Kaksi itsemurhaa

ja molemmat isän puolelta sukua. Isän veli ja toinen mahd. oma isäni. En pyynnöistä huolimatta
saanut nähdä kuolinsyyraporttia, vaikka olisin sen halunnut nähdä.
Isäni teki siis mahd. itsemurhan lääkkeillä, mutta en ole varma asiasta, koska en ole saanut nähdä
kuolinsyyraporttia. Isän veljen tapaus oli erikoinen, hän hirtti itsensä. Kun tapasin hänet viimeisen kerran, ennen tuota tapausta, ei mitään merkkejä noista aikeista ollut. Mitäpä minä olisin tuon ikäisenä muutenkaan osannut sanoa asiasta? Mietin asiaa, mikä kohtalo ajaa kaksi ihmistä mahd. samaan ratkaisuun?
Millainen ahdinko, suru, masennus on noiden kuolemien takana?
En viitsi, enkä halua mennä sen enempää yksityiskohtiin.
Taipumuksia tuohon suuntaan on minullakin. Elämä on aika kovaa ja yksinäistä, mutta jotenkin tässä on sinnitelty eteenpäin vuosi vuodelta :(
Voimia ja jaksamista kaikille saman surun kohdanneille.
Pahinta tässä on se, ettei tästä voi puhua kenelekkään.
3651
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Jotkut vaan kyllästyy elämään, jos aina tuntuu siltä että jokainen vaan potkii päähän ja kaikki menee pieleen. Mutta päivä kerrallaan minäkin vain yritän rimpuilla seuraavaan päivään!

Äänestä
  • Pikkukylässä tuntuu lähes joka perheessä olevan näitä itsemurhatapauksia ?

    Äänestä

Minun suvussanikin sama juttu.. Serkut äidin ja isän puolelta molemmat miehiä ja nuoria, alle 25 molemmat tapahtuman sattuessa. Eivät olleet minulle läheisiä ja toinen oli jo tekonsa tehnyt ennen mun syntymääni. Onko mun sukuni taipuvainen alakuloisuuteen vai mitä.. en jää murehtimaan sillä me itse rakennamme oman elämämme ja aina voi nousta ylös ojan pohjalta ja aloittaa alusta. Minä en tästä maailmasta lähde oman käden kautta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


suvussa... kirjoitti:

ja molemmat isän puolelta sukua. Isän veli ja toinen mahd. oma isäni. En pyynnöistä huolimatta
saanut nähdä kuolinsyyraporttia, vaikka olisin sen halunnut nähdä.
Isäni teki siis mahd. itsemurhan lääkkeillä, mutta en ole varma asiasta, koska en ole saanut nähdä
kuolinsyyraporttia. Isän veljen tapaus oli erikoinen, hän hirtti itsensä. Kun tapasin hänet viimeisen kerran, ennen tuota tapausta, ei mitään merkkejä noista aikeista ollut. Mitäpä minä olisin tuon ikäisenä muutenkaan osannut sanoa asiasta? Mietin asiaa, mikä kohtalo ajaa kaksi ihmistä mahd. samaan ratkaisuun?
Millainen ahdinko, suru, masennus on noiden kuolemien takana?
En viitsi, enkä halua mennä sen enempää yksityiskohtiin.
Taipumuksia tuohon suuntaan on minullakin. Elämä on aika kovaa ja yksinäistä, mutta jotenkin tässä on sinnitelty eteenpäin vuosi vuodelta :(
Voimia ja jaksamista kaikille saman surun kohdanneille.
Pahinta tässä on se, ettei tästä voi puhua kenelekkään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu