Mikä on tämä Suomessa toimiva tuotantolaitos:
Sen sähkön kulutus vuodessa on noin 0.5TWh (60MW jatkuvaa tehoa).
Se tuottaa vuodessa (noin-arvoina)
-kaatopaikkajätettä maahan 170 tonnia
-fosforia veteen 13kg
-hiilidioksidia ilmaan 400-500 tonnia
Tuossa oli 10 pisteen arvoiset vihjeet.
Sen sähkön kulutus vuodessa on noin 0.5TWh (60MW jatkuvaa tehoa).
Se tuottaa vuodessa (noin-arvoina)
-kaatopaikkajätettä maahan 170 tonnia
-fosforia veteen 13kg
-hiilidioksidia ilmaan 400-500 tonnia
Tuossa oli 10 pisteen arvoiset vihjeet.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Kepulainen ylituotantomaatalous?
Suomen Greenpeacen puppugeneraattori? Sellaisella tahdilla sinäkin nimittäin paskaa suollat...
voitit
"fosforia veteen 13kg"
Oooh! Kiinni tuollainen saastepesä. Melkein puolikasämpärillinen fosforia. Sillähän lannottaisi jo mummun ryytimaan!
Jos arvaan oikein, vielä yksi vihje: selvästi pahin sen ympäristövaikutuksista on vesistön lämpeneminen rajalliselta alueelta muutamalla asteella. Tämä pistääkin muut päästöt sopivasti mittasuhteisiinsa.
Tuottaa muuten vesivoiman jälkeen pienimmillä nettopäästöillä perusvoimavaihtoehdoista.
ei ainakaan ydinvoimala, se on varma
Vuosittain laitoksessa syntyy
- typenoksidipäästöjä noin 500 000 kiloa
- rikkidioksidipäästöjä noin 50 000 kiloa
- hiukkaspäästöjä noin 200 000 kiloa
Tarkennuksena edelliseen vihjeeseen: 'kaatopaikkajätettä maahan' tarkoittaa tietysti, että kaatopaikkajäte viedään kaatopaikalle; ei siis vain heitetä maahan. Laitoksella on oma kaatopaikka.
Rähmäsilmäni ei huomannu kirjoitukseeni jäänyttä virhettä - tässä ne korjattuna.
Vuosittain laitoksessa syntyy
- typenoksidipäästöjä noin 500 kiloa
- rikkidioksidipäästöjä noin 50 kiloa
- hiukkaspäästöjä noin 200 kiloa
Vihjeen arvo silti edelleen 8 pistettä.
Tuollaiset "pienet" virheet ovat tyypillisiä Greenpeacen paskanjauhajille. Hehän polttelevat päivät pitkät hamppua, joten erheet menevät laskeneen havainnointikyvyn piikkiin...
Laitoksen lämmitys tapahtuu pääosin sähköllä. Sähkönsaannin katkeamisen varalta lämmitys voidaan suorittaa diesel-polttoainetta käyttävällä kattilalaitoksella. Laitoksella on myös varavoimadieseleitä.
Erilaisia vesistöön johdettavia ja eri tavoin puhdistettuja jätevesiä laitoksen alueella syntyy noin 250 kuutiometriä päivässä.
Mikäköhän se voisi olla ? Tuulivoimalla ei taida saada edes kaikilla Suomen yksiköillä aikaiseksi noin paljon JATKUVAA sähkötehoa verkkoon. Eli ei ole tuulivoima laitos.
Päästöt ovat naurettavan pienet ollakseen hiililaitos. Sama kaasuvoimalaitoksen suhteen, jos varsinkin otetaan vuodot Siperian päässä ilmaan. Eli ei mikään fossiilia käyttävä.
Laitos ilmeisesti toimii, kun sitä esittelet. Kun ylläpitoon käytetään ilmoitettu sähkömäärä, kyse on silloin ilmeisesti isosta sähkön tuotantomäärästä verkkoon. Ja kun laitos käy, täytyy olla hyvin kannattava ja tehokas laitos. Varajärjestelytkin näyttävät olevan hyvin suunnitelut, kun mainitsit varageneraattorit. Oletko muuten selvittänyt, onko niitä miten paljon tarvittu.
Eli en osaa sanoa, mikä laitos, jää pisteet saamatta. Mutta hyvältä laitokselta tuntuu, voisit suositella sitä vaikkapa Ruotsalaisille.
Kun sinulla on nuo päästöt hallinnanssa, esitäppä samaa sähkötehoa tuottavan (tasaista perusvoimaa) laitoksen vastaavat arvot muut haitalliset päästöt, mitä tässsä kilpailutehtävän laitoksessa ole. Huomioi myös koko logistinen ketju (näytät varsin selektiivisesti ottavan ne mukaan case by case). Jos et sitä ihannelaitosta keksi, esitä vaikkapa joku fossilisen polttoaineen laitos.
Laitoksen tuotantoa on tarkoitus lähes kaksinkertaistaa ja työt sen aikaansaamiseksi on jo aloitettu. Useimpien jo mainittujen päästöjen ja jätteiden arvioidaan kasvavan likipitäen samassa suhteessa kuin tuotannonkin.
-------
Onko vihjeissä vikaa vai miksi kukaan ei yritä edes arvailla sitä, mikä laitos on kysymyksessä? Ihan siltä varalta, että vihjeissä olisi jokin virhe, kokeilkaa jättää jokin mainittu asia pois ja päätelkää laitos jäljelle jääneistä asioista. Olen kyllä parhaani mukaan hankkinut tietoa ko. laitoksesta ja jo kerrottua 1000-kertaista virhettä ei vihjeistä varmasti löydy.
Jäljellä on enää kahden pisteen vihje.
No mitäpä sitä tuhatkertaisista virheistä...
"Onko vihjeissä vikaa vai miksi kukaan ei yritä edes arvailla sitä, mikä laitos on kysymyksessä?"
Olisiko kysyjän "keskustelu"-tyylissä mahdollisesti vikaa?
Eli jatkokysymys.
Mikä on tämä laitos:
Se on laitosmuodoltaan vastaajan kysymän laitoksen kovin kilpailijatyyppi sähkömarkkinoilla.
Tällä laitostyypillä tuotetaan 63% Saksan, 84% Tanskan ja 95% Puolan sähköstä.
Sen sähköteho on vajaa 60% vastaajan kysymästä voimalaitoksesta.
Toimiessaan vastaajan kysymän voimalaitoksen käyttöasteella se tuottaa
-kaatopaikkajätettä n. 200 000 tonnia (1200 kertaisen määrän verrattuna vastaajan kysymään laitokseen*), joka sisältää myrkyllisiä metalleja (arsenikkia, cadmiumia ja elohopeaa), orgaanisia karsinogeeneja ja mutageeneja, sekä luonnollisesti esiintyviä radioaktiivisia aineita.
-hiilidioksidia ilmaan n. 7 000 000 tonnia (15 600 kertaisen määrän verrattuna vastaajan kysymään laitokseen*)
-rikkidioksidia n. 200 000 tonnia ( 4 000 000 kertaisen määrän verrattuna vastaajan kysymään laitokseen*)
Pääasiallista polttoainetta se tarvii 8500 tonnia päivässä (verrattuna vastaajan laitoksen 115kg:aan.*)
Tätä laitostyyppiä käytettäessä vastaajan laitoksen korvaajana laajennuksen jälkeen voidaan kaikki luvut kolminkertaistaa.
* vaikka sähköntuotanto onkin vain 60% vastaajan kysymästä laitoksesta
Olisiko hiililauhdevoimala, mikä on tarkoitettu pelkästään sähköntuotantoon.
"Olisiko hiililauhdevoimala, mikä on tarkoitettu pelkästään sähköntuotantoon."
Noniin. Laitostyyppi löyty heti. Sitten itse laitosta koskevat vihjeet oliki:
"Sen sähköteho on vajaa 60% vastaajan kysymästä voimalaitoksesta.
