SAARNAAJA JUHO KOIVUMÄKI SUOMEN VAPAAKIRKOSTA
ERÄÄN ÄIDIN TOIVOMA KIRJOITUS: Tapio Nousiaisen saadessa Päivä Oy:ltä vuonna 1978 tehtäväkseen kirjoittaa teos pastori Juho Koivumäestä, elossa oli vielä kolme Suomen Vapaakirkon patriarkaalista "pylvästä": Hilja Aaltonen, Juho Koivumäki ja Vilho Rantanen.
Juho Erland Koivumäki oli syntynyt 21. joulukuuta vuonna 1899 Kurikan Polvenkylässä torppari Juha Koivumäen (1867-1951) poikana. Äitinsä oli Hedvig Helena Hakala (1873-1960). Äiti jäi "amerikanleskeksi" vuonna 1904, kun Juha kävi katsastamassa leveämpää leipää Atlantin takana palaten tuliaisineen vuonna 1908. Juho Koivumäellä oli neljä sisarusta. Elsa Maria (1896-1968), Antti Viljam (1902-1914), Aimo Iisakki (1909-1930) ja Signe Helena (1913-1977).
Herätystä Kurikan Polvenkylälle oli tullut talvella 1906-07 saarnaajien Ylenius ja Lahtinen sekä opettaja Tarkkasen avulla. Sitä kautta Juhon vanhemmat olivat tulleet uskoon. Juho itse tuli uskoon vuonna 1919 vapaakirkon seuroissa.
Sotaväestä päästyään vuonna 1921 Juho Koivumäki sai kutsun Herran työhön. Ensimmäisen kokouksensa hän piti Eino Hautamäen kanssa Kurikan kirkonkylässä. Kourassa oli siunatut juhlat, joilla Juho Koivumäki Valdemar Kastepohjan toimiessa kastajana otti upotuksen. Herralle jättäytyivät mm. Juho Lehto ja Johannes Rauhala (HV: Jussilan suvun Rauhalat voisivat ottaa yhteyttä tai liittyä Jussilan suku ryhmään). Pääpuhujat Kourassa olivat Eeli Jokinen ja Eelin äiti. (Äidistä ja muusta Jokisen suvusta katso: Seurakuntalainen 7. 10. 2003.)
Syyskuussa 1921 Juho Koivumäki aloitti saarnaajaopinnot Santalan opistossa Hangossa. Kaarlo Lehto tuli yhtä matkaa samalle saarnaajakurssille. Koivumäki kertoi, että hän meni kurssille ilman tarvittavaa 600 markan kurssimaksua, mutta että Oulusta olisi pari sisarta saaneet Herralta kehotuksen toimittaa Santalaan kurssimaksu "sille opiskelijalle, jolla ei ole kurssimaksua". Kurssien johtajina mainitaan sellaisia kuin Eli Ollila, Arvi Kaukomaa ja opettajana myös sisar Martta Kaukomaa, kenties maamme merkittävin naiskirjailija. Helsingin Lähetysopistosta kolmivuotisen kurssin jälkeen 1928 Koivumäki sai vapaakirkon pastorin paperit. Sieltä vuonna 1926 hän teki puhujamatkan Viroon.
Kesäkuun 17. 1928 Juho Koivumäki solmi avioliiton Saara Suleima Lammin kanssa. Vihkimisen suoritti Himalajan apostoli, pastori Kaarlo Waismaa. Koivumäelle syntyi neljä lasta: Kaija Mirjam (1929), Seppo Johannes (1931), Timo (1945) ja Leena (1947).
Juho Koivumäki piti kokouksia mm. Viipurissa 1934-35. Hän toimi Vapaakirkon pastorina mm. Seinäjoella. Siellä 1935-36 oli suurta herätystä Koivumäen ja Paavo Attilan vaikutuksesta. Jatkosodan jälkeen Koivumäki asui Seinäjoella vielä vuoteen 1949, josta palasi lapsuusmaisemiinsa Kurikan Polvenkylään. Sieltä käsin hän vielä hoiteli mm. Vaasan ja Seinäjoen vapaaseurakunnan "välivuoden" saarnaajan tehtäviä. Saarnamatkoja Juho Koivumäki teki myös Ruotsin Boråsiin 1960 sekä Kanadaan ja Yhdysvaltoihin 1971.
Eteläpohjalainen sananjulistaja Juho Koivumäki ehti ahertaa Jumalan vainioilla yli 60 vuotta. Hän osallistui vapaakirkolliseen nuoriso- ja opetustyöhön, saarnasi tupaseuroissa, telttakokouksissa ja juhlissa eri puolilla Suomea. Hän oli myös näkyjen mies kertoen mm. enkeli-ilmestyksistään. Teoksessa "Tapio Nousianen: Kurikan honka. Juho Koivumäki lähikuvassa" Koivumäki on kuvattuna käsissään Tapio Nousiaisen kirja "Mitä hetki yöstä on". Suomen Viikkolehti viime vuonna kertoi mm., että Juho Koivumäen lapsuuskoti on kunnostettu vuonna 2002 poikansa Timon toimesta. Linkki: Suomen Viikkolehti. Kunnioittavasti, Harri Veijonen
http://wwnet.fi/users/veijone/.
ERÄÄN ÄIDIN TOIVOMA KIRJOITUS: Tapio Nousiaisen saadessa Päivä Oy:ltä vuonna 1978 tehtäväkseen kirjoittaa teos pastori Juho Koivumäestä, elossa oli vielä kolme Suomen Vapaakirkon patriarkaalista "pylvästä": Hilja Aaltonen, Juho Koivumäki ja Vilho Rantanen.
Juho Erland Koivumäki oli syntynyt 21. joulukuuta vuonna 1899 Kurikan Polvenkylässä torppari Juha Koivumäen (1867-1951) poikana. Äitinsä oli Hedvig Helena Hakala (1873-1960). Äiti jäi "amerikanleskeksi" vuonna 1904, kun Juha kävi katsastamassa leveämpää leipää Atlantin takana palaten tuliaisineen vuonna 1908. Juho Koivumäellä oli neljä sisarusta. Elsa Maria (1896-1968), Antti Viljam (1902-1914), Aimo Iisakki (1909-1930) ja Signe Helena (1913-1977).
Herätystä Kurikan Polvenkylälle oli tullut talvella 1906-07 saarnaajien Ylenius ja Lahtinen sekä opettaja Tarkkasen avulla. Sitä kautta Juhon vanhemmat olivat tulleet uskoon. Juho itse tuli uskoon vuonna 1919 vapaakirkon seuroissa.
Sotaväestä päästyään vuonna 1921 Juho Koivumäki sai kutsun Herran työhön. Ensimmäisen kokouksensa hän piti Eino Hautamäen kanssa Kurikan kirkonkylässä. Kourassa oli siunatut juhlat, joilla Juho Koivumäki Valdemar Kastepohjan toimiessa kastajana otti upotuksen. Herralle jättäytyivät mm. Juho Lehto ja Johannes Rauhala (HV: Jussilan suvun Rauhalat voisivat ottaa yhteyttä tai liittyä Jussilan suku ryhmään). Pääpuhujat Kourassa olivat Eeli Jokinen ja Eelin äiti. (Äidistä ja muusta Jokisen suvusta katso: Seurakuntalainen 7. 10. 2003.)
Syyskuussa 1921 Juho Koivumäki aloitti saarnaajaopinnot Santalan opistossa Hangossa. Kaarlo Lehto tuli yhtä matkaa samalle saarnaajakurssille. Koivumäki kertoi, että hän meni kurssille ilman tarvittavaa 600 markan kurssimaksua, mutta että Oulusta olisi pari sisarta saaneet Herralta kehotuksen toimittaa Santalaan kurssimaksu "sille opiskelijalle, jolla ei ole kurssimaksua". Kurssien johtajina mainitaan sellaisia kuin Eli Ollila, Arvi Kaukomaa ja opettajana myös sisar Martta Kaukomaa, kenties maamme merkittävin naiskirjailija. Helsingin Lähetysopistosta kolmivuotisen kurssin jälkeen 1928 Koivumäki sai vapaakirkon pastorin paperit. Sieltä vuonna 1926 hän teki puhujamatkan Viroon.
Kesäkuun 17. 1928 Juho Koivumäki solmi avioliiton Saara Suleima Lammin kanssa. Vihkimisen suoritti Himalajan apostoli, pastori Kaarlo Waismaa. Koivumäelle syntyi neljä lasta: Kaija Mirjam (1929), Seppo Johannes (1931), Timo (1945) ja Leena (1947).
Juho Koivumäki piti kokouksia mm. Viipurissa 1934-35. Hän toimi Vapaakirkon pastorina mm. Seinäjoella. Siellä 1935-36 oli suurta herätystä Koivumäen ja Paavo Attilan vaikutuksesta. Jatkosodan jälkeen Koivumäki asui Seinäjoella vielä vuoteen 1949, josta palasi lapsuusmaisemiinsa Kurikan Polvenkylään. Sieltä käsin hän vielä hoiteli mm. Vaasan ja Seinäjoen vapaaseurakunnan "välivuoden" saarnaajan tehtäviä. Saarnamatkoja Juho Koivumäki teki myös Ruotsin Boråsiin 1960 sekä Kanadaan ja Yhdysvaltoihin 1971.
Eteläpohjalainen sananjulistaja Juho Koivumäki ehti ahertaa Jumalan vainioilla yli 60 vuotta. Hän osallistui vapaakirkolliseen nuoriso- ja opetustyöhön, saarnasi tupaseuroissa, telttakokouksissa ja juhlissa eri puolilla Suomea. Hän oli myös näkyjen mies kertoen mm. enkeli-ilmestyksistään. Teoksessa "Tapio Nousianen: Kurikan honka. Juho Koivumäki lähikuvassa" Koivumäki on kuvattuna käsissään Tapio Nousiaisen kirja "Mitä hetki yöstä on". Suomen Viikkolehti viime vuonna kertoi mm., että Juho Koivumäen lapsuuskoti on kunnostettu vuonna 2002 poikansa Timon toimesta. Linkki: Suomen Viikkolehti. Kunnioittavasti, Harri Veijonen
http://wwnet.fi/users/veijone/.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.