Hesarissa (22.12.10) ehdotettiin että kaduilta aurattava lumi sulatettaisiin koneella eikä vietäisi lumenkaatopaikalle. Joku ehkä puhisee itsekseen toisten typeryydelle mutta kerronpa nyt kuitenkin oman näkemykseni: Epärealistinen suunnitelma! Nimittäin pelkkään lumen sulattamiseen menisi hirveästi energiaa.
Lunta sataa talven mittaan suuret määrät. Jos kadunpätkä on kilometrin pituinen ja viisi metriä leveä ja Helsingissä sataa Joulu-maaliskuussa keskimäärin 179mm lunta (vedeksi muutettuna, yliopiston almanakan mukaan) niin talven mittaan lunta tulisi 895 tonnia eli noin 900 tonnia.
Veden sulamislämpö on 333KJ/Kg eli 333MJ/tonni eli 92,5 Kwh/tonni. Ennen sulamista lumi pitää lämmittää nollaan. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19 Kj/kg aste C, energiaa menisi 41,9 MJ/tonni eli 25,7 Kwh/tonni. Energiaa kuluisi siis 900 * (92,5 25,7) Kwh eli 106 375 Kwh per kilometri. Jos sähkön hinnaksi laskettaisiin 7 senttiä /Kwh niin rahassa se tekisi 7 446 Eur/km talvea kohti. Aurattavia kilometrejä on Helsingissä satoja.
Eli pikkasen liian kallista, luonnonsuojelunäkökulmista puhumattakaan.
-Eikö siinä voisi jotenkin säästää?
Ei, sillä ainut tapa sulattaa lumi on lämmittää sitä. Tietysti lumi ja jää sulaa suolaamallakin mutta kun se suola kulkeutuu kengissä kauppoihin niin siivo on hirveä ja ruostuttaahan se auton peltejäkin. Eikä toki suolakaan ilmaista ole. Eikä suola sulata kuin suojakelillä.
Aurattu lumi sisältää hiekkaa ja kaikenmaailman saastaa joka tulee esiin keväällä, joten sulamisvesien hyödyntäminen on siten mahdotonta samoin kuin puistojen käyttö lumenkaatopaikkoina.
Mutta älä huoli Hesari, kukaan ei tiedä kaikkea eikä kukaan ole seppä syntyessään.
Lunta sataa talven mittaan suuret määrät. Jos kadunpätkä on kilometrin pituinen ja viisi metriä leveä ja Helsingissä sataa Joulu-maaliskuussa keskimäärin 179mm lunta (vedeksi muutettuna, yliopiston almanakan mukaan) niin talven mittaan lunta tulisi 895 tonnia eli noin 900 tonnia.
Veden sulamislämpö on 333KJ/Kg eli 333MJ/tonni eli 92,5 Kwh/tonni. Ennen sulamista lumi pitää lämmittää nollaan. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19 Kj/kg aste C, energiaa menisi 41,9 MJ/tonni eli 25,7 Kwh/tonni. Energiaa kuluisi siis 900 * (92,5 25,7) Kwh eli 106 375 Kwh per kilometri. Jos sähkön hinnaksi laskettaisiin 7 senttiä /Kwh niin rahassa se tekisi 7 446 Eur/km talvea kohti. Aurattavia kilometrejä on Helsingissä satoja.
Eli pikkasen liian kallista, luonnonsuojelunäkökulmista puhumattakaan.
-Eikö siinä voisi jotenkin säästää?
Ei, sillä ainut tapa sulattaa lumi on lämmittää sitä. Tietysti lumi ja jää sulaa suolaamallakin mutta kun se suola kulkeutuu kengissä kauppoihin niin siivo on hirveä ja ruostuttaahan se auton peltejäkin. Eikä toki suolakaan ilmaista ole. Eikä suola sulata kuin suojakelillä.
Aurattu lumi sisältää hiekkaa ja kaikenmaailman saastaa joka tulee esiin keväällä, joten sulamisvesien hyödyntäminen on siten mahdotonta samoin kuin puistojen käyttö lumenkaatopaikkoina.
Mutta älä huoli Hesari, kukaan ei tiedä kaikkea eikä kukaan ole seppä syntyessään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomen tyhmimmät päättäjät on HESASSA ja se on nähty monessa ihmeellisessä jutussa.
Laskeppas huvikseen, et Loviisassa on kaksi 488 MW pyttyä (nettosähköteho) ja stadissa on ainakin 1000 kilsaa julkista tietä, niin paljonko tämä lumi sulatus vie sähköö ja montako VOIMALAA tarvitaan 80% max teholla.
Loviisan pytyt on tosin jo vanhanaikaisia ja uus ulja olkiluoto III tuottaa yhdessä pytyssä 1 600 MW (nettosähköteho). Tätä laitosta ei tietty ole olemassa vieläkään.
7446 Eur/km ei ole yhtään mitään, verrattuna siihen mitä Rakennusvirasto rahastaa siitä
,että se sulattaa auringossa jalkakäytäviä, joiden talvikunnossapidon se on siirtänyt kiinteistöiltä itselleen.
Noissa laskelmissa on mielestäni se virhearviointi että lumen sulattaminen pidetään vaihtoehtona auraukselle ja kuljettamiselle lumenkaatopaikalle? Eihän se niin voi toimia.
Vaan käytännössä ainakin aurauskulut jää ja todennäköisesti ei voida myöskään suoraan kadunvarrella sulattaa se lumi (lue: kadut tulvii jos äkkiä lumi sulaa).
Eli lumi ajettaisiin lumenkaatopaikalle joka tapauksessa jossa sitä sulatettaisiin. Noh, estyisihän sillä viime talven ongelmaa kun kaatopaikat täyttyivät lumesta mutta järjen kanssahan sillä ei ole mitään tekemistä.
Yksinkertaistin tahallani asiaa kun huomioin vain sulattamiseen tarvittavan energian. En tiedä mitä Hesari tarkoitti lumensulatuskoneella. Osoittipa vain että aina on sivullisia viisaita jotka tietävät paremmin miten asiat pitää tehdä koska eivät tiedä realiteeteistä hölkkäsen pöläystä kun eivät ole tehneet mitään. Enkä minäkään mikään asiantuntija ole, olen vain pienenä kolannut omakotitalon pihaa. Hesari varmaankin tietää kaiken :D
Todellisuudessa talvikunnossapito lumensulatuksella olisi toki kalliimpaa kuin 7446 Eur/km kun päälle tulisivat kalusto- ja työvoimakulut niin ja tietysti verot. Laskemani lumimäärät koskevat vain aukealla tasaisella paikalla kulkevaa viisi metriä kapeaa tietä, mukaan pitää tietysti laskea myös tuulen katolta puhaltama lumi.
Vaikka Maununnevalle jäikin viime talvesta lunta, niin kyllä lumi aina johonkin mahtuu, ei hössötystä.
Mitä viherpiipertämiseen tulee niin lumenkaatopaikka on parasta aurinkoenergian hyödyntämistä, kyllä se lumi kesällä sulaa, ei se auraus ja kuljetus niin kamalasti energiaa vie.
Vertailun vuoksi sähkölaskuni vuosikulutusarvio on 900kw, asun yksin yksiössä.
Jep, näinhän se on että kun kerran kesät ovat talvia lämpimämpiä niin luonnon lämpöä pitää käyttää lumen sulattamiseen.
Muutama huomio mitä tulee näihin lumiongelmiin:
-Kantakaupungin ahtaudelle ei voi mitään mutta varsinkin uusiin asuinalueisiin ja miksei vanhoihinkin jotka eivät ole täyteen rakennettuja pitää ehdottomasti varata lumenkaatopaikka. Lähisiirtona pystytään nopeasti siirtämään lunta niin että kadut jalkakäytävät pysyvät auki. Nythän lumenajo on varsin raskas ja hidaskin operaatio kun kaatopaikkoja on vain muutama. Toisin sanoen lumenajo laahaa pahasti jäljessä kun uusia sateita pukkaa miltei joka viikko.
-Yleisellä tasolla sanoisin että ihmisten suhtautuminen lumen olemassaoloon voisi olla enemmän sopusoinnussa sen tosiasian kanssa että Suomen sijainti on pohjoisessa. Ei pitäisi edellyttää että pystyy joka hetki kulkemaan pikkukengissä joka paikassa jokaisena vuoden päivänä. Eli pitäisi ymmärtää sen että jos on kova myräkkä niin kestää sen muutaman päivän ennen kuin paikat on saatu siistittyä.