Toimiessaan vastaajan kysymän voimalaitoksen käyttöasteella se tuottaa
-kaatopaikkajätettä n. 200 000 tonnia (1200 kertaisen määrän verrattuna vastaajan kysymään laitokseen*), joka sisältää myrkyllisiä metalleja (arsenikkia, cadmiumia ja elohopeaa), orgaanisia karsinogeeneja ja mutageeneja, sekä luonnollisesti esiintyviä radioaktiivisia aineita.
-hiilidioksidia ilmaan n. 7 000 000 tonnia (15 600 kertaisen määrän verrattuna vastaajan kysymään laitokseen*)
-rikkidioksidia n. 200 000 tonnia ( 4 000 000 kertaisen määrän verrattuna vastaajan kysymään laitokseen*)
Pääasiallista polttoainetta se tarvii 8500 tonnia päivässä (verrattuna vastaajan laitoksen 115kg:aan.*)
* vaikka sähköntuotanto onkin vain 60% vastaajan kysymästä laitoksesta."
Tämäpäs onkin hauskaa touhua, vaikka onkin turhaa...
Luvuista voi tehdä johtopäätöksen, että kyseessä on teholtaan varsin suuri. Minulle tulee mieleen ensimmäisinä Inkoon ja Porin laitokset.
Inkoossa on 4 kattilaa. Yksi kattila polttaa täydellä rähinällä 90 tonnia hiiltä tunnissa. Jos kaikki 4 käyvät täysillä (milloinkahan viimeksi?), niin hiiltä palaa 360 tonnia tunnissa. Hiilen yhtyessä happeen syntyy hiilidioksidia, C O2 => CO2. Jos osaan vähääkään laskea, niin 360 hiilitonnin palaessa syntyy 1.320 tonnia hiilidioksidia (hiilen atomipaino on 12 ja hapen 16, sikäli kuin jaksan muistaa). Vuorokaudessa 31.680 tonnia, vuodessa 11,6 miljoonaa tonnia.
Että sellainen kiva pikku kasvihuonekaasugeneraattori meillä on reservissä Inkoossa! Onneksi meillä on sentään ydinvoimaa ja lisää tulossa...
Luuletko, että ydinvoima tulee korvaamaan ensimmäistäkään hiilivoimalaa? Ei taida onnistua kotitaloussähkön taikka lämmön tuottaminen ydinvoimalla. Päinvastoin, kotitalouksien sähköntarve vain lisääntyy, joten hiiltä pitää polttaa entistä enemmän.
"Jos kaikki 4 käyvät täysillä (milloinkahan viimeksi?), niin hiiltä palaa 360 tonnia tunnissa"
Viime vuonna lähes koko kevään ajan.
"Luuletko, että ydinvoima tulee korvaamaan ensimmäistäkään hiilivoimalaa?"
Kyllä korvaa. Aikaisemmin ollaan huomattu reaktoreiden valmistumisen korrelloivan suoraan hiilidioksidipäästöihin. Tuskin niitä hiilivoimaloita purkamaan aletaan, mutta niiden käyttöaste jää varmasti nykyistä alemmaksi.
"Ei taida onnistua kotitaloussähkön taikka lämmön tuottaminen ydinvoimalla."
Kotitaloussähkö? Se tulee myöskin samalla tavalla runkoverkosta, johon ydinvoimalat sähköä tuottaa (kuten kaikki muutkin). Lämmön tuottoon ei ydinvoimaloita käytetä, jottei viherpiiperöt pelkäis saavansa radioaktiivista lämmitysvettä. Esimerkissäni on Inkoon hiililauhdevoimala, jota ei myöskään käytetä kaukolämpölaitoksena.
"Päinvastoin, kotitalouksien sähköntarve vain lisääntyy, joten hiiltä pitää polttaa entistä enemmän."
