Kerran missio kokouksessa ollut romaani

kuunteli, kirjoitti:

kun kirkon tunnettu missio evankelista puhui romanien kielellä pelkkiä kirouksia. Ellei ihminen valvo itseään kaikki on mahdollista. Ne, jotka ovat alkaneet käydä kirkossa on tietysti hyvä asia. Mutta heidän lainalainen tilansa ei vie perille. Itse olin pitkään tuon kirjan vanki. Kaipasin kokoajan lähemmäksi Herran Jeesuksen tuntemusta. Luin Raamattua, rukoilin. Helluntai srk:n, kiersin kaukaa. Kuuntelin kaikki aamu ja ilta hartaudet, kuin Jumalan palvelukset. Mikään ei auttanut oli vain tyhjyys ja "pimeys". Tein nuotion eräälle laitumelle ja poltin maalliset kirjat, miestenlehdet, H. Konttisen kirjan rukouskirjat, katkismukset, kuin muutkin kirkolliset isiltä perityt ajatusmallit. Menin Paikalliseen helluntai srk:n, siellä oli juuri raamattu tunti, jonka aiheena oli: Jokaisella uudesti syntyneellä tulee olla oma Hengellinen koti, ettei eksyisi ihmisten arpapelien ja eksytysten kavalissa juonissa. Pyysin päästä Uskoville kuuluvalle upotuskasteelle. Kasteella käynnin jälkeen ei kasteasiakaan enää vaivannut. Nyt tiedän ketä seuraan ja minne olen matkalla. Silmäni on luotuna Uskon Alkajaan ja sen täydelliseksi tekijään Jeesukseen. Kiitos Jumalalle, että vapauduin tuosta tietäjä hengestä. Nyt tuntuu, että juuri, lehti ja kirja rovio oli se ratkaisevana tekijänä uskoon tulolle . Siunausta kaikille!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä