on ollut mahdollista. Silloin lienee järkevää kaikkien osapuolien kannalta valita tämä jälkimmäinen tapa aloittaa suhde.

Se on totta, että 100-prosenttisen varma harvoin on tunteistaan kun on vasta tutustumassa toiseen. Jos on, niin silloin se vain turhauttaa, että toinen jättää kertomatta tunteistaan (kuten ihastumisistaan). Siinä saattaa myös käydä niin, että ajattelee ettei toinen ole kiinnostunut ja menee elämässään eteenpäin. Aikuiset osaavat puhua tällaisista asioista keskenään eikä tarvita mitään ihmissuhdepelejä tai erityisiä strategioita. Ihmissuhteet eivät ole sotia, jotka pitää voittaa.

Minkä suhteen nainen mielestäsi joutuu tekemään valinnan jos mies tunnustaa ihastumisensa? Seurustelun ja kaverisuhteen välillä vai? Ei minulla ainakaan suhteet ole pelkästään seurustelu- tai kaverisuhteita. Voi olla myös yhdenyönsuhteita, tapailusuhteita jne. Tähän juuri liittyi se, ettei kaikkien suhteiden tarvitse johtaa seurusteluun. Voi sitä tapailla, viettää aikaa yhdessä ja harrastaa seksiä seurustelemattakin. Tähän liittyi se, että nainen voi ihan reilusti sanoa, että ei ole varma tunteistaan tai ei halua seurustella. Minusta on mukavampi tietää, mitkä miehen tunteet ja ajatukset ja odotukset ovat, että voi pyrkiä kohtelemaan toista reilusti eikä tule niin helposti haavoittaneeksi. Epätietoisuus on vaikeinta.

Miksi ihastumisen tunnustaminen on mielestäsi järjellistä suunnittelua? Ei siihen minun mielestäni sisälly mitään muuta kuin se, että se toinen kertoo tunteensa jollei se sitten sille toiselle tarkoita sitä että ihastumisesta seuraa aina seurustelu. Sosiaalinen vahvuus ja itsearvostus on ensisijaisesti sitä, että uskaltaa olla oma itsensä. Jos mies haluaisi kertoa naiselle ihastuneensa mutta ei tee sitä, perusteluna sinun syysi, niin mies on silloin sinun neuvojesi tahdoton seuraaja. Jos mies ei naiselle tunteista kertomisen jälkeen kelpaa, antaa naisen mennä. Maailmassa on noin 3 miljardia naista kuitenkin. Eikä sellaista naista ehkä kannatta ottaa, joka on niin tökerö että halveksii miestä joka puhuu tunteistaan.

Vahvuus on sitä, että uskaltaa välillä heittäytyä toisten varaan, olla herkkä, laittaa kaiken peliin. Ole sinä ihan vapaasti eri mieltä, tuo on minun määritelmäni vahvuudelle. Vaikka olisit sitä mieltä, että en koe asiaa oikein tai et usko että koen niin kuin koen, ei se kokemustani eikä toimintatapojani miksikään muuta. Pidän ihmisistä jotka ovat suoraan ja vapaasti oma itsensä, ilman turhia kikkailuja joihin sinun neuvosi kuuluvat.

Väärä resepti kirjoitti:

Mietihän nyt vähän. Jos oletetaan, että on kaksi miestä, jotka molemmat ovat kiinnostuneita tai ihastuneita minusta ja pyörivät ympärilläni. Molemmat ovat vieläpä yhtä miellyttäviä sekä ulkonäöllisesti että käytökseltään, jotta voisin ihastua. Mitä luulet, jos toinen näistä ei ilmaise olevansa ihastunut minuun, mutta toinen ilmaisee? Kumman luulet saavan huomioni? Niin, niin, sinusta sen, joka esittää, ettei ole tunteita minua kohtaan. Väärin. Minä kiinnostun miehestä, jonka tajuan olevan ihastunut minuun ja vieläpä ilmaisevan sen minulle.

Sehän menee silleen, että jos tunteista ei kerrota, ne arvataan. Itse arvaan yleensä siihen suuntaan, että tunteita ei sitten ole. Luulen tietenkin sen toisen pörräävän ympärilläni vain seksinhimoisena tai kiinnostuksen johtuvan vain sopivasta perseestä ym.

Mikäpä olisi haluttavampi ja ihastuttavampi vaihtoehto kuin se, joka pörrää ympärilläni, koska on ihastunut minuun? :)

Lue lisää

Mietitäänpä nyt vähäsen sitten. Ympärillä pörräämistä ja kiinnostuksen osoittamista en ole kieltänyt. Ihastuksen suoraan tunnustaminen on se, mikä on ei-toivottua USEIMMISSA tapauksissa. Kiinnostus on totta kai ilmaistava selkeästi, mm. pitämällä yhteyttä, pyytämällä treffeille, vaikka kehumalla tms., tämä on kaikki ihastuksen epäsuoraa ilmaisua, joka on ihan normaalia toimintaa, jonka jokainen normaaliälyinen nainenkin ymmärtää kiinnostuksen merkiksi. Sen sijaan suora tunnustaminen liian varhain, tutustumisvaiheessa tyyliin "minä rakastan sinua" ensitreffeillä, tai joku puolituntematon lähestyy ja sanoo että "olen ihastunut sinuun", tämä ei yksinkertaisesti toimi kuin joittenkin komeitten alfauroitten kohdalla. Normimiehelle tällainen ei ole suositeltavaa. Ei tästä nyt tarvitse niin vaikeaa tehdä taas. Naiset täällä yrittää vängätä taas kun löytyy poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Tämä kirjoitukseni tuntuu menevän naisilta yli hilseen. Te tietysti kuvittelette mielessäni sen ihastuksenne kohteen, komean miehen jota etäältä ihailette, ja salaa toivotte että hän valkoisella ratsullaan nelistäisi ikkunan alle ja laulaa luikauttaisi lemmenserenadin. En nyt puhu hänestä, vaan ihan tavallisista miehistä.

Väärä resepti kirjoitti:

Mietihän nyt vähän. Jos oletetaan, että on kaksi miestä, jotka molemmat ovat kiinnostuneita tai ihastuneita minusta ja pyörivät ympärilläni. Molemmat ovat vieläpä yhtä miellyttäviä sekä ulkonäöllisesti että käytökseltään, jotta voisin ihastua. Mitä luulet, jos toinen näistä ei ilmaise olevansa ihastunut minuun, mutta toinen ilmaisee? Kumman luulet saavan huomioni? Niin, niin, sinusta sen, joka esittää, ettei ole tunteita minua kohtaan. Väärin. Minä kiinnostun miehestä, jonka tajuan olevan ihastunut minuun ja vieläpä ilmaisevan sen minulle.

Sehän menee silleen, että jos tunteista ei kerrota, ne arvataan. Itse arvaan yleensä siihen suuntaan, että tunteita ei sitten ole. Luulen tietenkin sen toisen pörräävän ympärilläni vain seksinhimoisena tai kiinnostuksen johtuvan vain sopivasta perseestä ym.

Mikäpä olisi haluttavampi ja ihastuttavampi vaihtoehto kuin se, joka pörrää ympärilläni, koska on ihastunut minuun? :)

Lue lisää

"Niin, niin, sinusta sen, joka esittää, ettei ole tunteita minua kohtaan."

En mitään tällaista tarkoita. Kiinnostus pitää ilmaista kyllä mutta ei saa suoraan sanoa että "olen ihastunut sinuun". Ymmärtäsit tämän vasta kun sattuu kohdalle mies, joka on ihan kiinnostava muttet ole häneen mitenkään vielä ehtinyt ihastua. Haluaisit tavata ja tutustua, mutta tämä miespä ensitapaamisella sanoo olevansa rakastunut sinuun. Miten reagoit? Tod.näk. menetät kiinnostuksen miestä kohtaan joka vaikuttaa liian innokkaalta vaikkette edes tunne kunnolla.

tirehtööri blaa blaa kirjoitti:

Sinä et ilmeisesti ymmärrä milloin joku ihminen on suora, koska käytät vastauksestani sellaisia ilmaisuja kuten "yritit ovelasti kääntää" jne. En yrittänyt muuta kuin tuoda oman näkökulmani asiaan. Voi olla että tekstissäni oli loogisia aukkoja. Entä sitten? En persoonattoman logiikan varassa toimi muutenkaan. Ilmeisesti sinua taitaakin pohjimmiltaan häiritä se, että ihmiset eivät ole täysin loogisia.

Niin naiset kuin miehetkin saattavat toisinaan sanoa yhtä ja tehdä toisin, koska ihminen ei ole kone, ei edes sosiaalisesti ohjelmoitu kone. Tunteita ja järkeä ei voi täysin erottaa toisistaan. Ihminen voi esimerkiksi todeta, että hän ei ole tullut onnelliseksi eikä ole voinut tehdä kumppaniaankaan onnelliseksi pelkkään järkeen ja kaveruuteen perustuvissa suhteissa, kun taas eroottiseen vetovoimaan tai nopeaan ihastumiseen pohjautuvissa suhteissa se on ollut mahdollista. Silloin lienee järkevää kaikkien osapuolien kannalta valita tämä jälkimmäinen tapa aloittaa suhde.

Se on totta, että 100-prosenttisen varma harvoin on tunteistaan kun on vasta tutustumassa toiseen. Jos on, niin silloin se vain turhauttaa, että toinen jättää kertomatta tunteistaan (kuten ihastumisistaan). Siinä saattaa myös käydä niin, että ajattelee ettei toinen ole kiinnostunut ja menee elämässään eteenpäin. Aikuiset osaavat puhua tällaisista asioista keskenään eikä tarvita mitään ihmissuhdepelejä tai erityisiä strategioita. Ihmissuhteet eivät ole sotia, jotka pitää voittaa.

Minkä suhteen nainen mielestäsi joutuu tekemään valinnan jos mies tunnustaa ihastumisensa? Seurustelun ja kaverisuhteen välillä vai? Ei minulla ainakaan suhteet ole pelkästään seurustelu- tai kaverisuhteita. Voi olla myös yhdenyönsuhteita, tapailusuhteita jne. Tähän juuri liittyi se, ettei kaikkien suhteiden tarvitse johtaa seurusteluun. Voi sitä tapailla, viettää aikaa yhdessä ja harrastaa seksiä seurustelemattakin. Tähän liittyi se, että nainen voi ihan reilusti sanoa, että ei ole varma tunteistaan tai ei halua seurustella. Minusta on mukavampi tietää, mitkä miehen tunteet ja ajatukset ja odotukset ovat, että voi pyrkiä kohtelemaan toista reilusti eikä tule niin helposti haavoittaneeksi. Epätietoisuus on vaikeinta.

Miksi ihastumisen tunnustaminen on mielestäsi järjellistä suunnittelua? Ei siihen minun mielestäni sisälly mitään muuta kuin se, että se toinen kertoo tunteensa jollei se sitten sille toiselle tarkoita sitä että ihastumisesta seuraa aina seurustelu. Sosiaalinen vahvuus ja itsearvostus on ensisijaisesti sitä, että uskaltaa olla oma itsensä. Jos mies haluaisi kertoa naiselle ihastuneensa mutta ei tee sitä, perusteluna sinun syysi, niin mies on silloin sinun neuvojesi tahdoton seuraaja. Jos mies ei naiselle tunteista kertomisen jälkeen kelpaa, antaa naisen mennä. Maailmassa on noin 3 miljardia naista kuitenkin. Eikä sellaista naista ehkä kannatta ottaa, joka on niin tökerö että halveksii miestä joka puhuu tunteistaan.

Vahvuus on sitä, että uskaltaa välillä heittäytyä toisten varaan, olla herkkä, laittaa kaiken peliin. Ole sinä ihan vapaasti eri mieltä, tuo on minun määritelmäni vahvuudelle. Vaikka olisit sitä mieltä, että en koe asiaa oikein tai et usko että koen niin kuin koen, ei se kokemustani eikä toimintatapojani miksikään muuta. Pidän ihmisistä jotka ovat suoraan ja vapaasti oma itsensä, ilman turhia kikkailuja joihin sinun neuvosi kuuluvat.

Lue lisää

No sun kanssa on sitten ihan turhaa keskustella mistään, jos myönnät että juttusi ei ole loogisia etkä halua niiden olevankaan.

Sitä paitsi nimenomaan tuossa kirjoituksessani väitän ettei järkeen perustuvat suhteet toimi, ja nyt sitten yrität vääntää taas asian mutkalle ja kääntää väitteeni ympäri. Kyllä joku minimimäärä logiikka tulee keskusteluissa olla. Jos olet toista mieltä, niin voit jättää vastaamatta jatkossakin.

Ihastuksen tunnustaminen on tietyssä mielessä järkeilyä juuri siinä että otetaan asia puheeksi. Tällöin joudutaan miettimään suhteen laatua ja nainen tekee valinnan että haluaako hän seurustella vai jatkaa kaveripohjalta.

Sulla on kummallinen käsitys suhteista. Tapailu ja seksin harrastaminen ei ole vielä seurustelua, niinkö? Minä olen sillä tavalla vanhanaikainen että alan kutsumaan seurusteluksi jos tapaillaan ja harrastetaan seksiä. Haluat tietysti vaan periaatteesta väittää vastaan ja keksiä että voihan olla jotain vakipanosuhteita ja ties mitä modernia ja vapautunutta avointa suhdetta. Neuvoni perustuu nyt ihan normaaleihin vanhanaikaisiin perinteisiin seurustelusuhteisiin ja niitä edeltävään tapailuaikaan. Jos luulet tekeväni väitteeni tyhjäksi ottamalla jotain poikkeusesimerkkejä jostain avoimista suhteista, niin tuo on jo taas ihan turhaa saivartelua ja sivuseikkoihin puuttumista.

Neuvojeni tahdoton seuraaja? Tuskinpa tätä kaikki maailman miehet lukee. Kyse on siitä, ettei pidä heittäytyä naisen jalkojen juureen, ja tämä jos mikä on itsevarmuutta ja itsensä kunnioittamista. Useimmissa tapauksissa kannattaa jättää ne "rakastan sinua" tunnustukset pois kun ollaan vasta tutustumassa. Joku Ridge Forrester saattaa viedä sulta jalat alta tehdessään näitä tunnustuksia, mutta puhun nyt ihan normimiehistä ja keskivertotapailusta.

Olen samaa mieltä ettei ihmissuhteet ole pelejä jotka tulee voittaa, mutta tiettyjä sääntöjä niissä kuitenkin on, halusi tai ei. Ihastuminen on yleensä syytä ilmaista epäsuorasti kun ollaan vasta tutustumassa. Mitkään "rakastan sinua" tunnustukset ei toimi kuin elokuvissa. Naiset on tietysti sellaisia romanttisia höpsöjä (eivätkä usko logiikkaan) etteivät suostu uskomaan kun tällaista väitetään, mutta käytännössä, oikeassa tilanteessa, nämä väitteeni pitävät useimmissa tapauksissa paikkansa.

Tämä ei ole mitään kikkailua, vaan ihan normaalia käyttäytymistä. Naiivisti ajattelet että ihmissuhteet on jotenkin niin mutkattomia että senkun vaan vapaasti tekee niin kuin haluaa ja kaikki hoituu.

Tuolla ylempänä on vastaus ainakin parilta mieheltä joilla on ollut juuri sellaisia kokemuksia kuin joista tässä yritän kirjoittaa. Jos sinulla naisena ei ole mitään ymmärrystä siitä mistä tässä on kyse, niin älä pliis yritä vängätä vastaan. Aina löytyy poikkeuksia ja on ihanan modernia avointa suhdetta ja ties mitä poikkeusta joita voidaan yrittää heittää sekaan, mutta ne vain poikkeuksia.

Isoin vastaväite naisilta tuntuu olevan se, että jos mies ei tunnusta ihastumistaan, niin nainen jää epätietoisuuteen ja kadottaa kiinnostuksensa. Tämä pitää paikkansa, mutta ihastumistaan ei siltikään tule suoraan tunnustaa tyyliin "rakastan sinua" kun ollaan vasta tutustumassa. Kiinnostus tulee ilmaista riittävän selkeästi, mutta mieluiten teoilla, katseilla, hymyillä, ja joillain ihan muilla sanoilla kuin "rakastan sinua" tai "olen ihastunut sinuun".

tirehtööri blaa blaa kirjoitti:

Sinä et ilmeisesti ymmärrä milloin joku ihminen on suora, koska käytät vastauksestani sellaisia ilmaisuja kuten "yritit ovelasti kääntää" jne. En yrittänyt muuta kuin tuoda oman näkökulmani asiaan. Voi olla että tekstissäni oli loogisia aukkoja. Entä sitten? En persoonattoman logiikan varassa toimi muutenkaan. Ilmeisesti sinua taitaakin pohjimmiltaan häiritä se, että ihmiset eivät ole täysin loogisia.

Niin naiset kuin miehetkin saattavat toisinaan sanoa yhtä ja tehdä toisin, koska ihminen ei ole kone, ei edes sosiaalisesti ohjelmoitu kone. Tunteita ja järkeä ei voi täysin erottaa toisistaan. Ihminen voi esimerkiksi todeta, että hän ei ole tullut onnelliseksi eikä ole voinut tehdä kumppaniaankaan onnelliseksi pelkkään järkeen ja kaveruuteen perustuvissa suhteissa, kun taas eroottiseen vetovoimaan tai nopeaan ihastumiseen pohjautuvissa suhteissa se on ollut mahdollista. Silloin lienee järkevää kaikkien osapuolien kannalta valita tämä jälkimmäinen tapa aloittaa suhde.

Se on totta, että 100-prosenttisen varma harvoin on tunteistaan kun on vasta tutustumassa toiseen. Jos on, niin silloin se vain turhauttaa, että toinen jättää kertomatta tunteistaan (kuten ihastumisistaan). Siinä saattaa myös käydä niin, että ajattelee ettei toinen ole kiinnostunut ja menee elämässään eteenpäin. Aikuiset osaavat puhua tällaisista asioista keskenään eikä tarvita mitään ihmissuhdepelejä tai erityisiä strategioita. Ihmissuhteet eivät ole sotia, jotka pitää voittaa.

Minkä suhteen nainen mielestäsi joutuu tekemään valinnan jos mies tunnustaa ihastumisensa? Seurustelun ja kaverisuhteen välillä vai? Ei minulla ainakaan suhteet ole pelkästään seurustelu- tai kaverisuhteita. Voi olla myös yhdenyönsuhteita, tapailusuhteita jne. Tähän juuri liittyi se, ettei kaikkien suhteiden tarvitse johtaa seurusteluun. Voi sitä tapailla, viettää aikaa yhdessä ja harrastaa seksiä seurustelemattakin. Tähän liittyi se, että nainen voi ihan reilusti sanoa, että ei ole varma tunteistaan tai ei halua seurustella. Minusta on mukavampi tietää, mitkä miehen tunteet ja ajatukset ja odotukset ovat, että voi pyrkiä kohtelemaan toista reilusti eikä tule niin helposti haavoittaneeksi. Epätietoisuus on vaikeinta.

Miksi ihastumisen tunnustaminen on mielestäsi järjellistä suunnittelua? Ei siihen minun mielestäni sisälly mitään muuta kuin se, että se toinen kertoo tunteensa jollei se sitten sille toiselle tarkoita sitä että ihastumisesta seuraa aina seurustelu. Sosiaalinen vahvuus ja itsearvostus on ensisijaisesti sitä, että uskaltaa olla oma itsensä. Jos mies haluaisi kertoa naiselle ihastuneensa mutta ei tee sitä, perusteluna sinun syysi, niin mies on silloin sinun neuvojesi tahdoton seuraaja. Jos mies ei naiselle tunteista kertomisen jälkeen kelpaa, antaa naisen mennä. Maailmassa on noin 3 miljardia naista kuitenkin. Eikä sellaista naista ehkä kannatta ottaa, joka on niin tökerö että halveksii miestä joka puhuu tunteistaan.

Vahvuus on sitä, että uskaltaa välillä heittäytyä toisten varaan, olla herkkä, laittaa kaiken peliin. Ole sinä ihan vapaasti eri mieltä, tuo on minun määritelmäni vahvuudelle. Vaikka olisit sitä mieltä, että en koe asiaa oikein tai et usko että koen niin kuin koen, ei se kokemustani eikä toimintatapojani miksikään muuta. Pidän ihmisistä jotka ovat suoraan ja vapaasti oma itsensä, ilman turhia kikkailuja joihin sinun neuvosi kuuluvat.

Lue lisää

"Se on totta, että 100-prosenttisen varma harvoin on tunteistaan kun on vasta tutustumassa toiseen. Jos on, niin silloin se vain turhauttaa, että toinen jättää kertomatta tunteistaan (kuten ihastumisistaan)."

Tässä on ehkä erimielisyytemme ydin. Väität että haluat tietää onko mies ihastunut sinuun kun et ole 100%:sen varma itsekään ja olette vasta tutustumassa? Jos tarkoitat että hän ilmaisee kiinnostuksensa yhteydenpidolla ja esim. kehumalla, flirttailemalla jne., niin olen samaa mieltä, mutta tässä on kyse epäsuorasta ihastuksen osoittamisesta. Väitän edelleen, ja minulla ja monilla muillakin miehillä on tästä kokemusta, että jos naista esim. lähestyy ensimmäistä kertaa sanomalla tälle että "olen ihastunut sinuun", niin se on huono avaus. Paljon parempi on jutella jotain ihan muita, flirttailla ja pyytää vaikka treffeille, mutta kokemukseni mukaan suurin osa naisista pitää ihastuksen liian varhaisessa vaiheessa tunnustavaa miestä epävarmana.

Naiset väittää että he haluavat kuulla ihastumisen suoraan, mutta tosielämässä on parempi jos ihastuminen osoitetaan selkeästi, muttei suoraan esim. tunnustamalla rakkauttaan tai muuta vastaavaa romanttista hölynpölyä. Tässä on nyt se naisten perus epäloogisuus. Sanotaan yhtä, mutta toimitaan toisin. Olisihan se minustakin mukavaa jos voisi olla tällä tavalla avoin ja sanoa vaikkapa ensitreffeillä että haluan naida sinua perseeseen. Ja sehän olisi vielä rehellistäkin, ja suoraa, ja pitäisi varmasti paikkansa, mutta haluaako naiset kuulla tällaista? Eikö se olisi sinunkin mielestäsi ihailtavan rohkeaa ja itsevarmaa käytöstä ja etkö ihastuisi minuun entistä enemmän jos niin tekisin?

Tohtori Silakka kirjoitti:

"Niin, niin, sinusta sen, joka esittää, ettei ole tunteita minua kohtaan."

En mitään tällaista tarkoita. Kiinnostus pitää ilmaista kyllä mutta ei saa suoraan sanoa että "olen ihastunut sinuun". Ymmärtäsit tämän vasta kun sattuu kohdalle mies, joka on ihan kiinnostava muttet ole häneen mitenkään vielä ehtinyt ihastua. Haluaisit tavata ja tutustua, mutta tämä miespä ensitapaamisella sanoo olevansa rakastunut sinuun. Miten reagoit? Tod.näk. menetät kiinnostuksen miestä kohtaan joka vaikuttaa liian innokkaalta vaikkette edes tunne kunnolla.

Lue lisää

No hyvä että selvensit. En vaan usko, että kovinkaan moni poika tekee tuollaista. Suurin ongelma näissä tilanteissa on yleensä se, että kumpikaan tai jompi kumpi ei kehtaa ilmaista tunteitaan ja koko jutun alku loppuu siihen ennen kuin on alkanutkaan, koska kumpikin tai jompi kumpi luulee, ettei tuo ole tosissaan.

jhkjfhjjhkjh kirjoitti:

No hyvä että selvensit. En vaan usko, että kovinkaan moni poika tekee tuollaista. Suurin ongelma näissä tilanteissa on yleensä se, että kumpikaan tai jompi kumpi ei kehtaa ilmaista tunteitaan ja koko jutun alku loppuu siihen ennen kuin on alkanutkaan, koska kumpikin tai jompi kumpi luulee, ettei tuo ole tosissaan.

Lue lisää

Aika moni kokematon nuori mies tekee tätä. Itsekin teininä aikanaan mokasin pari juttua tällaisella lähestymistavalla.

Itse olen ihastunut erääseen mieheen ja hälle viestiä laitoin jossa kerroinkin haluni tutustua häneen vielä paremmin...viesti selkeesti ilmoittaa ihastumiseni enkä todellakaan ajattele että olisin itseäni siinä tyrkyttämässä. No se helpottaa tilanteessani että hänkin on edellisen tapaamisen merkeistä tehtyjen havaintojeni mukaan kans ihastunut mutta nyt haluan tietää sen kuiten ihan tarkasti...sillä teitä miehiä on väliin niin vaikea lukea...katsotaan kuin käy...tämähän on vain elämää...
Mies joka ensin ilmoittaa ihastumisen minulle ei todellakaan ole alapuolellani vaan päinvastoin sillä arvostan että uskalletaan sanoa mitä tunnetaan eikä piilotella niitä :)

Tohtori Silakka kirjoitti:

No sun kanssa on sitten ihan turhaa keskustella mistään, jos myönnät että juttusi ei ole loogisia etkä halua niiden olevankaan.

Sitä paitsi nimenomaan tuossa kirjoituksessani väitän ettei järkeen perustuvat suhteet toimi, ja nyt sitten yrität vääntää taas asian mutkalle ja kääntää väitteeni ympäri. Kyllä joku minimimäärä logiikka tulee keskusteluissa olla. Jos olet toista mieltä, niin voit jättää vastaamatta jatkossakin.

Ihastuksen tunnustaminen on tietyssä mielessä järkeilyä juuri siinä että otetaan asia puheeksi. Tällöin joudutaan miettimään suhteen laatua ja nainen tekee valinnan että haluaako hän seurustella vai jatkaa kaveripohjalta.

Sulla on kummallinen käsitys suhteista. Tapailu ja seksin harrastaminen ei ole vielä seurustelua, niinkö? Minä olen sillä tavalla vanhanaikainen että alan kutsumaan seurusteluksi jos tapaillaan ja harrastetaan seksiä. Haluat tietysti vaan periaatteesta väittää vastaan ja keksiä että voihan olla jotain vakipanosuhteita ja ties mitä modernia ja vapautunutta avointa suhdetta. Neuvoni perustuu nyt ihan normaaleihin vanhanaikaisiin perinteisiin seurustelusuhteisiin ja niitä edeltävään tapailuaikaan. Jos luulet tekeväni väitteeni tyhjäksi ottamalla jotain poikkeusesimerkkejä jostain avoimista suhteista, niin tuo on jo taas ihan turhaa saivartelua ja sivuseikkoihin puuttumista.

Neuvojeni tahdoton seuraaja? Tuskinpa tätä kaikki maailman miehet lukee. Kyse on siitä, ettei pidä heittäytyä naisen jalkojen juureen, ja tämä jos mikä on itsevarmuutta ja itsensä kunnioittamista. Useimmissa tapauksissa kannattaa jättää ne "rakastan sinua" tunnustukset pois kun ollaan vasta tutustumassa. Joku Ridge Forrester saattaa viedä sulta jalat alta tehdessään näitä tunnustuksia, mutta puhun nyt ihan normimiehistä ja keskivertotapailusta.

Olen samaa mieltä ettei ihmissuhteet ole pelejä jotka tulee voittaa, mutta tiettyjä sääntöjä niissä kuitenkin on, halusi tai ei. Ihastuminen on yleensä syytä ilmaista epäsuorasti kun ollaan vasta tutustumassa. Mitkään "rakastan sinua" tunnustukset ei toimi kuin elokuvissa. Naiset on tietysti sellaisia romanttisia höpsöjä (eivätkä usko logiikkaan) etteivät suostu uskomaan kun tällaista väitetään, mutta käytännössä, oikeassa tilanteessa, nämä väitteeni pitävät useimmissa tapauksissa paikkansa.

Tämä ei ole mitään kikkailua, vaan ihan normaalia käyttäytymistä. Naiivisti ajattelet että ihmissuhteet on jotenkin niin mutkattomia että senkun vaan vapaasti tekee niin kuin haluaa ja kaikki hoituu.

Tuolla ylempänä on vastaus ainakin parilta mieheltä joilla on ollut juuri sellaisia kokemuksia kuin joista tässä yritän kirjoittaa. Jos sinulla naisena ei ole mitään ymmärrystä siitä mistä tässä on kyse, niin älä pliis yritä vängätä vastaan. Aina löytyy poikkeuksia ja on ihanan modernia avointa suhdetta ja ties mitä poikkeusta joita voidaan yrittää heittää sekaan, mutta ne vain poikkeuksia.

Isoin vastaväite naisilta tuntuu olevan se, että jos mies ei tunnusta ihastumistaan, niin nainen jää epätietoisuuteen ja kadottaa kiinnostuksensa. Tämä pitää paikkansa, mutta ihastumistaan ei siltikään tule suoraan tunnustaa tyyliin "rakastan sinua" kun ollaan vasta tutustumassa. Kiinnostus tulee ilmaista riittävän selkeästi, mutta mieluiten teoilla, katseilla, hymyillä, ja joillain ihan muilla sanoilla kuin "rakastan sinua" tai "olen ihastunut sinuun".

Lue lisää

Huonoa tiedettä. Omaa hypoteesia ei saa puolustaa sokeasti eikä varsinkaan perustella sitä sanomalla "sinun kanssasi ei voi sitten keskustella mistään"... Pyh ja pah.

Tämä aforismi meni yli hilseen. Haluaisitko täsmentää miten taas liittyi kirjoitukseeni?

Tohtori Silakka kirjoitti:

Tämä aforismi meni yli hilseen. Haluaisitko täsmentää miten taas liittyi kirjoitukseeni?

Mistä se poika tietää onko tyttökin ihastunut? Jos on ja sille ei tunnusteta mitään, niin tytönkin tunteet alkaa viilenemään.

mnnmmmm kirjoitti:

Mistä se poika tietää onko tyttökin ihastunut? Jos on ja sille ei tunnusteta mitään, niin tytönkin tunteet alkaa viilenemään.

Näin toimitaan ehkä jossain romanttisessa fiktiossa, tai saatettiin toimia joskus 1800-luvulla. Mutta tänä päivänä normaaliälyiset miehet ja naiset ymmärtävät flirttiä ja muuta ei-niin-suoraa kiinnostuksen osoittamista.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Näin toimitaan ehkä jossain romanttisessa fiktiossa, tai saatettiin toimia joskus 1800-luvulla. Mutta tänä päivänä normaaliälyiset miehet ja naiset ymmärtävät flirttiä ja muuta ei-niin-suoraa kiinnostuksen osoittamista.

Lue lisää

Eikä ymmärrä. Tai sitten normaaliälyisiä on tosi vähän.

minä ymmärän kumpaakin, kaikki ei aina ole niin mustavalkoista, ajatelkee niin.

Tuossa lauseessa pitäisi olla että ei saa koskaan tunnustaa ihastumistaan suoraan. Tunnustaminen on mielestäni jo suoraa ihan määritelmänsä mukaisesti. Jos sen tekee epäsuorasti, niin se ei ole tunnustamista, vaan jotain muuta, esim. flirttailua.

"(tunteiden tunnustaminen on sallittua tapauksesta riippuen??)"

Tiedän suhteita joissa nainen ei edes halua miehensä sanovan tälle että "rakastan sinua" koska se tuntuu jotenkin imelältä/nololta tms. Monesti tunteiden osoittaminen esim. teoilla on parempi kuin jotkut saippuasarjoihin paremmin sopivat "I love you" -serenadit.

"Ehkä saivartelen, mutten oikein ymmärrä kuinka etukäteen sovitaan, että hei nyt ollaan ihastuneita molemmat. Ja kuinka siitä voi sopia, jollei voi puhua tunteistaan."

Tarkoitan juuri sitä, että jos mies sanoo ääneen että olen ihastunut sinuun, niin silloin naisella on yleensä kaksi vastausvaihtoehtoa, jotka on "ollaan vaan kavereita" tai ehkä "niin minäkin sinuun" (moniko teistä on näin hempeästi aloittanut suhteensa?). Eli jos asia otetaan puheeksi, niin silloin tavallaan sovitaan, että "nyt olemme ihastuneita toisiimme". Väitän että parempi tapa on ilmaista ihastuksensa epäsuorasti, sillä tuollainen imelä ihastusten vaihto puheen tasolla on aika riskaabelia maastoa, ja siinä on suuri riski että nainen perääntyy kun mies alkaa tunnustamaan ihastustaan liian varhaisessa vaiheessa. Minä olen jopa sitä mieltä että ihastusta ei tarvitse tunnustaa missään vaiheessa, jos sen osaa tehdä muulla tavalla.

Ja mitä tuohon vaikeasti tavoiteltavan leikkimiseen tulee, niin kyllä naiset sitä harrastaa melkeinpä enemmän juuri tuon "anti-lutka defenssin" takia. Eli he eivät halua tyrkyttää itseään miehelle, koska pelkäävät olevansa halpoja. He myös ajattelevat että ovat kiinnostavampia jos ovat vähän tavoittamattomampia. Onko tämä sitten sallitumpaa naisille? Mielestäni miestenkin on hyvä olla sillä tavalla itsevarmoja/omavaraisia etteivät myöskään tyrkytä itseään naiselle. Uskoisin että naiset kiinnostuvat enemmän itsevarmoista miehistä jotka ns. seisovat omilla jaloillaan eivätkä yritä heittäytyä kenenkään varaan.

ihan hyviä pointteja tullut esiin monissa kirjoituksissa. Ei nämä asiat minusta ole niin mustavalkoisia. Tilannetajua kannattaa aina hyödyntää yrittäessä lukea toisen ajatuksia. Kehon kielestä ja muusta käyttäytymisestä jo voi päätellä, voisiko toista osapuolta kiinnostaa edes jonkin verran. Jos vastakaikua tulee, ihastumista ei oikeastaan edes tarvitse tunnustaa. Suhdehan tällöin etenee kuin itsestään. Mutta jos toisen osapuolen käyttäytymisestä olisi vähänkään pääteltävissä, ettei kiinnostusta ole, ei tunnustaminen kannata. Sillä ei yksinkertaisesti voita mitään. Epäonnistumisen joutuisi nielemään joka tapauksessa. Ihmissuhteet ei kieltämättä ole mitään pelejä joissa yritetään voittaa, mutta siitä huolimatta paremmin niissä pärjää toimimalla niin kuin silakka pääkirjoituksessa esitti: Ei kannata tunnustaa suoraan, vaan epäsuoraan. Erityisesti nuorten miesten kannattaa tämä pitää mielessä.

Monet arvatenkin naispuoliset ovat olleet tuota pääkirjoitusta vastaan. Mutta minusta he ajattelevat jotakin toista tilannetta, mitä Tohtori Silakka tarkoittaa. Esimerkiksi sellaista tilannetta, että lähestyvään henkilöön ei ole vielä ehtinyt oikein tutustua ja sitten tuo lähestyvä töksäyttää liian aikaisin tunnustuksensa. Tunnelmahan lässähtää alta aikayksikön sillä tavalla.

Kyllä minä olen saanut huomata, että kiinnostuksen voi päätellä jo ihan siitäkin, haluaako toinen viettää aikaa seurassa ja ottaako hän itse yhteyttä jne. Olen edelleen sitä mieltä, että tunnustamista kannattaa välttää ainakin siihen saakka, että yhteydenpito on molemminpuolista.

Tilanteet vaihtelevat. Jos käy niin, että ollaan paljon yhdessä ja itse sitten haluaisi toisesta jotakin enemmänkin eikä oikein ole selvillä mitä toinen oikeasti ajattelee, kyllähän tunnustaminen jo tuolloin kannattaa. Minusta ei ole järkeä rääkätä mieltään suhteessa, jossa toinen ei ole valmis muuhun kuin kaveruuteen. Voihan asian ottaa puheeksi jos toisen ajatuksia itsestä on vaikea päätellä käyttäytymisen perusteella. Kyllä se luontoäiti tikanpojan puuhun ajaa.

Itse olin yksi päivä jo melkein tunnustamassa että olen ihastunut mutta jäädyin ja sanoin jotain ympäripyöreätä, tais olla hyvä juttu että en saanut sanotuksi. Kyllähän se vähän kävi mielessäkin että tunnustaminen ei ehkä ole hyvästä..
Rippuu kyllä naisesta että miten reagoi, tuskin kaikki alkavat vain pompottamaan?

Pahalta kuulostaa. Ei kyllä kuulosta kauhean huomionarvoiselta naiselta jos alkaa tuolla tavalla pompottelemaan. Ei kannata ainakaan lähteä hänen pompotuksiinsa mukaan. Sun pitää nyt pystyä osoittamaan että olet vahva ja itsevarma ja sulla on enemmän arvoa kuin jollain pomppupallolla. Mutta ei kuitenkaan kannata alkaa riitelemään tai tivaamaan tyyliin että "mikset tullut silloin paikalle kun sovittiin!". Tällainen tivaaminen laskisi arvoasi entisestään. Vaikea tilanne. Sun täytyis olla sille naiselle tarpeeks kiinnostava, sun pitäis osoittaa omaa arvoasi jotenkin, ei suoraan leuhkimalla, mutta jos jotenkin epäsuorasti saat viestin menemään perille, että sä olet hyvä jossain asioissa tms. Jätät sen naikkosen sitten vähäks aikaa rauhaan ja katot sitten että alkaako se pikkuhiljaa hiipimään takaisin sun luokse, jos sillä jotain aitoa kiinnostusta jossain vaiheessa edes on ollut. Jos on oikein paha tilanne niin voit yrittää tehdä sen vaikka mustasukkaiseksi (tätä temppua ei suositella kuin hätätilanteissa, eikä ainakaan sellaisille ihmisille jotka on jo suhteessa). Kummasti sitä alkaa taas kiinnostamaan jos huomaa että muut naiset on susta kiinnostuneita.

Todella typerää kommentointia. Älä yleistä kaikkia naisia samanlaisiksi, jos itse käyttäydyt tietyllä tavalla tai haluat miehen käyttäytyvän itseäsi kohtaan tietyllä tavalla.

Antilutkadefenssi on ihan täyttä paskaa. Nyt eletään 2000-lukua! Lutka ja halpa on täysin vääriä sanoja. Tuohon sopii paremmin sana helppo. Mies haluaa metsästää ja jos nainen tarjoutuu liian innokkaasti, miehen mielenkiinto katoaa. Tämän tietää kaikki naiset, eikä lutkuus/halpuus liity asiaan mitenkään, muuten kuin miehen itsensä ajattelemana. Se on tietysti sääli, että miehet vielä nykyäänkin ovat tuollaisia tekopyhiä kaksinaismoralisteja ajatellessaan tuolla tavalla ja vielä kaiken lisäksi sysäävät oman ajatuksensa naisen ajatteluksi.

Arvokkuus liittyy asiaan tietysti siten, että koska mies yleensä tekee aloitteet, naisen arvokkuus kärsii, koska hän joutuikin tekemään aloitteen miehen saamattomuuden takia. Siinähän myös miehen arvokkuus on hätää kärsimässä, kun ei uskalla aloitetta tehdä. Eli kun nainen joutuukin tekemään aloitteen, molempien arvokkuus kärsii tilanteesta.

voi voi voi kirjoitti:

Todella typerää kommentointia. Älä yleistä kaikkia naisia samanlaisiksi, jos itse käyttäydyt tietyllä tavalla tai haluat miehen käyttäytyvän itseäsi kohtaan tietyllä tavalla.

Antilutkadefenssi on ihan täyttä paskaa. Nyt eletään 2000-lukua! Lutka ja halpa on täysin vääriä sanoja. Tuohon sopii paremmin sana helppo. Mies haluaa metsästää ja jos nainen tarjoutuu liian innokkaasti, miehen mielenkiinto katoaa. Tämän tietää kaikki naiset, eikä lutkuus/halpuus liity asiaan mitenkään, muuten kuin miehen itsensä ajattelemana. Se on tietysti sääli, että miehet vielä nykyäänkin ovat tuollaisia tekopyhiä kaksinaismoralisteja ajatellessaan tuolla tavalla ja vielä kaiken lisäksi sysäävät oman ajatuksensa naisen ajatteluksi.

Arvokkuus liittyy asiaan tietysti siten, että koska mies yleensä tekee aloitteet, naisen arvokkuus kärsii, koska hän joutuikin tekemään aloitteen miehen saamattomuuden takia. Siinähän myös miehen arvokkuus on hätää kärsimässä, kun ei uskalla aloitetta tehdä. Eli kun nainen joutuukin tekemään aloitteen, molempien arvokkuus kärsii tilanteesta.

Lue lisää

Takerrut nyt yksittäiseen sanaan. Asiasisältö ei siitä muutu vaikka sitä kutsuisi antilutkadefenssin sijaan helppousdefenssiksi. En mielestäni väittänyt että se on jotenkin naisten vika, että he eivät halua olla "lutkamaisia" tai helppoja. Ihan turhaan siinä syyttelet jostain tekopyhyydestä.

Teet itse myös aikamoisia yleistyksiä kun väität että miehet haluaa "metsästää". Mitähän ihmeen metsämiehiä sinä olet tapaillut? Nyt eletään hei 2010-lukua!

Enkä edes puhu nyt siitä kumpi tekee aloitteen. Puhut nyt ihan eri asiasta. Mutta olen kanssasi aivan samaa mieltä juuri tuosta, että molempien arvokkuus siinä kärsii, kun mies tunnustaa ihastumisensa. Tällöin hän paljastaa heikkoutensa, ja nainen menettää kiinnostuksensa. Tämän tietää kaikki miehet. (Huomaatko miten itse esität kirjoituksessasi tuollaisen "faktan" jonka muka kaikki naiset tietää?)

Tohtori Silakka kirjoitti:

Takerrut nyt yksittäiseen sanaan. Asiasisältö ei siitä muutu vaikka sitä kutsuisi antilutkadefenssin sijaan helppousdefenssiksi. En mielestäni väittänyt että se on jotenkin naisten vika, että he eivät halua olla "lutkamaisia" tai helppoja. Ihan turhaan siinä syyttelet jostain tekopyhyydestä.

Teet itse myös aikamoisia yleistyksiä kun väität että miehet haluaa "metsästää". Mitähän ihmeen metsämiehiä sinä olet tapaillut? Nyt eletään hei 2010-lukua!

Enkä edes puhu nyt siitä kumpi tekee aloitteen. Puhut nyt ihan eri asiasta. Mutta olen kanssasi aivan samaa mieltä juuri tuosta, että molempien arvokkuus siinä kärsii, kun mies tunnustaa ihastumisensa. Tällöin hän paljastaa heikkoutensa, ja nainen menettää kiinnostuksensa. Tämän tietää kaikki miehet. (Huomaatko miten itse esität kirjoituksessasi tuollaisen "faktan" jonka muka kaikki naiset tietää?)

Lue lisää

Lutka on haukkumasana, vitun ääliö. Jos sinä tai kaltaisesi koette naiset lutkina ja naisen seksuaalisuuden lutkautena, se on teidän ongelmanne, tekopyhät paskat.

Tottakai muuttuu kirjoitti:

Lutka on haukkumasana, vitun ääliö. Jos sinä tai kaltaisesi koette naiset lutkina ja naisen seksuaalisuuden lutkautena, se on teidän ongelmanne, tekopyhät paskat.

Et taida olla ihan terävä. Antilutkadefenssi on ihan käypäinen sanahirviö, joka tarkoittaa ihan samaa kun antihelppousdefenssi. Lutka = helppo. Kärjistetympi sanamuoto vaan. En ole kuitenkaan väittänyt että naiset on lutkia. Opettele lukemaan, kiitos. Ymmärrän kyllä, että teini-iässä tulee noita tunteenpurkauksia, joten saat anteeksi.

Tottakai muuttuu kirjoitti:

Lutka on haukkumasana, vitun ääliö. Jos sinä tai kaltaisesi koette naiset lutkina ja naisen seksuaalisuuden lutkautena, se on teidän ongelmanne, tekopyhät paskat.

Antilutkadefenssi on muutenkin kieliposkessa heitetty nimitys, joten ihan turhaan täällä puututaan siihen. Ei kaiken tarvitse olla aina niin vakavaa. En kuitenkaan ymmärrä mistä saat käsityksen että pidän naisen seksuaalisuutta lutkautena. Tuohtumuksesi sumentaa käsityskykysi. Hyvää yötä.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Antilutkadefenssi on muutenkin kieliposkessa heitetty nimitys, joten ihan turhaan täällä puututaan siihen. Ei kaiken tarvitse olla aina niin vakavaa. En kuitenkaan ymmärrä mistä saat käsityksen että pidän naisen seksuaalisuutta lutkautena. Tuohtumuksesi sumentaa käsityskykysi. Hyvää yötä.

Lue lisää

Tarkoitin tietysti sitä että nimitys on kieliposkessa keksitty, mutta termin sisältö on ihan vakavissaan funtsittu. Pitää tämäkin nyt täsmentää ennen kuin tulee jotain syytöksiä että syön sanoja tms.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Tarkoitin tietysti sitä että nimitys on kieliposkessa keksitty, mutta termin sisältö on ihan vakavissaan funtsittu. Pitää tämäkin nyt täsmentää ennen kuin tulee jotain syytöksiä että syön sanoja tms.

Lue lisää

"Antilutkadefenssi" on siis ironinen nimitys. Ironia on eräs kirjallinen keino, joka tulee tunnistaa kontekstista. Näin netissä se ei ole aina helppoa, varsinkin jos ihmisillä on tunteet pinnassa, kuten tällä yllä olevalla kommentoijalla tuntuu olevan.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Et taida olla ihan terävä. Antilutkadefenssi on ihan käypäinen sanahirviö, joka tarkoittaa ihan samaa kun antihelppousdefenssi. Lutka = helppo. Kärjistetympi sanamuoto vaan. En ole kuitenkaan väittänyt että naiset on lutkia. Opettele lukemaan, kiitos. Ymmärrän kyllä, että teini-iässä tulee noita tunteenpurkauksia, joten saat anteeksi.

Lue lisää

Lutka = lutka. Tavaahan sitä sanakirjaasi. Taidat olla sinkkupalstan lutkamies?

"Tätä kutsutaan myös nimellä "anti-lutka defenssi", joka tarkoittaa sitä että nainen joka tarjoaa itseään suhteeseen, tuntee olonsa lutkamaiseksi."

Sinusta siis omien tunteidensa näyttäminen jotain miestä kohtaan ja hakeutuminen miehen lähelle kiinnostusta osittaakseen on lutkamaisuutta? Tämähän on täysin ristiriidassa muiden väitteidesi kanssa, joissa kehotat naisia tekemään aloitteen epäsuorasti näyttämällä kiinnostuksensa, jotta mies voi tehdä suoran aloitteen? Jos et itse ole perillä oman teoriasi epäloogisuudesta, turha viisastella muille.

Kaiken lisäksi vielä kehtaat väittää, että nainen itse tuntee näin eli olonsa lutkamaiseksi, vaikka kyseessä on vain SINUN ja muiden tavallasi ajattelevien tekopyhien kaksinaismoralistien käsityks asiasta.

Tohtori Silakka kirjoitti:

"Antilutkadefenssi" on siis ironinen nimitys. Ironia on eräs kirjallinen keino, joka tulee tunnistaa kontekstista. Näin netissä se ei ole aina helppoa, varsinkin jos ihmisillä on tunteet pinnassa, kuten tällä yllä olevalla kommentoijalla tuntuu olevan.

Lue lisää

Lutka = lutka.

Ei ihme, että menestyksesi naisten parissa on kehnoa, jos et edes vielä ole oppinut, että naiset eivät halua miesten suhtautuvan heihin kuin lutkiin. Yritä myös tajuta, että antilutka-käsityksesi perustuu sinun näkemykseesi, eikä ole naisten näkemys asiasta.

seli seli kirjoitti:

Lutka = lutka.

Ei ihme, että menestyksesi naisten parissa on kehnoa, jos et edes vielä ole oppinut, että naiset eivät halua miesten suhtautuvan heihin kuin lutkiin. Yritä myös tajuta, että antilutka-käsityksesi perustuu sinun näkemykseesi, eikä ole naisten näkemys asiasta.

Lue lisää

... "että naiset eivät halua miesten suhtautuvan heihin kuin lutkiin". Antilutkadefenssi sisältää oletuksen, että jo naisen seksuaalisuus tai kontaktin ottaminen mieheen olisi lutkamaisutta, mutta jonka nainen haluaa peittää. Nainen siis haluaisi peitellä sisäänrakennettua lutkaominaisuuttaan, ja miehen pitäisi esittää, että nainen ei ole lutka, vaikka oikeasti lutka olisikin, onhan nainen nainen eli lutka. Ilmeisesti te teinit olette niin turtuneet naisia halventaviin sanoihin, että niitä voi käyttää tilanteessa kuin tilanteessa joutumatta vastuuseen sanoistaan.

Annan miehille ihan yleisen neuvon, että jos haluatte menestyä naismaailmassa, ette käytä sanoja lutka/huora ettekä yhdistele naisen seksuaalisuutta tai muita ominaisuuksia mielessänne lutkamaisuudeksi tai huoraamiseksi. Jos minua mies haukkuisi lutkaksi tai huoraksi, muistaisin sen koko loppuikäni, enkä antaisi sitä ikinä anteeksi. Lisäksi kunnioitus miestäni kohtaan tippuisi monta astetta.

seli seli kirjoitti:

Lutka = lutka.

Ei ihme, että menestyksesi naisten parissa on kehnoa, jos et edes vielä ole oppinut, että naiset eivät halua miesten suhtautuvan heihin kuin lutkiin. Yritä myös tajuta, että antilutka-käsityksesi perustuu sinun näkemykseesi, eikä ole naisten näkemys asiasta.

Lue lisää

Opettele lukemaan. Olenko kutsunut naisia lutkiksi, olenko? En ole. Olenko sanonut että miesten pitäisi suhtautua naisiin kuin lutkiin? En ole.

Jos nainen tarjoutuu suhteeseen hän tuntee olonsa halvaksi, kärjistetysti sanoen lutkamaiseksi. Se on kuule nyt vaan yhtä vitun pilkun nussimista kumpaa sanaa käyttää. Toinen on vähän raflaavampi kuin toinen, ja sinä et edes ymmärrä mistä puhut, kunhan yrität vääntää pilkusta asiaa.

Naisten näkemys asiasta on se että naisilla ei ole näkemystä asiasta, koska he vain kokevat ja tuntevat asioita sen sijaan että pukisivat niitä sanoiksi.

hjghjgxhj kirjoitti:

... "että naiset eivät halua miesten suhtautuvan heihin kuin lutkiin". Antilutkadefenssi sisältää oletuksen, että jo naisen seksuaalisuus tai kontaktin ottaminen mieheen olisi lutkamaisutta, mutta jonka nainen haluaa peittää. Nainen siis haluaisi peitellä sisäänrakennettua lutkaominaisuuttaan, ja miehen pitäisi esittää, että nainen ei ole lutka, vaikka oikeasti lutka olisikin, onhan nainen nainen eli lutka. Ilmeisesti te teinit olette niin turtuneet naisia halventaviin sanoihin, että niitä voi käyttää tilanteessa kuin tilanteessa joutumatta vastuuseen sanoistaan.

Annan miehille ihan yleisen neuvon, että jos haluatte menestyä naismaailmassa, ette käytä sanoja lutka/huora ettekä yhdistele naisen seksuaalisuutta tai muita ominaisuuksia mielessänne lutkamaisuudeksi tai huoraamiseksi. Jos minua mies haukkuisi lutkaksi tai huoraksi, muistaisin sen koko loppuikäni, enkä antaisi sitä ikinä anteeksi. Lisäksi kunnioitus miestäni kohtaan tippuisi monta astetta.

Lue lisää

Ensinnäkään en ole teini, mutta taisitkin viitata tuohon toiseen kommentoijaan.

Toisekseen käytin nimitystä "antilutkadefenssi" siitä jos nainen tuntee olonsa halvaksi/lutkamaiseksi tarjottuaan itseään miehelle. En siis väitä että nainen on olemukseltaan lutka. Mutta tavallaan olet kyllä ihan jäljillä nimittäin tämä "naisten lutkamaisuus" liittyy sosiaalisiin käytäntöihin, toisin sanoen sosiaalisella kentällä naista joka tarjoaa itseään tai jolla on useita suhteita pidetään lutkamaisena. Tämä ei ole minun keksintöni, eikä miesten yleinen käsitys naisista, vaan nimenomaan osa vallitsevaa sosiaalista todellisuutta. Ja uskoisin jopa että ne ovat nimenomaan toisia naisia jotka pitävät tällaisia "kevytkenkäisiä" naisia lutkina tai halpoina.

Tämä on minunkin mielestäni valitettavaa, että naiset joutuvat tällä tavalla verhoamaan omaa seksuaalisuuttan kaikenlaisiin kiertoilmauksiin ja muihin kommervenkkeihin, mutta koska todellisuus on tällä hetkellä tämä, niin miesten on hyvä huomioida että naisilla on tällainen sisäänrakennettu antilutkadefenssi, joka on siis muodostunut ympäristön, sosiaalisen todellisuuden vaikutuksesta.

Ihan turhaan yrität siis syyttä minua siitä, että esim. useita seksisuhteita harrastavaa naista pitävät vaikkapa toiset naiset lutkana. Valitettavaahan se. Minunkin mielestäni naiset saisivat olla yhtä vapaita seksuaalisuutensa kanssa kuin miehetkin, mutta koska naisilla on tällaisia "esteitä" olemassa niin niistä on hyvä olla tietoisia, sekä miesten että naisten.

Ja tuo viimeinen kappale jonka kirjoitit on ihan hyvä neuvo, mutta ei liity millään tavalla siihen mitä minä olen kirjoittanut, koska, kuten yllä täsmennän, en ole kirjoituksissani väittänyt naisia lutkiksi.

Varo vain mitä toivot. Paras tapa tuhota oma fantasia on toteuttaa se ja huomata ettei se ollutkaan sellaista kuin oli kuvitellut.

(Täsmennykseksi nyt kaikille naisille, jotka haluaisivat että juuri heidän ihastuksensa tunnustaisi heille rakkauttaan, niin nyt ei puhuta siitä teidän salaisesta fantasiastanne, vaan oikeista ihmisistä.)

Tuo se ongelma just onkin. Jos mies tunnustaa ihastumisensa niin silloin hän on aika vakavissaan. Kaikkein paras on ilmaista kiinnostuksensa selvästi mutta epäsuorasti. Ei siinä tarvitse jättää ketään roikkumaan mihinkään. Useimmilla ihmisillä on pelisilmää sen verran että tajuaa jos joku on oikeasti kiinnostunut vaikkei heti sanokaan että "olen kiinnostunut sinusta" (eikö tuollainen kuulostakin lattealta?). Jos mies pitää jatkuvasti yhteyttä, kutsuu treffeille, flirttailee jne. Eikö tuo muka riitä? Pitääkö vielä joku lemmentunnustus siihen päälle lausua (joka kaikenlisäksi laskee miehen arvoa, halusi sitä tunnustaa tai ei)? Eikö nykynaisille mikään riitä?!! (

Tohtori Silakka kirjoitti:

Tuo se ongelma just onkin. Jos mies tunnustaa ihastumisensa niin silloin hän on aika vakavissaan. Kaikkein paras on ilmaista kiinnostuksensa selvästi mutta epäsuorasti. Ei siinä tarvitse jättää ketään roikkumaan mihinkään. Useimmilla ihmisillä on pelisilmää sen verran että tajuaa jos joku on oikeasti kiinnostunut vaikkei heti sanokaan että "olen kiinnostunut sinusta" (eikö tuollainen kuulostakin lattealta?). Jos mies pitää jatkuvasti yhteyttä, kutsuu treffeille, flirttailee jne. Eikö tuo muka riitä? Pitääkö vielä joku lemmentunnustus siihen päälle lausua (joka kaikenlisäksi laskee miehen arvoa, halusi sitä tunnustaa tai ei)? Eikö nykynaisille mikään riitä?!! (

Lue lisää

Ei todellakaan riitä antamaan tarpeeksi vihjettä miehen kiinnostuksen laadusta nuo neuvosi! Mies voi pitää jatkuvasti yhteyttä, pyytää ulos, heittää leikkimielisiä kommentteja mitkä voi tulkita flirttailuksi, mutta tehdä tämän kaiken VAIN KAVERIMIELESSÄ tai PELKKÄÄ PANOA LÄMMITELLESSÄÄN. Ainoastaan sanallinen suora kertominen tunteistaan, jos niitä on, ei jätä liikaa tulkinnanvaraa siitä onko mies ylipäätään kiinnostunut ja , jos on niin missä mielessä.

Jatka fantasiointiasi vain. Nyt on puhe oikeista ihmisistä eikä mistään unelmien prinsseistä. Nyt saa vapaasti kaikki naiset kertoa kuinka heidän unelmien prinssinsä on tunnustanut ensitapaamisella palavaa rakkauttaan ja kuinka muutitte heti sen jälkeen satulinnaanne asumaan. Me jotka elämme todellisuudessa emmekä haaveile jostain olemattomista prinsseistä tai prinsessoista, jatkamme teorioitamme ja tapailemme oikeita ihmisiä.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Jatka fantasiointiasi vain. Nyt on puhe oikeista ihmisistä eikä mistään unelmien prinsseistä. Nyt saa vapaasti kaikki naiset kertoa kuinka heidän unelmien prinssinsä on tunnustanut ensitapaamisella palavaa rakkauttaan ja kuinka muutitte heti sen jälkeen satulinnaanne asumaan. Me jotka elämme todellisuudessa emmekä haaveile jostain olemattomista prinsseistä tai prinsessoista, jatkamme teorioitamme ja tapailemme oikeita ihmisiä.

Lue lisää

Tapailemme oikeita ihmisiä...

Tottakai kaikkia haluaa tietää, jos joku on ihastunut häneen. Tosin se, että kerrot ihastuksellesi omat tunteesi liian aikaisin saattaa pilata mahdollisuutesi häneen. Siis eihän tämä tietenkään ole absoluuttista tiedettä kaikki ihmisethän ovat erilaisia, mutta siinä vaiheessa kun tiedät vasta toisen nimen ja hän kertoo olevansa ihastunut sinuun niin se on aika hämmentävää, mikäli tunne ei ole molemminpuolinen. Ihmisille jotka eivät ole seurustelleet kovin paljoa, eivätkä osaa käsitellä tunteitaan ahdistuvat yleensä helposti. Uudet tunteet, joita ei osaa käsitellä saa helposti tekemään jotain tyhmää. Myönnän itsekkin panikoineeni joskus kauan sitten kun eräs tyttö kertoi olevansa ihastunut minuun...

Tosin voin kyllä allekirjoittaa tuon ettei ihastusta kannata heti kertoa... Sillä ei ainakaan voita mitään, siis se on sitten eriasia kun olette jo tutustuneet, silloinhan tunteet pitääkin näyttää. Omasta mielestäni se olisi ainakin hirveää, jos kertoisin tunteeni naiselle, joka ei tuntisikaan samoin ja lähtisi ulos kanssani "säälistä". Ei nyt välttämättä säälistä, mutta siltä se ainakin tuntuisi. Kun olet ihastunut olet myös haavoittuvainen, niin hän ei välttämättä halua satuttaa sinua. Sitäpaitsi silloin jos hän lähtisikin ulos kanssasi tuntematta mitään niin silloin putoat vain korkeammalta. En voi puhua muiden puolesta mutta omiin kokemuksiini viitaten voin kertoa, etteivät yksipuoliset tunteet ole ikinä muuttunut olivat ne sitten sillä naisella tai minulla, nämä siis tapauksista joissa kaveri on kertonut olevansa ihastunut =)...

Niinpä niin. Ole oma itsesi ja ole itsevarma. Nämähän ne on naisten yleisimmät neuvot. Pitää tavallaan paikkansa joo, mutta kyllä niitä on muitakin "sääntöjä" jotka on hyvä tietää ihmissuhteista, ihan kokemuksella nämä on opittu, eikä sitä manuaalia tarvitse mukana kantaa kun se on jo takaraivoon, nimenomaan kokemuksen kautta iskostunut. Mutta kiitos vinkistäsi muuten.

Äläs nyt, ei tässä mistään hiillostamisesta ole kyse. Ensinnäkään kirjoitukseni tarkoitus ei ole ollut tuomita naisia, vaan yksinkertaisesti tuoda ilmi tällainen käyttäytymismalli, jonka olen itse havainnut ja monet muut miehet myös. Tämän asian julkilausumisesta on varmasti hyötyä monille, etenkin nuorille, miehille. Naisten ylpeyttä tietysti koettelee, jos joku mies muka luulee tietävänsä mitä heidän päässään liikkuu. Mutta samanlaisia havaintoja miehistä naiset jatkuvasti tekevät. Täällä on vastauksissa mm. väitetty että "miehet haluavat metsästää ja tehdä aloitteen" sekä "naiset ajattelee monimutkaisemmin kuin miehet". Ihan kiinnostavia väitteitä, mutta olisi minulla noihinkin pari huomautusta. Taidanpa ne nyt tehdä:

1) Miehet usein haluavat tehdä aloitteen, paitsi jos ovat kovin arkoja, johon he kaipaavat naisilta rohkaisua/vihjettä että saa lähestyä, mutta miehet eivät todellakaan halua "metsästää", jos sillä tarkoitetaan jotain sellaista, että naisten pitää leikkiä jotain vaikeastitavoiteltavaa saalista, joka miehen tulisi saada haaviinsa (ehkä jotkut pelimiehet näin toimivat).
2) Naiset eivät ajattele yhtään sen monimutkaisemmin kuin miehetkään, mutta naiset ja miehet kyllä ajattelevat usein eri tavalla.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Äläs nyt, ei tässä mistään hiillostamisesta ole kyse. Ensinnäkään kirjoitukseni tarkoitus ei ole ollut tuomita naisia, vaan yksinkertaisesti tuoda ilmi tällainen käyttäytymismalli, jonka olen itse havainnut ja monet muut miehet myös. Tämän asian julkilausumisesta on varmasti hyötyä monille, etenkin nuorille, miehille. Naisten ylpeyttä tietysti koettelee, jos joku mies muka luulee tietävänsä mitä heidän päässään liikkuu. Mutta samanlaisia havaintoja miehistä naiset jatkuvasti tekevät. Täällä on vastauksissa mm. väitetty että "miehet haluavat metsästää ja tehdä aloitteen" sekä "naiset ajattelee monimutkaisemmin kuin miehet". Ihan kiinnostavia väitteitä, mutta olisi minulla noihinkin pari huomautusta. Taidanpa ne nyt tehdä:

1) Miehet usein haluavat tehdä aloitteen, paitsi jos ovat kovin arkoja, johon he kaipaavat naisilta rohkaisua/vihjettä että saa lähestyä, mutta miehet eivät todellakaan halua "metsästää", jos sillä tarkoitetaan jotain sellaista, että naisten pitää leikkiä jotain vaikeastitavoiteltavaa saalista, joka miehen tulisi saada haaviinsa (ehkä jotkut pelimiehet näin toimivat).
2) Naiset eivät ajattele yhtään sen monimutkaisemmin kuin miehetkään, mutta naiset ja miehet kyllä ajattelevat usein eri tavalla.

Lue lisää

Eikös tässä nyt olekkaan kyse siitä, että kumpikin osapuoli on tahoillaan naimisissa, ja täten ei uskalleta suoraan myöskään tilassa, jossa tavataan, ottaa edes puheeksi, että "Hei, mä haluaisin...., että olisiko sulla kiinnostusta...? Koska kumpikin kuitenkin pelkää tulevansa torjutuksi, vaikka toinen olisikin jollain tyylillä osoittanut kiinnostuksensa tai vaistoaa sen.
Tilanne on silloin vaikeahko.
Tunteet, ne kauniitkin täytyy pakottamalla torpata.
nm: "ei ole lupaa sun kättäsi pyytää..."

Olisiko sun parasta poistua hissukseen vaikkapa Viha-palstalle, sinne viestisi sopisi kuin nenä päähän muiden yhtä sairaiden viestien joukkoon, eikä kukaan kaltaisesi edes huomaisi mitään kummallista raivokkaissa sanoissasi:)!

Mitään ikävään vivahtavaa ei kyllä viestissäsi ole, vaan joku lyömäase kohotettuna pään päällä määräilyä ja uhkailua henkivää besserwisser-asennetta. "Tee näin tai...!" Huh heijaa, kaikkea sitä onkin!!!

,,, kirjoitti:

Olisiko sun parasta poistua hissukseen vaikkapa Viha-palstalle, sinne viestisi sopisi kuin nenä päähän muiden yhtä sairaiden viestien joukkoon, eikä kukaan kaltaisesi edes huomaisi mitään kummallista raivokkaissa sanoissasi:)!

Mitään ikävään vivahtavaa ei kyllä viestissäsi ole, vaan joku lyömäase kohotettuna pään päällä määräilyä ja uhkailua henkivää besserwisser-asennetta. "Tee näin tai...!" Huh heijaa, kaikkea sitä onkin!!!

Lue lisää

Mitään ikävään vivahtavaa ei viestissäni ole mutta silti sopisin jonnekin Viha-palstalle "muiden sairaiden" viestien joukkoon. Just. Onko tää nyt sitä kuuluisaa naisen logiikkaa?

Vähän pitää vittuilla takaisin kun tulee niin dorkia vastakommentteja täällä. Mitään määräilyähän ei mun osaltani ole. Vai miten voisin muka määräillä tuntemattomia ihmisiä täällä. Eiköhän jokainen osaa käyttää omaa harkintaansa sen suhteen mitä tekee eikä ala aivottomana noudattamaan jonkun nimimerkin "määräilyjä" netissä.

Ymmärrän kyllä, että sinua ja monia muitakin naisia ahdistaa ja raivostuttaa se jos ihmisten käyttäytymistä aletaan tällä tavalla mallintamaan. Totta kai on aina poikkeuksia, enkä usko että ihmiset nyt ihan täysin robotteja on, mutta tuo on nyt taas tuollaista saivartelua. Psykologia ja sosiologiakin olisi ihan turhia tieteitä, jos kaikki ajateltaisiin vain että kun "me ollaan kaikki yksilöitä ja erilaisia ja toimitaan ihan fiiliksen mukaan kaikki ihan omalla tavallamme".

Hieman luentunymmärtämisen ja empatian taitoa kysyy myös se että osaa lukea toisen tekstiä, ja vaikka siinä esitetään ajatuksia jotka on itselle vieraita niin pystyy eläytymään siihen toisen ajatusmaailmaan edes sen verran ettei heti tulkitse kaikkea "sairaaksi". Tuo on ihan tyypillistä rasismin ja ahdasmielisyyden logiikkaa. Eikä sun ole muutenkaan pakko piitata mun viesteistä, jos ne sua ahdistaa.

,,, kirjoitti:

Olisiko sun parasta poistua hissukseen vaikkapa Viha-palstalle, sinne viestisi sopisi kuin nenä päähän muiden yhtä sairaiden viestien joukkoon, eikä kukaan kaltaisesi edes huomaisi mitään kummallista raivokkaissa sanoissasi:)!

Mitään ikävään vivahtavaa ei kyllä viestissäsi ole, vaan joku lyömäase kohotettuna pään päällä määräilyä ja uhkailua henkivää besserwisser-asennetta. "Tee näin tai...!" Huh heijaa, kaikkea sitä onkin!!!

Lue lisää

Mitään raivokasta ei mun sanoissani ole (joihinkin tyhmimpiin kommentteihin olen vastannut hieman terävillä sanoilla, mutta sellaista sattuu).

Tässä on myös yksi miesten ja naisten välinen ero. Miehet pystyvät useimmiten puhumaan asioista asioina ilman että niihin tarvitsee mitään tunteita sotkea mukaan. Joillekin naisille taas esim. vastaväitteet on "raivokkaita" tai "sairaita" ihan pelkästään sen takia että ollaan eri mieltä asiasta. Jos on eri mieltä jostain, niin suotavaa olisi että hyvän keskustelun "sääntöjä" noudattaen esitetään eriävä mielipide ilman mitään tunteenomaisia syytöksiä.

Olisihan se mukavaa jos kaikki oltaisiin aina samaa mieltä kaikesta, mutta osoittaa mielestäni heikkoutta jos ei uskalla esittää eriävää mielipidettään muulla tavalla kuin haukkumalla ja syyttelemällä toista. Minua ei kiinnosta mikään konsensushymistely jossa teeskennellään samanmielisyyttä jotta kaikilla olisi hyvä mieli. Mitään aggressioitakaan en pyri tässä esittämään. Pysyn väitteideni takana ainakin niin kauan kunnes joku onnistuu älykkäästi ja hyvillä perusteilla kumoamaan väitteeni. Ei minulla ole mitään syytä perua puheitani pelkästään sen takia että joku tunteikas naisihminen niistä pahoittaa mielensä sen takia ettei ymmärrä lukemaansa. Pahoittelen jos olen aiheuttanut sinulle tai muille tahtomattani mielipahaa, mutta pysyn edelleen sanojeni takana, ja kaikki raivokkuus tai vihamielisyys naissukupuolta tai naisen seksuaalisuutta kohtaan joita olet lukevinasi viesteistäni (sinä tai tuo yksi aiempi kommentoija, joka sellaista väittää), on ihan oman pääsi sisällä.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Mitään raivokasta ei mun sanoissani ole (joihinkin tyhmimpiin kommentteihin olen vastannut hieman terävillä sanoilla, mutta sellaista sattuu).

Tässä on myös yksi miesten ja naisten välinen ero. Miehet pystyvät useimmiten puhumaan asioista asioina ilman että niihin tarvitsee mitään tunteita sotkea mukaan. Joillekin naisille taas esim. vastaväitteet on "raivokkaita" tai "sairaita" ihan pelkästään sen takia että ollaan eri mieltä asiasta. Jos on eri mieltä jostain, niin suotavaa olisi että hyvän keskustelun "sääntöjä" noudattaen esitetään eriävä mielipide ilman mitään tunteenomaisia syytöksiä.

Olisihan se mukavaa jos kaikki oltaisiin aina samaa mieltä kaikesta, mutta osoittaa mielestäni heikkoutta jos ei uskalla esittää eriävää mielipidettään muulla tavalla kuin haukkumalla ja syyttelemällä toista. Minua ei kiinnosta mikään konsensushymistely jossa teeskennellään samanmielisyyttä jotta kaikilla olisi hyvä mieli. Mitään aggressioitakaan en pyri tässä esittämään. Pysyn väitteideni takana ainakin niin kauan kunnes joku onnistuu älykkäästi ja hyvillä perusteilla kumoamaan väitteeni. Ei minulla ole mitään syytä perua puheitani pelkästään sen takia että joku tunteikas naisihminen niistä pahoittaa mielensä sen takia ettei ymmärrä lukemaansa. Pahoittelen jos olen aiheuttanut sinulle tai muille tahtomattani mielipahaa, mutta pysyn edelleen sanojeni takana, ja kaikki raivokkuus tai vihamielisyys naissukupuolta tai naisen seksuaalisuutta kohtaan joita olet lukevinasi viesteistäni (sinä tai tuo yksi aiempi kommentoija, joka sellaista väittää), on ihan oman pääsi sisällä.

Lue lisää

Arvostan tohtorin perinteistä näkemystä miehen ja naisen roolista. Puhut auki sen mitä naiset eivät myönnä edes itselleen. Itse olen missannut kuvatunlaisella tavalla erään mahdollisuuteni. Koin saavani selkeitä signaaleja siitä että nainenkin (vielä nuori) oli kiinnostunut minusta. Mutta tunnelma tosiaan lässähti kun nostin kissan pöydälle. Tuntui että oli vaan pakko ottaa asia puheeksi, kun ajatukset olivat alkaneet kiertää kehää. Mikä meissä nuorissa miehissä mättää kun emme malta mieltämme?
Toisaalta siinä on omat hyvät puolensa että otin asian puheeksi aikaisessa vaiheessa. Tunnustukseni ei ollut naiselle mitään sanomaton juttu. Hänellä tuli paha olo siitä että joutui tuottamaan pettymyksen. Liikumme kuitenkin samassa ystäväpiirissä, ja uskonpa että neutraalilla asenteella asia etenee myöhemmin, vaikka ei hän suoraan mitään toivoa antanut.
Naiselle juttu tuli kuin pommi ja ehkä pahinta asiassa oli, että muut ihmiset tulivat tietoiseksi kohtaamisestamme. Pahinta hänelle. Hänellä tuli puolustusreaktio päälle.
Pitäisi malttaa mieli, mutta ajattelin että "katsotaan mitä tapahtuu". Olin typerä, ei mies voi jättää naiselle sellaista vastuuta.

Jaaha, yrität nyt "voittaa" väittelyn luonnehtimalla vastapuolen kokemattomaksi naistenvihaajaksi. Et kirjoittanut kommentissasi sanaakaan itse asiasta, eli siitä mistä kerron ketjun avauksessa. Sen sijaan yrität käydä ns. henkilökohtaisuuksiin. Käyhän se noinkin.

En ole mikään naistenvihaaja, mutta tänne vastaväitteitään kirjoittaneet naiset kyllä kerran toisensa jälkeen ovat vahvistaneet eräitä käsityksiäni. Joita on mm. naisilla on vaikeaa puhua asioista ilman tunnelatauksia ja arvottamista. Sinäkin todistat tämän sillä ettet puhu itse asiasta mitään, vaan yrität saattaa asian arveluttavaan valoon esittämällä syytöksiä itse asioiden esittäjästä.

Alkuperäinen kirjoitukseni ei myöskään ole millään tavalla hyökkäys naisia vastaan. Nuo lainauksesi on poimittu vastauksista joidenkin naisten esittämiin kommentteihin, ja myönnän että joissain tapauksissa vastasin hieman kärjekkäästi.

Käynpä kohta kohdalta läpi lainauksesi:

"Jos yrität esittää kritiikkiä, niin tee se sitten. Joku pilkunnussinta ei sellaista vielä ole."

Mikä tässä mättää? Kommentoija yritti nussia pilkkua toden totta. Tunnustaminen on aina suoraa, muuten se ei olisi tunnustamista. Kommentoija yritti vängätä että epäsuora ihastuksen osoittaminen olisi myös tunnustamista. Mitä se ei ole.

"Et taida ymmärtää lukemaasi."

Mikä tässä on sitten vialla? Kommentoija esitti vastaväitteitä jotka mielestäni osoitti että hän ei ymmärtänyt kirjoittamaani.

"Naisilla tuntuu olevan ongelmana että he eivät osaa keskustella asioista ilman että siitä pitää tehdä henkilökohtaista. Jäitä hattuun, mussukka, ei tämä ole mikään hyökkäys."

Tämäkään ei ole mikään hyökkäys naissukupuolta kohtaan. Olen silti usein huomannut että naiset helposti sotkevat tunteita ja arvotuksia mukaan, kun yritetään keskustella asioista, joita ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Objektiivinen asioista keskustelu on monille naisille vaikeaa. Tämän olen huomannut. Tämä huomio ei minusta vielä tee mitään naisvihaajaa. On teeskentelyä väittää tai olla ääneen sanomatta että miehissä ja naisissa on eroja, heidän ajattelussan ja tunnemaailmassa. Tästähän alkuperäinen viestinikin kertoo. Tuntuu olevan erityisesti naisille vaikeaa, jos näistä eroista puhutaan ääneen. Käyttämäni kieli saattaa tuntua karkealta juuri siitä syystä että sanon asiat mieluusti suoraan, niiden oikeilla nimillä, enkä aina jaksa yrittää pehmittää puheitani sen pelossa että vastapuoli loukkaantuu. En kuitenkaan yritä loukata ketään tahallani. Mielestäni aikuiset, fiksut ihmiset osaavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä ilman että tarvitsee henkilökohtaisesti loukkaantua.

"Älkää uskoko tämän naisen (?) sanoja. Naiset saattavat sanoa yhtä, mutta käyttäytyä ihan toisella tavalla."

Ensimmäinen lause viittaa siihen, etten ollut varma onko kirjoittaja nainen, mutta olen sittemmin tullut siihen päätelmään, että tähän ketjuun vastaväitteitäni esittäneet kirjoittajat ovat kaikki naisia. Tuo havainto, että naiset sanovat yhtä, mutta käyttäytyvät toisella tavalla liittyy taas näihin havaintoihin miesten ja naisten eroista. Miehet ovat usein suorempia. Naiset taas käyttävät paljon kiertoilmauksia, eivätkä aina uskalla puhua asioista suoraan. Eivätkä useinkaan halua, kenties ylpeyttään, käyttäytyvänsä tietyllä tavalla, vaan uskottelevat muuta.

"Ei tästä nyt tarvitse niin vaikeaa tehdä taas. Naiset täällä yrittää vängätä taas kun löytyy poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Tämä kirjoitukseni tuntuu menevän naisilta yli hilseen."

Noh. Sen nyt vaan näyttää näitä kommentteja lukiessa siltä että naiset tänne yksistään kirjoittavat näitä vastaväitteitä ja yrittävät vängätä vastaan esittämällä juurikin poikkeuksen poikkeuksia. Totta kai kirjoitukseni on yleistys. Sen myönnän itsekin. Mutta uskon että se pitää useimmissa tapauksissa paikkansa. Tästäkin olen jo ylhäällä kirjoittanut. Olet ilmeisesti yrittänyt etsiä kaikki käyttämäni lauseet jossa ilmenee sana 'nainen'. Sinäkin kirjoituksellasi, anteeksi vain, vahvistat käsitystäni siitä, että monilla naisilla on vaikea edes ymmärtää mistä kirjoitan. On tuolla muutama fiksukin nainen kirjoittanut, enkä kaikkia vastaväitteitäkään tyhminä pidä. Esittämällä vastaväitteitä olette auttaneet minua tarkistamaan teoriaani, koska en itse kykenisi keksimään kaikkia niitä vastaväitteitä joita joku saattaa teoriaani vastaan esittää. Kiitos siitä, sillä nyt teoriani on vain vahvistunut entisestään. Sinäkään et esitä väitteitä tästä teoriastani vaan yrität pilkata minua (nuori, kokematon, naisvihaaja). Helppoa, mutta vähän hölmöä.

Ja mitä tuohon nuoruuteeni ja kokemattomuuteeni tulee, niin myönnän kyllä että itselläni on nuorempana ollut juurikin tuo ongelma josta tässä kirjoitan, eli olen tunnustanut ihastukseni parillekin naiselle jolloin tapailumme on päättynyt ja vastauksena on tullut "ollaan vaan kavereita" tai "hyvää loppuelämää" ja tyttö ei enää halunnut olla missään yhteydessä minuun. Tämä ei ole kuitenkaan ollut vain oma kokemukseni vaan olen huomannut että muillakin miehillä on tällaisia kokemuksia naisten kanssa kanssakäymisestä ollut. Kirjoitan siis totta kai oman kokemukseni pohjalta, ja tämän olen täällä ylempänä jo myöntänyt, mutta väitteesi siitä, että pelkään naisia tai kaipaisin opastusta menevät pahasti huti maalista. Pidän kyllä naisia ja miehiä ajatus- ja tunnemaailmaltaan erilaisina, jos se ei ole tähän mennessä tullut selväksi. Tästä havainnosta on taas seurannut että pyrin ymmärtämään naisia, ja millä tapaa he eroavat käyttäytymiseltään miehistä, mutta tarkoittaako se muka sitä että pelkäisin naisia? Tuskinpa.

"Kirjoitat ristiriitaisesti."

Väität että kirjoitan ristiriitaisesti mutta sitten et kuitenkaan tarkenna että mitkä väitteeni on ristiriitaisia.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Jaaha, yrität nyt "voittaa" väittelyn luonnehtimalla vastapuolen kokemattomaksi naistenvihaajaksi. Et kirjoittanut kommentissasi sanaakaan itse asiasta, eli siitä mistä kerron ketjun avauksessa. Sen sijaan yrität käydä ns. henkilökohtaisuuksiin. Käyhän se noinkin.

En ole mikään naistenvihaaja, mutta tänne vastaväitteitään kirjoittaneet naiset kyllä kerran toisensa jälkeen ovat vahvistaneet eräitä käsityksiäni. Joita on mm. naisilla on vaikeaa puhua asioista ilman tunnelatauksia ja arvottamista. Sinäkin todistat tämän sillä ettet puhu itse asiasta mitään, vaan yrität saattaa asian arveluttavaan valoon esittämällä syytöksiä itse asioiden esittäjästä.

Alkuperäinen kirjoitukseni ei myöskään ole millään tavalla hyökkäys naisia vastaan. Nuo lainauksesi on poimittu vastauksista joidenkin naisten esittämiin kommentteihin, ja myönnän että joissain tapauksissa vastasin hieman kärjekkäästi.

Käynpä kohta kohdalta läpi lainauksesi:

"Jos yrität esittää kritiikkiä, niin tee se sitten. Joku pilkunnussinta ei sellaista vielä ole."

Mikä tässä mättää? Kommentoija yritti nussia pilkkua toden totta. Tunnustaminen on aina suoraa, muuten se ei olisi tunnustamista. Kommentoija yritti vängätä että epäsuora ihastuksen osoittaminen olisi myös tunnustamista. Mitä se ei ole.

"Et taida ymmärtää lukemaasi."

Mikä tässä on sitten vialla? Kommentoija esitti vastaväitteitä jotka mielestäni osoitti että hän ei ymmärtänyt kirjoittamaani.

"Naisilla tuntuu olevan ongelmana että he eivät osaa keskustella asioista ilman että siitä pitää tehdä henkilökohtaista. Jäitä hattuun, mussukka, ei tämä ole mikään hyökkäys."

Tämäkään ei ole mikään hyökkäys naissukupuolta kohtaan. Olen silti usein huomannut että naiset helposti sotkevat tunteita ja arvotuksia mukaan, kun yritetään keskustella asioista, joita ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Objektiivinen asioista keskustelu on monille naisille vaikeaa. Tämän olen huomannut. Tämä huomio ei minusta vielä tee mitään naisvihaajaa. On teeskentelyä väittää tai olla ääneen sanomatta että miehissä ja naisissa on eroja, heidän ajattelussan ja tunnemaailmassa. Tästähän alkuperäinen viestinikin kertoo. Tuntuu olevan erityisesti naisille vaikeaa, jos näistä eroista puhutaan ääneen. Käyttämäni kieli saattaa tuntua karkealta juuri siitä syystä että sanon asiat mieluusti suoraan, niiden oikeilla nimillä, enkä aina jaksa yrittää pehmittää puheitani sen pelossa että vastapuoli loukkaantuu. En kuitenkaan yritä loukata ketään tahallani. Mielestäni aikuiset, fiksut ihmiset osaavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä ilman että tarvitsee henkilökohtaisesti loukkaantua.

"Älkää uskoko tämän naisen (?) sanoja. Naiset saattavat sanoa yhtä, mutta käyttäytyä ihan toisella tavalla."

Ensimmäinen lause viittaa siihen, etten ollut varma onko kirjoittaja nainen, mutta olen sittemmin tullut siihen päätelmään, että tähän ketjuun vastaväitteitäni esittäneet kirjoittajat ovat kaikki naisia. Tuo havainto, että naiset sanovat yhtä, mutta käyttäytyvät toisella tavalla liittyy taas näihin havaintoihin miesten ja naisten eroista. Miehet ovat usein suorempia. Naiset taas käyttävät paljon kiertoilmauksia, eivätkä aina uskalla puhua asioista suoraan. Eivätkä useinkaan halua, kenties ylpeyttään, käyttäytyvänsä tietyllä tavalla, vaan uskottelevat muuta.

"Ei tästä nyt tarvitse niin vaikeaa tehdä taas. Naiset täällä yrittää vängätä taas kun löytyy poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Tämä kirjoitukseni tuntuu menevän naisilta yli hilseen."

Noh. Sen nyt vaan näyttää näitä kommentteja lukiessa siltä että naiset tänne yksistään kirjoittavat näitä vastaväitteitä ja yrittävät vängätä vastaan esittämällä juurikin poikkeuksen poikkeuksia. Totta kai kirjoitukseni on yleistys. Sen myönnän itsekin. Mutta uskon että se pitää useimmissa tapauksissa paikkansa. Tästäkin olen jo ylhäällä kirjoittanut. Olet ilmeisesti yrittänyt etsiä kaikki käyttämäni lauseet jossa ilmenee sana 'nainen'. Sinäkin kirjoituksellasi, anteeksi vain, vahvistat käsitystäni siitä, että monilla naisilla on vaikea edes ymmärtää mistä kirjoitan. On tuolla muutama fiksukin nainen kirjoittanut, enkä kaikkia vastaväitteitäkään tyhminä pidä. Esittämällä vastaväitteitä olette auttaneet minua tarkistamaan teoriaani, koska en itse kykenisi keksimään kaikkia niitä vastaväitteitä joita joku saattaa teoriaani vastaan esittää. Kiitos siitä, sillä nyt teoriani on vain vahvistunut entisestään. Sinäkään et esitä väitteitä tästä teoriastani vaan yrität pilkata minua (nuori, kokematon, naisvihaaja). Helppoa, mutta vähän hölmöä.

Lue lisää

pari kirjoitusvirhettä korjaan tuosta

"On teeskentelyä väittää" -> On teeskentelyä jos väittää ettei miehissä ja naisissa ole eroja.

"käyttäytyvänsä tietyllä tavalla," - myöntää käyttäytyvänsä tietyllä tavalla

"Jos yrität esittää kritiikkiä, niin tee se sitten. Joku pilkunnussinta ei sellaista vielä ole."

"Et taida ymmärtää lukemaasi."

Nuo lainaukset ei edes liityy naisiin millään tavalla, vaan esitin ne kommentoijille (jotka oletettavasti kyllä olivat naisia, mutta entäs sitten, samat vastaukset olisin antanut miehillekin jos olisivat samalla tavalla kommentoineet).

Sulla on nyt jotkut "naisvihaaja"-rillit päässä kun alat näkemään naisten halveksuntaa kaikissa kommenteissani.

Tohtori Silakka kirjoitti:

"Jos yrität esittää kritiikkiä, niin tee se sitten. Joku pilkunnussinta ei sellaista vielä ole."

"Et taida ymmärtää lukemaasi."

Nuo lainaukset ei edes liityy naisiin millään tavalla, vaan esitin ne kommentoijille (jotka oletettavasti kyllä olivat naisia, mutta entäs sitten, samat vastaukset olisin antanut miehillekin jos olisivat samalla tavalla kommentoineet).

Sulla on nyt jotkut "naisvihaaja"-rillit päässä kun alat näkemään naisten halveksuntaa kaikissa kommenteissani.

Lue lisää

No jaa, itse menin paljastamaan jo hetken tuntemalleni tytölle, että olen aivan lääpällään häneen. Puihin meni, hänellä ei taida olla mitään sen kummempia tunteita minua kohtaan...

Mutta ei kannata miettiä tuollaisia, kuunnelkaa sydäntenne ääntä ennemmin kuin jotain Suomi24:sen keittiöpsykologeja.

Surullinen :,( kirjoitti:

No jaa, itse menin paljastamaan jo hetken tuntemalleni tytölle, että olen aivan lääpällään häneen. Puihin meni, hänellä ei taida olla mitään sen kummempia tunteita minua kohtaan...

Mutta ei kannata miettiä tuollaisia, kuunnelkaa sydäntenne ääntä ennemmin kuin jotain Suomi24:sen keittiöpsykologeja.

Lue lisää

Ah, ollapa nuori ja uskoa vielä "sydämen ääneen".

Tohtori Silakka kirjoitti:

Ja mitä tuohon nuoruuteeni ja kokemattomuuteeni tulee, niin myönnän kyllä että itselläni on nuorempana ollut juurikin tuo ongelma josta tässä kirjoitan, eli olen tunnustanut ihastukseni parillekin naiselle jolloin tapailumme on päättynyt ja vastauksena on tullut "ollaan vaan kavereita" tai "hyvää loppuelämää" ja tyttö ei enää halunnut olla missään yhteydessä minuun. Tämä ei ole kuitenkaan ollut vain oma kokemukseni vaan olen huomannut että muillakin miehillä on tällaisia kokemuksia naisten kanssa kanssakäymisestä ollut. Kirjoitan siis totta kai oman kokemukseni pohjalta, ja tämän olen täällä ylempänä jo myöntänyt, mutta väitteesi siitä, että pelkään naisia tai kaipaisin opastusta menevät pahasti huti maalista. Pidän kyllä naisia ja miehiä ajatus- ja tunnemaailmaltaan erilaisina, jos se ei ole tähän mennessä tullut selväksi. Tästä havainnosta on taas seurannut että pyrin ymmärtämään naisia, ja millä tapaa he eroavat käyttäytymiseltään miehistä, mutta tarkoittaako se muka sitä että pelkäisin naisia? Tuskinpa.

Lue lisää

Et välttämättä ole saanut pakkeja siksi, että tunnustit tunteesi vaan siksi että nainen ei olisi muutenkaan halunnut sua, ilmaisit ne tunteesi tai et.

Pakit kirjoitti:

Et välttämättä ole saanut pakkeja siksi, että tunnustit tunteesi vaan siksi että nainen ei olisi muutenkaan halunnut sua, ilmaisit ne tunteesi tai et.

Ihan hyvä pointti, mutta toisaalta tuo myös sellaista saivartelua joka kuuluu kvanttifysiikan puolelle. Onko Schrödingerin kissa elossa vai ei? (http://fi.wikipedia.org/wiki/Schrödingerin_kissa) Enhän koskaan saa sitä tietää. Vielä en nimittäin ole kohdannut tapausta, tai kuullut keneltäkään mieheltä että toimimalla tällä tavalla hän olisi jotenkin edesauttanut suhdettaan.

Tohtori Silakka kirjoitti:

"Kirjoitat ristiriitaisesti."

Väität että kirjoitan ristiriitaisesti mutta sitten et kuitenkaan tarkenna että mitkä väitteeni on ristiriitaisia.

Ilmeisesti kirjoitukseni antoi sinulle jotain ajattelemisen aihetta.

Toivon onnea naisasioihin! :)

Kiitos vastauksesta. Harvoja järkeviä vastaväitteitä täällä. Et kuitenkaan tunne minua tai seurusteluhistoriaani joten arvauksesi ei osu ihan täysin oikein. Eräässäkin kokemassani tapauksessa tapailin nuorta naista joka oli ilmeisen kiinnostunut minusta, koska mm. hankki puhelinnumeroni jotain kautta ja soitti ujosti pyytääkseen treffeille. Aiemmin olimme vain jotain jutelleet ja olin itsekin vihjannut että olisin kiinnostunut tapaamisesta. Tapailuamme jatkui sitten jonkin aikaa ja ihan hyvällä fiiliksellä mentiin. Itsekin olin häneen ihastunut, mutta kokematon ja epävarma, joten tunnustin hänelle ihastumiseni melko nopeasti ja vähän epävarmuutta äänessä kaikenlisäksi. Tästä oli seurauksena että hänen kiinnostuksensa minuun loppui.

Kyllä käyttäytyminen ja aloitteen teko jne. niihin liittyy tiettyjä kirjoittamattomia "sääntöjä". Tarkoitan sitä, että jos treffeillä möläyttää jonkun nolon tunnustuksen, vaikkapa että "minulla tulee usein jännittäessä kakat housuun", niin tällaisesta varmasti loppuu monen naisen mielenkiinto. Tämä on tietysti kärjistetty esimerkki, mutta tuollainen ihastuksen tunnustaminen on monille naisille vastaavanlainen nolo tunnustus, jos he eivät halua heikkoa ja epävarmaa miestä.

On varmasti tapauksia jossa suora tunnustus toimii, ja sen olen tässä ketjussa jo aiemminkin myöntänyt, mutta väitän että nämä ovat poikkeustapauksia. Ja uskoisin että nämä tunnustukset on tehnyt itsevarma mies ja itsevarmasti. Sillä on suuri merkitys. Epävarmat tunnustukset aiheuttavat todennäköisesti torjuntaa, mutta jos komea, miellyttävä ja itsevarma mies tunnustaa itsevarmasti on niin todennäköisempää että nainen pitää tästä tunnustuksesta.

En oikein jaksa uskoa tuohon että naiset nyt muka aina tietävät tasan tarkkaan mitä haluavat. Treffaillessa ensimmäisiä kertoja kyseessä on kuitenkin juuri tutustumisesta ja sen selvittämisestä että onko toinen potentiaalinen seurustelukumppani. Ja juuri tämä on sitä herkkää aikaa, jolloin kaikki mokat miehen puolelta (ja miksei naisenkin) on kohtalokkaita. Ihastuksen tunnustaminen liian varhain tai liian epävarmasti, on useimmissa tapauksissa virheliike. Voi olla että nämä suhteet olisivat ennemmin tai myöhemmin päättyneet muutenkin, mutta mies ei pääse edes ottamaan tästä asiasta selvää, koska nainen torjuu hänet niin nopeasti. Minun mielestäni tämä on epäoikeudenmukaista.

Sanot että naiset tietävät hyvin pian mitä haluavat, mutta jos ollaan vasta kerran tai pari tavattu, niin en usko että nainen on oppinut miestä tuntemaan oikeasti niin hyvin että tietäisi varmasti. Nainen perustaa päätöksensä ennemmin miehen epävarmaan lähestymiseen ja tulkitsee miehen luonteesta epämiellyttäviä asioita tämän yhden epävarmuuden hetken perustellaa, ja tekee päätöksensä tämän perusteella. Tälläkin palstalla suurin osa naisten neuvoista on että "ole oma itsesi ja ole itsevarma", tuo itsevarmuus tuntuu olevan melkeinpä tärkein kriteeri mitä naiset miehestä haluavat. Sen takia on tärkeää tehdessä tuttavuutta naiseen, ettei anna itsestään epävarmaa kuvaa, koska saattaahan mies olla vaikka miten ihana tyyppi, mutta jos suurimmalle osalle naisista kiinnostava mies tipahtaa heti kaverikategoriaan pelkän epävarmuuden osoittamisen takia, niin tällöin neuvoisin miehiä etteivät tunnusta ihastumistaan - paitsi tietysti jos ovat tällaisia itsevarmoja miehiä joille ihastuksen tunnustaminen ei ole millään tavalla jännittävää, mutta he eivät muutenkaan näitä neuvojani tarvitse ja tuskin lukevatkaan.

Tarkoitukseni ei ole torpata kaikkia naisten vastaväitteitä, ja on tänne jo kirjoittanut useampi nainen jotka ovat samaa mieltä kanssani. Monet tänne kirjoitetuista vastaväitteistä vain ovat olleet joko niin epäselvästi jäsenneltyjä tai keskittyneet johonkin ihan epäolennaiseen (kuten esim. käyttääkö mieluummin ilmausta "antilutkadefenssi" vai "antihelppousdefenssi" jne.). Tällaisiin vastauksiin olen hieman turhautuneena vastannut, ettet ole ymmärtänyt lukemaasi. Sanot, ettet pidä miehistä jotka jyräävät mielipiteillään, mutta minä puolestani en tällaisessa nettikirjoittelussa sääntele vastauksiani sen perusteella että onko kirjoittaja nainen vai mies. Eli en puhu naisille pehmeämmin kuin miehille. Niin sanotussa tosielämässä olen hienotunteisempi, mutta tällainen teorioiden pyörittely on minulle pelkkää rationaalista päättelyä ja ongelman pohtimista ilman että yritän pehmitellä sanomisiani sukupuolen perusteella. Eikö tuollainen kuulostakin älykkäästä ja itseään kunnioittavasta naisesta alentavalta, jos mies kirjoitaa hänelle joten lempeämmin pelkästään sukupuolen perusteella?

Jatkoa:
Totta kai ihmiset on yksilöitä ja kaikki on tapauskohtaista, mutta tämä teoriani on että useimmissa tapauksissa epävarmuuden osoitus, jollaisena ihastuksen tunnustamista pidän (etenkin jos sen tekee väärällä tavalla tai väärään aikaan), ajaa mahdollisen suhteen karille jo ennen kuin ollaan lähdetty satamastakaan (näin kuvaannollisesti ilmaisten). Voi olla että monet näistä suhteista olisivat ennemmin tai myöhemmin päättyneet joka tapauksessa johonkin toiseen asiaan tai ongelmaan, mutta tämä alkuperäinen kirjoitukseni onkin neuvo miehille jonka on tarkoitus antaa eräänlainen etulyöntiasema siinä mielessä, että he saisivat edes mahdollisuuden nähdä onko suhteesta mihinkään ilman että nainen heitä torjuu, mielestäni hyvin epäoikeudenmukaisesti, jo heti alkuunsa.

Tällaisia kirjoittamattomia seurustelusääntöjä oppimalla mies menestyy treffailumaailmassa paremmin, ja voi kasvattaa itsevarmuuttaan saadessan positiivista palautetta naisilta. Jos sanot että nainen kyllä tietää pian mitä haluaa, niin uskoisin että tuo pian tietäminen liittyy juuri siihen hätäiseen tulkintaan että mies on epävarma ja siten epäkiinnostava. Tietysti tuo on ymmärrettävää, jos ei pidä epävarmoista miehistä, mutta monille etenkin kokemattomille miehille epävarmuus on vain yksi vaihe josta oppii eteenpäin kokemuksen kautta. Sen takia on epäoikeudenmukaista torjua mies heti, mutta ymmärrän kyllä jos nainen haluaa kokeneen ja itsevarman miehen, ja uskoisin että suurin osa haluaakin.

Tuo ettei kaikki naiset mielestäni ole tätä teoriaani ymmärtäneet liittyy juuri tuohon että he olettavat että joku itsevarma ja miellyttävä mies, johon he mahdollisesti itse jo ovat ihastuneet, tunnustaa ihastumisensa heille. Minä puolestani puhun siitä kun mies tunnustaa ihastumisensa uskoen että se on jotain sellaista herkkää johon nainen voi vastata samalla tavalla ja joka veisi suhdetta eteenpäin. Tällainen on mielestäni epävarmuutta miehen puolelta. Tällainen päättely on miehille yleistä, että he rationalisoivat tunteen asioita (kuten minäkin tässä ketjussa teen ihan tietoisesti) ja haluavat ottaa ihastuksensa puheeksi, uskoen että nainen vastaa tällaiseen suulliseen tunnustukseen myönteisesti. Väitteeni on että useimmissa tapauksissa epäsuora ihastuksen/kiinnostuksen osoitus on aina parempi vaihtoehto juurikin niistä luetelluista syistä joita alkuperäisessä kirjoituksessani ole esittänyt.

Joten jos teoriani tiivistäisi vain yhteen seikkaan, yhteen neuvoon, eli:

Useimmissa tapauksissa on parempi ilmaista ihastumisensa epäsuorasti, vaikkapa teoilla, mutta selvästi, ennemmin kuin sanallisesti tunnustaa ihastumisensa.

Niin olisitko tästäkin eri mieltä?

Vielä pointti kiteytys, joka mahdollisesti selkeyttää asiaa. Ja tarkoitukseni ei ole nyt jyrätä kenenkään muun mielipiteitä, vaan minusta tuntuu ettet sinäkään NuorenMiehenÄiti ole täysin ymmärtänyt mitä kirjoituksellani tarkoitan. Sen takia nyt yritän täsmentää sanomaani.

Kun mies lähestyy naista, ja nainen joko torjuu tai hyväksyy hänen lähestymisensä, niin nainen ei perusta tätä päätöstään mieheen itseensä, koska ei tunne häntä - poikkeuksena tietysti jos mies on ulkoisesti epämiellyttävä, ruma, pahanhajuinen jne. Nainen perustaa päätöksensä siitä että hyväksyykö hän miehen lähestymisen nimenomaan siihen tapaan jolla mies lähestyy. Jos nainen torjuu miehen, hän ei torju tätä siksi koska miehen ominaisuudet olisivat muilta kuin sosiaalisilta taidoiltaan väärät. Mies torjutaan ennen kaikkea siksi ettei hän osaa lähestyä oikealla, naista kiinnostavalla tavalla. Tämä ei tarkoita sitä, että oikealla tavalla lähestyvä mies olisi aina naisen mieleen pitkällä juoksulla, mutta oikealla tavalla lähestyvä mies saa ainakin mahdollisuuden tutustua naiseen, eikä häntä torjuta ennen kuin nainen on edes oppinut tuntemaan tätä miestä.

Toisin sanoen, sillä tavalla millä mies naista lähestyy, on enemmän painoarvoa kuin miehen muilla ominaisuuksilla (ulkonäöllä on tietysti joku merkitys tässä myös, mutta väittäisin että toissijainen). Ja tämä ihastuksen tunnustaminen tapailuvaiheessa on juurikin sellainen villi kortti, jonka rohkeat miehet voi koittaa heittää, mutta useimmissa tapauksissa se on vääränlainen lähestymistapa.

Jos nainen sanoo tietävänsä pari tapaamisen perusteella ettei ole kiinnostunut miehestä. Niin hän on tehnyt ensisijaisesti arvion sen perusteella miten mies käyttäytyy. Pelkkä ihastumisen tunnustaminen ei välttämättä ole ainoa asia johon tuo arvio perustuu, miehellä saattaa olla myös tylsät jutut ja huonot pöytätavat jne. Mutta ensivaikutelma saattaa olla usein pettävä, sen takia on periaatteessa epäoikeudenmukaista torjua mies pelkän lähestymistapansa perusteella. Ja uskon kyllä että huonosti lähestyvä mies on useissa tapauksissa epämiellyttävä tai epäkiinnostava tyyppi muutenkin. Mutta neuvoni on ohje tällaiseen itsensä kehittämiseen, että jos ainakaan osaa lähestyä naista oikealla tavalla, eikä heti ilmaise epävarmuuttaan, niin hänellä on paremmat mahdollisuudet ottaa selvää onko miehen ja naisen suhteesta mihinkään.

"Nämä miehet eivät ole kiinnostaneet minua alun alkaenkaan. En nyt halua tarkemmin kuvailla miehiä, tai tilanteita mutta kyse ei ollut lähestymistavasta, ainoastaan henkilöistä."

Ok, hyväksyn pointtisi. Mutta on useita tapauksia jossa on nainen on ilmaissut kiinnostustaan mutta torjunut sitten miehen lähestymistavan perusteella. Tämä on hyvin yleistä jopa. On tietysti vaikea arvioida että milloin torjunta perustuu henkilöön ja milloin lähestymistapaan. Väitän kuitenkin että henkilöä ei oikein osaa tuntea jos hän lähestyy väärällä tavalla. Lähestymisen tarkoitus on nimittäin tuoda itseään esille toiselle, ja jos tämä tapa on väärä, niin henkilöstäkin muodostuu helposti vääränlainen kuva.

Tämä ei kuitenkaan mielestäni kumoa sitä perusajatustani että useimmissa tapauksissa epäsuora ihastuksen ilmaus on aina parempi kuin suora tunnustus.

Vielä yksi lisäys, vaikka sen mielestäni enemmän tai vähemmän suoraan sanoin jo tuossa aiemmin.

Nainen saatta kyllä torjua miehen muustakin kuin siitä syystä että tämä on tunnustanut ihastumisensa, mutta tuo ihastuksen tunnustus vain pahentaa asiaa entisestään. Jos taas naisella ei ole mitään syytä torjua miestä, niin ihastuksen tunnustus väärään aikaan tai väärällä tavalla antaa miehelle miinuspisteitä joita tällä ei aiemmin ollut.

Ei näköjään naisilla riitä äly muuhun kuin miinusteluun ja plussailuun.

Tohtori Silakka kirjoitti:

Ei näköjään naisilla riitä äly muuhun kuin miinusteluun ja plussailuun.

Olet ylimielinen, kuvittelet naisilla olevan luetun ymmärtämisessä vaikeuksia. Mitäpä tuohon enää sanoisi.

Tämä asia on jo puitu pohjamutia myöden ja sinun kantasi asiaan on selvinnyt kyllä kaikista vähälahjaisimmillekin.

Omana mielipiteenäni voisin ainoastaan lisätä, että tunnustaminen vaatii paljon rohkeutta, se on todella rohkea teko.

Kun tunnustaa, voi saada näpeilleen. Jos saa näpeilleen, voit itse vaikuttaa miten siihen suhtaudut. Tuletko katkeraksi naistenvihaajaksi, vai jatkatko elämääsi tajuten, ettei juuri se nainen ollutkaan sinulle se oikea.

Naisilla ja miehillä on pettymyksiä rakkaudessa, se kuuluu elämään. Nykyään on harvinaista jos se ensirakkaus johtaa avioliittoon ja vielä loppuelämän kestävään. Lähes kaikki joutuvat siis kokemaan pettymyksiä rakkaudessa.

Se miten osaat ottaa pettymyksiä vastaan ja selviydyt niistä, on tärkeää.

Vaikka mies olisi minkälainen adonis, kun hän ihastuu, muuttuu hän epävarmaksi tämän naisen edessä. Tunnustaminen on kaikille vaikeaa, olit minkä näköinen tahansa.

Toivon kaikille tasapuolisesti onnellista ja rakkauden täyttämää tätä vuotta!

NuorenMiehenÄiti kirjoitti:

Olet ylimielinen, kuvittelet naisilla olevan luetun ymmärtämisessä vaikeuksia. Mitäpä tuohon enää sanoisi.

Tämä asia on jo puitu pohjamutia myöden ja sinun kantasi asiaan on selvinnyt kyllä kaikista vähälahjaisimmillekin.

Omana mielipiteenäni voisin ainoastaan lisätä, että tunnustaminen vaatii paljon rohkeutta, se on todella rohkea teko.

Kun tunnustaa, voi saada näpeilleen. Jos saa näpeilleen, voit itse vaikuttaa miten siihen suhtaudut. Tuletko katkeraksi naistenvihaajaksi, vai jatkatko elämääsi tajuten, ettei juuri se nainen ollutkaan sinulle se oikea.

Naisilla ja miehillä on pettymyksiä rakkaudessa, se kuuluu elämään. Nykyään on harvinaista jos se ensirakkaus johtaa avioliittoon ja vielä loppuelämän kestävään. Lähes kaikki joutuvat siis kokemaan pettymyksiä rakkaudessa.

Se miten osaat ottaa pettymyksiä vastaan ja selviydyt niistä, on tärkeää.

Vaikka mies olisi minkälainen adonis, kun hän ihastuu, muuttuu hän epävarmaksi tämän naisen edessä. Tunnustaminen on kaikille vaikeaa, olit minkä näköinen tahansa.

Toivon kaikille tasapuolisesti onnellista ja rakkauden täyttämää tätä vuotta!

Lue lisää

Saatan olla ylimielinen, mutta et sinäkään vastannut suoraan siihen että onko mielestäsi epäsuora vai suora ilmaus parempi jos pitää jompi kumpi valita. Vai tulkitsenko tekstisi niin että pidät suoraa ilmausta aina parempana? Mitenkähänä on oman miehesi kohdalla (jos sinulla sellainen on), tunnustiko hän ihastumisensa sinulle suoraan kun tapailitte, vai tuliko asia muutenkin selväksi?

Naiset voisitte myös miettiä seuraavanlaista näkökulmaa: miksi ette itse tunnusta ihastumistanne miehelle tapailuvaiheessa, vai tunnustatteko? Siis suoraan. Voi olla vaikeaa näin tekstin maailmassa muistaa että ihmisten välisestä kommunikoinnista tosimaailmassa suurin osa on sanatonta viestintää. Sanottuunkin aina vaikuttaa mm. sanojan tunnetila ja ruumiin kieli jne. Ymmärrän kyllä että tuntuu ajatuksena paremmalta ja "ihanemmalta" jos toinen tunnustaa ihastumisensa suoraan, mutta käytännössä asiat ei ole aina samalla tavalla kuin niiden haluaisi olevan. Miehen ja naisen välinen suhde, kuten ihmissuhteet muutenkin, on usein eräänlaista valtapeliä tietyllä tapaa. Ihanteellisessa suhteessa on valtatasapaino, mutta huonommissa suhteissa toinen hallitsee toista. Sen takia kannattaa olla varuillaan milloin valtaansa toiselle luovuttaa esim. jättäytymällä toisen armoille tunnustaessaan tälle rakkauttaan.

Nyt kun haluatte kuitata minun kirjotukseni pelkän katkeroituneen miehen tilitykseksi, niin miettikää naiset kuitenkin kukin tahollaan, että miksi sinä et tunnusta ihastumistasi miehelle kun tapailette, vai tunnustatko? Miksi miehen sitten pitäisi jos et sinä niin tee? Samaan aihepiiriin liittyisi myös että miksi naiset eivät useinkaan tee suoraa aloitetta, vaan aloite jätetään miehelle? Eikö tässä ole kyseessä, halusi sitä myöntää tai ei, juuri eräänlainen valtapeli. Nimittäin mies joka ensimmäisenä tekee aloitteen ja ilmaisee kiinnostuksensa tavallaan antaa nyt vallan naiselle, joka saa nyt päättää onko miehestä kiinnostunut vai ei? Jos nainen taas lähestyy miestä ja suoraan ilmaisee hänelle kiinnostuksensa, eikö nainen jää silloin heikompaan osaan? Aina poikkeuksia joten niistä ei tarvitse nyt puhua. Mutta eikö yleensä ole näin? On turha mielestäni väittää että tämä johtuisi vain siitä että "miehet haluavat metsästää ja menettävät kiinnostuksen jos saalis on liian helppo". Minua ei ainakaan miehenä kiinnosta "metsästää" naista, ja vaikeasti tavoiteltavan leikkiminen saa naisen vain vaikuttamaan oikukkaalta ja ylimieliseltä. Jos en kuitenkaan halua että nainen on "helppo" niin miksi itse olisin "helppo"? Eikö sama päde näinkin päin? Eikö naisetkin kiinnostu ennemmin miehestä joka osoittaa olevansa itsevarma ja itsenäinen. Sellainen jonka ei tarvitse juosta naisen perässä tunnustaen hänelle rakkauttaan. Naiset saattavat ajatella että tällainen palvova mies olisi "aivan ihana", mutta tässä taas tullaan siihen että käytännössä yleensä vähän "välinpitämättömämpi" mies on se johon ihastutaan.

Se miten haluttaisiin asioiden olevan, ja se miten asiat usein parisuhdemaailmassa tapahtuu, on kaksi aivan eri asiaa, eikä niitä kannata turhaan sekoitaa keskenään.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nonverbal_communication

NuorenMiehenÄiti kirjoitti:

Olet ylimielinen, kuvittelet naisilla olevan luetun ymmärtämisessä vaikeuksia. Mitäpä tuohon enää sanoisi.

Tämä asia on jo puitu pohjamutia myöden ja sinun kantasi asiaan on selvinnyt kyllä kaikista vähälahjaisimmillekin.

Omana mielipiteenäni voisin ainoastaan lisätä, että tunnustaminen vaatii paljon rohkeutta, se on todella rohkea teko.

Kun tunnustaa, voi saada näpeilleen. Jos saa näpeilleen, voit itse vaikuttaa miten siihen suhtaudut. Tuletko katkeraksi naistenvihaajaksi, vai jatkatko elämääsi tajuten, ettei juuri se nainen ollutkaan sinulle se oikea.

Naisilla ja miehillä on pettymyksiä rakkaudessa, se kuuluu elämään. Nykyään on harvinaista jos se ensirakkaus johtaa avioliittoon ja vielä loppuelämän kestävään. Lähes kaikki joutuvat siis kokemaan pettymyksiä rakkaudessa.

Se miten osaat ottaa pettymyksiä vastaan ja selviydyt niistä, on tärkeää.

Vaikka mies olisi minkälainen adonis, kun hän ihastuu, muuttuu hän epävarmaksi tämän naisen edessä. Tunnustaminen on kaikille vaikeaa, olit minkä näköinen tahansa.

Toivon kaikille tasapuolisesti onnellista ja rakkauden täyttämää tätä vuotta!

Lue lisää

On ironista että kommenttisi otsikoksi olet laittanut "Viisas osaa myös vaieta ajoissa". Enkö tästä ole
kaiken aikaa puhunutkin? Nimittäin siitä, että viisas mies osaa vaieta, eikä turhaan lauo tunnustuksiaan.

Mitä taas minun vaikenemiseeni tulee, niin eiköhän tässä ole jo tullut jos ei romaanin, niin ainakin pitkän novellin verran materiaalia. En silti välttämättä voi vastustaa kiusausta vastata teidän kommentteihinne jotka niin kovasti tuntuvat uskovan romanttisen rakkauden ja ihanien tunnustusten perään. Monet meistä elää pilvilinnoissa läpi elämänsä ymmärtäen että he oikeasti käyttäytyvät eri tavalla kuin haluaisivat itselleen myöntääkään. Voit pitää tätä katkeroituneen miehen ajatuksena, tai sitten vaan realistisen, asiat hyväksyneen ihmisen ajatuksena.

Tohtori Silakka kirjoitti:

On ironista että kommenttisi otsikoksi olet laittanut "Viisas osaa myös vaieta ajoissa". Enkö tästä ole
kaiken aikaa puhunutkin? Nimittäin siitä, että viisas mies osaa vaieta, eikä turhaan lauo tunnustuksiaan.

Mitä taas minun vaikenemiseeni tulee, niin eiköhän tässä ole jo tullut jos ei romaanin, niin ainakin pitkän novellin verran materiaalia. En silti välttämättä voi vastustaa kiusausta vastata teidän kommentteihinne jotka niin kovasti tuntuvat uskovan romanttisen rakkauden ja ihanien tunnustusten perään. Monet meistä elää pilvilinnoissa läpi elämänsä ymmärtäen että he oikeasti käyttäytyvät eri tavalla kuin haluaisivat itselleen myöntääkään. Voit pitää tätä katkeroituneen miehen ajatuksena, tai sitten vaan realistisen, asiat hyväksyneen ihmisen ajatuksena.

Lue lisää

tuli kirjoitusvirhe tuohon, eli

ymmärtäen => ymmärtämättä

P.S. Jos tunnet polttavaa halua miinustella, niin osaatko myös kirjoittaa miksi olet kanssani eri mieltä vai tykkäätkö vain klikkailla hiirtä?

Tohtori Silakka kirjoitti:

tuli kirjoitusvirhe tuohon, eli

ymmärtäen => ymmärtämättä

P.S. Jos tunnet polttavaa halua miinustella, niin osaatko myös kirjoittaa miksi olet kanssani eri mieltä vai tykkäätkö vain klikkailla hiirtä?

Lue lisää

P.P.S. En ole mikään naistenvihaaja. Naiset on parhaimmillaan aivan ihania. Ehkä mulla onkin sellainen viha-rakkaus -suhde naisiin, niin kuin monille muillakin miehillä tuntuu olevan.

Tohtori Silakalla on liian paljon mysteeriteorioita; ja kun ei uskalla itekkään mitään aloitteita ihan aikuisen oikeesti, niin tuijotteluksi vaan jää niillä ruskosilmillään, niin ei siitä mitään synnykään, koska naiset kaipaa reipasta aloitetta, eikä mitään nysväämistä ja doktor S:n oman päänsä teorioita!

Oikeassa olet joo ja täs iässä olen tullut siihen tulokseen että ihmissuhteet yleensäkin on karmean vaikeita, eikä maksa vaivaa jahdata helvettiä itselleen

Ihmiset on lapsellisia... ihastumista, rakastumista ei saa tunnustaa, osoittaa.

Mutta kuten naisten sanotaan rakastuvan renttuihin (näkis vaan)

miehet ihastuvat naisiin, jotka eivät välitä heistä!

Jos mies on ihastunut naiseen, niin kyllä mies miettii, että onkohan nainen ihastunut häneen ja toivoo kovasti, että nainen olisi ihastunut.
Sun mielestäkö jos nainen tunnustaa häneen ihastuneelle miehelle olevan ihastuneeseen mieheen ihastunut, niin sun mielestäkö mies on menetetty, täh???
Mielstäni tilanne on tosinpäin, mies ei ole menetetty.
Jos nainen, johon olen ihastunut sanoisi minulle, että hän on minuun ihastunut, niin olisin sellaisesta kuulemisesta tosi iloinen ja mielissäni, enkä todellakaan hylkäisi naista.

Sä tarkotat tilannetta, jossa mies ei ole naiseen ihastunut ja nainen kertoo olevansa mieheen ihastunut. Silloin mies on menetetty, koska ei ole naiseen edes ihastunut.
Tosin tilanne on monesti toisinpäin ja paljon yleisempi, että jos mies sanoo naiselle olevansa tähän ihastunut ja nainen ei ole mieheen ihastunut, niin silloin nainen on menetetty.
Ei nainen halua miestä, johon ei ole ihastunut.

Pahoittelen kirjoitus virheitä ei tullut huomattua nopeasti kirjoitettuna.

Asiat ei valitettavasti mene niin kuin niiden haluaisi menevän. Olisihan se kivaa minustakin, jos tytöt tunnustaisi ihastumisensa tuosta vaan, tai ettei tarvitsisi mitään pelailla, mutta kun faktat on faktoja ja kokemus sanoo toista, niin eihän siinä muuta voi.

VITUT.

Sinusta se tuntuu siltä koska olet niin ihanan ihastunut johonkuhun mieheen joka on selkeästi sinun yläpuolellasi. Joku komea statuskolli isolla munalla.

Suurimman osan miehistä ei kannata todellakaan pihaustakaan sanoa tunteistaan.

99% varmuudella ei kannata tunnustaa tunteita tai ihastumista naiselle. Nainen ei osaa käsitellä miehen tunteita eikä myöskään tajua miten reagoida eikä naiselle pidä antaa vastuuta suhteesta koska hän lopettaa sen siltä pohjalta.

Nainen haluaa että naisella on tunteita ja mies vain näyttää tunteensa survomalla melaa mekkoon.

Mä ainakin arvostan.

Se on oikeastaan kaikkein parasta että nainen tekee aloitteen, sillä naiset ovat luonnostaan paljon valikoivampia ja jopa ulkonäkökeskeisempiä kumppanin valinnan suhteen. Tämä kommentti varmaan saa vihaa, mutta voitaisiin vaikka tehdä rehti tinder-dokumentti kuinka monesti swaipataan oikealle vastaantulevia henkilöitä. Saattaa tulla hieman eroja sukupuolten välillä. Sama pätee ihan kasvotusten tavatessakin, otetaan 100 miestä ja 100 naista vastakkain ja katsotaan ketkä nussii...

Anonyymi kirjoitti:

Se on oikeastaan kaikkein parasta että nainen tekee aloitteen, sillä naiset ovat luonnostaan paljon valikoivampia ja jopa ulkonäkökeskeisempiä kumppanin valinnan suhteen. Tämä kommentti varmaan saa vihaa, mutta voitaisiin vaikka tehdä rehti tinder-dokumentti kuinka monesti swaipataan oikealle vastaantulevia henkilöitä. Saattaa tulla hieman eroja sukupuolten välillä. Sama pätee ihan kasvotusten tavatessakin, otetaan 100 miestä ja 100 naista vastakkain ja katsotaan ketkä nussii...

Lue lisää

Voi olla että muutamalla miehellä tulee kivekset hyvin kipeäksi. :D

Anonyymi kirjoitti:

Se on oikeastaan kaikkein parasta että nainen tekee aloitteen, sillä naiset ovat luonnostaan paljon valikoivampia ja jopa ulkonäkökeskeisempiä kumppanin valinnan suhteen. Tämä kommentti varmaan saa vihaa, mutta voitaisiin vaikka tehdä rehti tinder-dokumentti kuinka monesti swaipataan oikealle vastaantulevia henkilöitä. Saattaa tulla hieman eroja sukupuolten välillä. Sama pätee ihan kasvotusten tavatessakin, otetaan 100 miestä ja 100 naista vastakkain ja katsotaan ketkä nussii...

Lue lisää

Naiset eivät perusta valintaansa ulkonäölle. Biologisesti naiset hakevat turvallista ja luotettavaa, tasapainoista kumppania, joka takaa jälkikasvun selviämisen. Siksi olemme valikoivampia.

Sä olet henkisesti väkivaltainen ja vähä älyinen ihminen

Kyllähän mies treffeille pyytää ja näyttää kiinnostuksen eri tavoin, aloitustekstin ohjeen mukaan siis.