Kyllä ne kotitaloudet edelleenkin saavat sähkönsä runkoverkosta lukuisten muuntajien kautta. Sinne runkoverkkoon taasen kaikki voimalaitokset tuottavat sähkönsä. Ei siellä runkoverkossa ole eroteltu, että 'tuo piuha on teollisuudelle ja tuo kotitalouksille'.
Kokonaisenergiankutuksessa tarvitaan perusvoimaa (esim. ydinvoima)ja säätövoimaa tasapainottamaan kulutushuippuja (esim. vesivoima). Kun tilanne on mennyt sellaiseksi, että Vuotosta ei rakenneta, tulee säätövoima tuottaa muilla keinoilla. Todennäköisin näistä on käyttää olemassa olevia hiilivoimaloita, jolloin ydinvoima ei vähennä hiilenpolton tarvetta vaan päinvastoin lisää sitä. Vaikka energiankulutus kasvaa koko ajan ei teollisuudellekaan ole kannattavaa rakentaa kuudetta reaktoria, koska vastaavaa määrää säätövoimaa ei ole tarjolla.
Toinen tilanne on se, että energian kulutus, sekä kotitalouksien että teollisuuden, kasvaa koko ajan. Eihän silloin kannata jättää hiilivoimaloita pyörimään vajaatuottoisina. Niin kauan kun Suomesta ei löydy maakaasua, hyödynnetä olemassa olevia vesivoimaresursseja tai aleta käyttämään uusiutuvia energialähteitä tehokkaammin, olemme täysin tuontienergian varassa.
Tällä hetkellä perusvoimaa tuotetaan suomessa myös vesi- ja hiilivoimaloilla ainakin yhden uuden ydinreaktorin verran. Otetaan esimerkiksi viime vuoden lopputalvi ja kevät. Silloin kaikki hiilivoimareservit oli käytössä ja sen lisäksi venäjältä tuotiin sähköä koko kapasiteetin verran.
"Todennäköisin näistä on käyttää olemassa olevia hiilivoimaloita, jolloin ydinvoima ei vähennä hiilenpolton tarvetta vaan päinvastoin lisää sitä."
Kyllä vähentää. Vesi- ja hiilivoimalla ei tällöin tarvitse tuottaa perusvoimaa ja säätövoimaa tuottamaan saadaan vesivoimalat ja hiilivoimalat.
Ydinvoima tarvitsee säätövoimaa ainoastaan vuosihuoltojen aikaan (kuten nyt Olkiluoto) ja korvaavaa otetaan nyttenkin vesivoimareserveistä.
Ydinvoima tarvitsee säätövoimaa jatkuvasti. Ydinvoimaloilla ajetaan peruskuormaa täysillä, ja muut saavat hoidella lopun. Normaalitilanteessa.
Kulutuksen kasvaessa tarvitaan yhä enemmän peruskuormaa ajavia laitoksia. Ydinvoimalat ovat sopivia siihen. Viides tulee tarpeeseen. Ei venäläinen sähkökään loputtomasti halpaa ole, ja toimituskin voi takkuilla.
Kovin vankkoja mielipiteitä sinulla on asiasta, josta et ymmärrä "hölkäsen pöläystä". Silloin, kun hiililaitosta käytetään säätövoimana, niin se ajaa pääsääntöisesti huomattavasti vähemmän, kuin tilanteessa, jossa sitä käytetään perusvoimantuotantoon.
Uusi ydinvoimalaitos "sysää" tuottamansa tehon verran hiilivoimaa perusvoimasta säätövoimaksi ja vähentää sitä kautta päästöjä. Mikä tuossa nyt on niin vaikeaa ymmärtää?
Suomessa säädön tarve on muuten huomattavasti pienempi, kuin monissa muissa maissa (hyvänä esimerkkinä Tanska) johtuen ympärivuorokautisesti pyörivissä teollisuusprosesseista (esim. paperitehtaat), jotka kuormittavat sähköverkkoa tasaisen varmasti.
Sähkönkulutuksen kasvu ei automaattisesti lisää säätövoiman tarvetta, jos sähköä käyttävät laitteet ovat käytössä jatkuvasti. Esimerkiksi asuntojen ilmastoinnin lisääntyminen tasaa tulevaisuudessa entistä enemmän kesäisin vähäisemmästä sähkölämmityksestä aiheutuvaa vaihtelua. Kuudes ydinvoimalaitos mahtuu maahamme varsin helposti, sillä hiilivoimaloiden korvaamiseen tarvittaisiin jo se seitsemäs...
ps. Suomi on jo nykyisellään johtava maa uusiutuvien energialähteiden käytössä, kun huomioidaan vesivoiman rakentamispotentiaali, joten mantraa "uusiutuvien energialähteiden tehokkaammasta käytöstä" on turha hokea jonain suurena ratkaisuna.
Meillä on säätövoiman tarve suuri, johtuen ilmastostamme ja sähkölämmityksestä. Paperitehtaat tekevät itse sähköä yli oman tarpeensa, mutta lämpötilasta johtuva kesä- ja talviajan suuri kulutusero on ongelma tuotantopuolella.
Vettä on vieläkin Pohjoismaissa vähän. Pitää sähkönhinnan melko korkeana. Tiedoksi.
Vuodenaikojen mukaan vaihtelevaa kulutusta ei kutsuta säätövoimaksi. Silloin vähennetään perusvoiman tuotantoa.
Hiilivoimalakin soveltuu huonosti säätövoimaksi. Sen ylösajo kun kestää tolkuttoman kauan. Vesivoima, öljy ja kaasuturbiinit soveltuvat parhaiten säätövoimaksi. Yksi käyttämätön säätövoima on ojattu varaava lämmitys. Verkko kytkisi varaavat lämmitykset pois silloin kun kulutusta on liikaa. Kun kulutus laskee niin lämmitys kytkeytyisi taas päälle. Varaavan sähkölämmityksen osuus kulutuksesta taitaa kuitenkin olla turhan pieni. Yösähköllä ajetaan vähän samaa asiaa.
Ps. Arvaa miksi ydinvoimaloiden vuosihuollot tehdään kesäisin...
Eivät paperitehtaat tee sähköä yli oman tarpeen. Sellutehtaat tekevät. Kombinaatin energiaomavaraisuus on maksimissaan käsittääkseni n. 60% luokkaa. Minä puhuin nimenomaan vuorokauden jaksoissa tehtävästä säädöstä. Pidempiaikaista säätöä on helpompi harjoittaa ajamalla laitos kokonaan alas kesällä esim. vuosihuoltoa varten.
"Vettä on vieläkin Pohjoismaissa vähän. Pitää sähkönhinnan melko korkeana. Tiedoksi"
Niin. Minä seuraan noita tilastoja ihan päivittäin työni vuoksi. Nyt ollaan veden määrässä päästy pitkäaikaiselle mediaanille, mikä on huomattavasti paremmin, kuin esimerkiksi viime vuonna.
Fortumilla on ilmeisesti käppyrät väärässä. Kyse on Pohjoismaista, ja vähän veden takia Ruotsikin ostaa sähköä nyt, vaikka normaalissa tilanteessa se dumppaisi sitä.
Tilanne on toki parempi kuin viime vuonna - kun vettä on säästelty.
Säätöä on monelaista. Joskus säädetään viikonloppuisin ydinvoimaloillakin, kun vettä on tolkuttomasti.
Perusvoima on meillä ydinvoimaa, vesivoimaa ja kombivoimaloiden yms. tuotanto. Hiilen voi lukea säätövoimaksi.
Olen pannut merkille tuon vuosihuoltojutun. Minäkin pitäisin lomani mieluummin hiukan myöhemmin, mutta pitää olla silloin valkoisissa haalareissa hikoilemassa..
Mistäköhän käppyröistä puhut? Nordpoolin mukaan ollaan pohjoismaissa 37,4% täyttöasteessa, joka on hieman pitkän ajan mediaania korkeampi. Onhan se vesitilanne tietenkin parempikin ollut, mutta tämä tilanne edustaa jo ns. normaalivuotta. Ruotsissa ovat alhaalla muunmuassa Barsebäckin kakkosreaktori ja Ringhalsin kolmosreaktori, joten ostosähkö kiinnostaa varmaan jo tuosta syystä...
Kyllä Ruotsilla vesivoimaloissa tehoa on, mutta vettä halutaan säästää, jotta sähkönhinta ei nousisi tolkuttomaksi - sitä kun heidän on talvella ostettava. Veden vähyyden vuoksi.
Mistä tässä sitten oikein väitellään :-)? Vesitilanne on jokatapauksessa parempi, kuin viime vuonna, jolloin varmasti oltaisiin säästelty, jos olisi voitu...
Ei tarvitse käydä kuumana. Minä uskon ydinvoiman korvaava hiilenpolttoa sen jälkeen kunhan niin tapahtuu. Vielä ei ole tapahtunut. Merkittävä kysymys on, millä meillä tuotetaan kaukolämpöä tulevaisuudessa? Ydinvoimallako?
Uusiutuvilla energianlähteillä tarkoitin ainoastaan vesivoiman tehokkaampaa käyttöä. Uuden vesivoimalan rakentaminen taitaa olla vaikeampaa kuin ydinvoimalan. Muiden uusiutuvien energianmuotojen, tuuli, aurinko, käyttöönhän ei suomalaisilla yksinkertaisesti riitä osaamista.
Milläs ajattelit vääntää runsaat 2 500 MW, jotka ydinvoimalamme tasaisesti tuottavat? Vastaavasti Inkoon 1 000 MW:n kivihiilivoimala seisoo suuren osan vuodesta, ja ajaa harvoin täysillä. Mikään näistä ei tosin tuota kaukolämpöä, valitettavasti.
Katsopa kuvaa:
http://www.tvo.fi/uploads/chen12d.jpg
Voidaan havaita, että sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt suorastaan romahtivat 1980-luvun alussa. Mikäköhän tapahtuma aiheutti muutoksen? Olisiko ollut ydinvoimalaitosten käyttöönotto?
"vesivoiman tehokkaampaa käyttöä."
Vesivoiman lisärakentaminen on Suomessa estetty (koskiensuojelulaki) niiden samojen "vihreästi" ajattelevien ihmisten toimesta, jotka vastustavat ydinvoimaakin. Ajattelitko siis tehostaa vesivoiman käyttöä rakentamatta sitä lisää? Miten?
"Muiden uusiutuvien energianmuotojen, tuuli, aurinko, käyttöönhän ei suomalaisilla yksinkertaisesti riitä osaamista. "
Heh. Mitäköhän mahdat tuolla tarkoittaa? Kotimaassamme toimii sentään tuulivoimaloitakin valmistava yritys? Biopolttoaineiden käytössä Suomalaiset ovat puolestaan ylivoimaisia ykkösiä. Aurinkoenergia näillä leveysasteilla ei ole kovinkaan järkevä vaihtoehto missään tapauksessa oli asiantuntemusta miten paljon tahansa...
Vihjeet vaikuttaisivat viittaavan toisaalta ikään kuin Avesta Polaritin Tornion jaloterästehtaaseen ja toisaalta Rautaruukin Raahen tuotantolaitokseen.
Avesta Polarit ei kuitenkaan tule toimeen noin vähällä sähköllä vaan polttaa sitä liki kolminkertaisen määrän.
Rautaruukki (Raahe + Koverhar + Hämeenlinna) puolestaan tupruttaa hiilidioksidia ilmaan vuodessa useita miljoonia tonneja. 9 % Suomen hiilidioksidipäästöistä onkin Rautaruukin käsialaa. 500 tonnia on siihen nähden hyttysen pieru Saharassa.
Kysyjä voisi tarkoittaa TVO:n Olkiluodon kahta ydinvoimayksikköä. Niiden yhteinen omakäyttöteho (jäähdytysvesipumput jne.) SAATTAISI olla luokkaa 60 MW, mikä ei ole ihan vähän (nettotuotto on 2 × 840 MW sähkötehoa, mistä 60 MW tekee n. 3,6 %).
170 tonnia kaatopaikkajätettä on puolenkymmentä rekkakuormaa. Onko se paljon vai vähän suurtuotantolaitoksen vuoden jätemääränä?
13 kg fosforia? Ämpärillinen. Kauhistuu ken kauhistuu.
Hiilidioksidia ilmaan 400-500 tonnia? Olkiluodon kahden laitosyksikön tuottaman sähkön tuottaminen fossiilisia polttoaineita polttamalla saisi aikaan 20.000-kertaiset eli noin 10 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Siitäpä sopii repiä.
Tuollaisen kysymyksen pointti on siinä, ettei kysyjällä ole mitään käsitystä noiden lukujen suuruusluokista. Hänelle tonni hiilidioksidia on jo hirvittävä määrä; kaikki kilowattia suuremmat tehoyksiköt menevät samoin yli hilseen.
Olisi syytä valita sellainen keskustelupalsta, johon kompetenssi riittää. Ydinvoimapalstalle ei haihattelija-maailmanparantajilla ole mitään annettavaa.
Mitä kohteliaimmin pyydän saada huomauttaa, että en ole - oman virheeni korjausta lukuunottamatta - millään tavoin arvioinut lukujen suuruutta, pienuutta, enkä vaikutuksia mihinkään suuntaan. Siksi onkin mitä mielenkiintoisinta seurata muiden arvioita niistä (sanotaan, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa). Korjatakseni tämän pikku puutteen laitoin mieliksesi viimeiseen vihjeeseen jonkinlaisen arvion vaikutuksistakin - koeta kestää :)
'Palstalle eksyneen' ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet oveat Esaun kädet - vai miten se olikaan? Mulle ihan sama kyllä. Eksyhän useamminkin :)
Laitoksen tuotannon sivutuotteena syntyy erittäin voimakkaasti ionisoivaa säteilyä lähettävää ainetta.
Jos joku keksii laittaa tätä korkea-aktiivista jätettä esimerkiksi 200 litran öljytynnyriin, ja tehdä eräästä hyvin yleisestä metallista ja pahanhajuisesta nesteestä (jonka voi itse valmistaa) tälle räjähteen, on tuloksena tussaus, jonka seurauksena yksi kaupunki saadaan asuinkelvottomaksi sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.
Korkea-aktiivista jätettä peltitynnyriin. Taitaa ruveta pommintekijää raukaisemaan, ennen kuin latinki on valmis.
"Jos joku keksii laittaa tätä korkea-aktiivista jätettä esimerkiksi 200 litran öljytynnyriin, ja tehdä eräästä hyvin yleisestä metallista ja pahanhajuisesta nesteestä (jonka voi itse valmistaa) tälle räjähteen, on tuloksena tussaus, jonka seurauksena yksi kaupunki saadaan asuinkelvottomaksi sadoiksi tuhansiksi vuosiksi."
Kerroppas meille vielä kuinka paljon sitä räjähdettä tarvittaisiin siihen tynnyrin ympärille (joka muuten painaa 4 tonnia) jotta se saataisiin leviämään edes 10 x 10 km alueelle. Itse olen nähnyt 70 000 kgn latauksen. Silloin kauimmat kappaleet löytyivät 3 km päästä räjäytyspaikasta.
Samalla voisit laskea kuinka paljon tätä radioaktiivista materiaalia riittäisi tasaisella levityksellä per neliömetri tuosta 200 litrasta esimerkiksi oulun kokoiselle alueelle (411.1 km2)ja kuinka paljon taustasäteily nousisi tämän materiaalin takia. tämä taustasäteilyn lisäys tulisi antaa sarjana vaikka 1, 10 ,50 , 100 vuoden kohdilta, tämän jölkeen voisit laskea viela taustasäteilyn määrän lisäyksen 1000, 10000, 50000 ja 100 000 vuoden kuluttua. ota lähtökohdaksi 20-40 vuotta sitten reaktorista poistettu materiaali.
"Jos joku keksii laittaa tätä korkea-aktiivista jätettä esimerkiksi 200 litran öljytynnyriin, ja tehdä eräästä hyvin yleisestä metallista ja pahanhajuisesta nesteestä (jonka voi itse valmistaa) tälle räjähteen, on tuloksena tussaus, jonka seurauksena yksi kaupunki saadaan asuinkelvottomaksi sadoiksi tuhansiksi vuosiksi."
Eikä ole. Tällä lailla "heittelemällä" kiinteillä kappaleilla tehty kontaminointi on yhtä helppo siivota kuin toteuttaakin. Samat menetelmät, joilla pommin rakentaja puhaa, soveltuvat siivoamiseen. Sen sijaan on äärimmäisen vaikeaa saada käsiinsä ydinlaitoksen käyhtettyä polttoainetta, käytännössä mahdotonta. Kemiallisilla ja biologisilla tai sopivilla luvilla kaupasta saatavilla radioaktiivisilla aineilla pahemman jäljen tekeminen on paljon helpompaa. Tällaisessa pelottelussa on kyse taas puhtaan mielikuvituksen tuotteesta, jonka ainoa tarkoitus on pelotella mahdottomalla tai lähes mahdottomalla tilanteella, jollaista kukaan ei ole koskaan yrittänyt ja tuskin yrittäkään koska terroristeilla on tarjolla paljon helpompia ja pahempiakaan vaihtoehtoja.
useaan otteeseen mainittu GP:n toimisto.
Propagandajäte ei tosin ole sivutuote vaan päätuote. Erittäin vaarallista se kuitenkin on jos sille altistuu. Jos sillä täyttää 200 l tynnyrin ja lisää GP:läisten korvista valuvaa keltaista pahanhajuista (haisee ammoniakille) nestettä niin kyseessä on jo varsinainen pommi. Jos kannen laittaa kiinni ja seoksen jättää käymään aurinkoon, paine nousee hyvin nopeasti ja aiheuttaa räjähdyksen joka todellakin voi saastuttaa laajoja alueita sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Kyseessä on sen verran ytyä ainetta.
GP:n toimisto pitäisi eristää biosfääristä!
oikea vastaus on: TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitos, sen molemmat voimalayksiköt.
Nimimerkille 'Palstalle eksynyt' voisi antaa muutaman pisteen. Pieni epävarmuus hänen vastauksessaan ('voisi olla ...') mietitytti pitkään - lopulta katsoin, ettei vastaus ollut aivan vastaus.
Kiitos kaikille osanottajille ja muuten vaan kiinnostuneille.
Mielestäni oikea vastaus oli jokseenkin selvä alusta pitäen. Kysymys vain oli tarkoitushakuisuudessaan ja typeryydessään (IMHO) väärä, joten en nähnyt aiheelliseksi osallistua "tietokilpailuun".
Kun paasataan saastepäästöistä, niin muutamankin nollan sisältävä luku SAADAAN NÄYTTÄMÄÄN helposti suurelta ja huolestuttavalta maallikon silmissä. Kun samalla vaietaan vaihtoehtoisen tekniikan vastaavista vertailuluvuista (joihin saa piirtää useammankin nollan lisää), syyllistytään jo pelkällä kysymyksenasettelulla vääristelyyn.
Pistäydyin tällä palstalla viimeksi ehkä puolisen vuotta sitten – vai olisiko tuosta enemmänkin? Käytin muistaakseni nimmaria Höyrypää. Ehkäpä tuo nimimerkki olisi sopinut paremmin jollekulle toiselle. Joka tapauksessa: tämän palstan keskustelun taso ei ole ollut ydinvoimaa vastustavan osapuolen taholta (IMHO) kaksinen, joten olen nähnyt paremmaksi pysyä täältä poissa. Taidanpa poistua paussille nytkin.